Olisiko aika tarkastella mitenkä siellä johdetaan, jotta saataisiin työ “tuottavammaksi”. Esimerkiksi lainata toisesta yksiköstä, missä on hiljaisempaa niihin yksiköihin, missä on hirveä kiire? Voisiko jatkuvan kirjaamisen kahteenkymmeneen erilaiseen ohjelmaan hoitaa jotenkin järkevämmin, että jäisi aikaa enemmän tuottavalle työlle? Puhuttiinko meillä 2000 luvun alussa hoitajapulasta? Tuntuu vain siltä, että nyt on mennyt jossain kohtaa metsään tämä touhu.
Luulen, että vaikka sairaanhoitajien palkkaa nostettaisiin 1000 e kuukaudessa, niin se ei poistaisi sitä stressiä ja työmäärää niissä yksiköissä missä työt kaatuu päälle. Hattua nostan kyllä heille, että jaksavat sitä työtä vuodesta toiseen.
Tähän siltarumpuiluun on uutena innovaationa keksitty hankeyhtiöt. Kun hanke on liian kannattamaton että sitä ei kehdata tehdä virkatyönä niin perustetaan hankeyhtiö jonka ei tarvitse tehdä työtä virkavastuulla. Sitten pyydellään tipottain rahoitusta sieltä sun täältä ja kohta ruikutetaan että pakko tätä hanketta on edistää kun valmisteluun (ja lobbaukseen) on käytetty jo monta miljoonaa euroa.
Odotan sitä siltarumpupoliitikkoa joka sanoo että nyt laitetaan tieverkko kuntoon. Siellähän ihmiset ja tavara pääosin kulkevat.
Alipalkkaus ja liiallinen työmäärä sekä kiire ajaa ihmisiä alalta. Laitan tähän vähän tilastoa.
Vuosien 2011–2019 aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26–30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19–25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31–35-vuotiaat. 6
Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten
Poistuma vuodesta 2020 vuoteen 2021 oli yhteensä 7595 sairaanhoitajaa, joista 44 prosenttia (3359 hlöä) siirtyi pois sairaanhoitajan ammatista2. Poistumaa tapahtui luonnollisesti myös eläkkeelle jäämisen ja muiden syiden takia. Alanvaihto on kuitenkin suurin syy vuosittaiselle sairaanhoitajan ammatista poistumiselle2. Alle 61-vuotiaista 3243 alanvaihtajasta (2020->2021) reilu kolmannes (35 %) oli 31–40-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita heistä oli 5,5 prosenttia ja 16 prosenttia 51–60-vuotiaita. Pois sairaanhoitajan ammatista vaihdettiin kaikenikäisenä, mutta vaihto painottui kuitenkin nuorempiin ikäluokkiin. Huomioitavaa on se, että alanvaihto voi olla myös määräaikaista ja osa sairaanhoitajista pysyy kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.
Pohjoismainen vertailu
Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.
Kyllä se niin vaan on että jos haluaa hyvää niin sitten on maksettava hyvästä. Oli se miten kutsumusammatti tahansa niin ihmiset eivät jaksa ylikuormituksen ja alipalkkauksen yhdistelmää loputtomiin. Ensin pitäisi korjata palkkausta, parantaa työoloja yms niin hoitajapula voisi vaikka helpottaakin.
Kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeästä alasta, sitä pitäisi arvostaa ja sen arvostuksen pitäisi näkyä myös palkkapussissa.
Mielestäni terveydenhuolto on tyhmin paikka pihistellä, itse olen esimerkisi nyt toista vuotta nostamassa työeläkettä nelikymppisenä. Ja vaikutelma on se että leikkausjonossa saatetaan odotella vielä kolmantenakin vuonna. Ensin yhteiskunta säästää terveydenhuollosta, sitten maksaa minulle vuosikausia eläkettä, ja menettää työnpanokseni, verotuloja ja taloudellista toimeliaisuutta melko paljonkin.
Nykyinen hallitus on tuhonnut ennätystahtiin Suomen vetovoimaa ulkomaalaisen työvoiman silmissä, ei tämä nyt ainakaan työvoimapulaa helpota.
SUOMEN asema on romahtanut kansainvälisen työvoiman silmissä. Tämä selviää vuosittain tehtävästä tutkimuksesta, jossa selvitetään millaisena ulkomaiset työntekijät eli expatit kokevat maan, jonne he ovat muuttaneet töihin.
Internations-verkoston tekemässä Expat Insider 2024 -tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten näkemyksiä liittyen muun muassa elämänlaatuun, työskentelyolosuhteisiin, yleiseen elintasoon sekä helppouteen asettua osaksi yhteiskuntaa.
Vielä viime vuonna Suomi oli 53 maan vertailussa sijalla 16, nyt sijoitus romahti sijalle 51. Vain kaksi maata, Turkki ja Kuwait, jäivät enää Suomen taakse.
Vertailukelpoista dataa melko vaikeaa kerätä erinäisistä syistä, kuten linkkaamassasi lähteessäkin todetaan. Ei ainakaan itselle selvinnyt onko kyseessä koulutettujen hoitajien määrästä, työssä olevien hoitajien määrästä vai henkilötyövuosista.
Ehdottomasti! Osa jutuista on vaan lakisääteisiä, joista ei saa eikä voi lipsua. Järkevöittämistä löytyisi siltikin reiluhkosti.
Kyllä se poistaa siinä vaiheessa, kun yksikköön saadaan rekryttyä oikea määrä hoitajia, niin ei tartte mennä koko ajan vajaalla. Hoitajia on iso määrä muilla aloilla ja muissa maissa. 1000e/kk kyllä houkuttelee mukavasti siirtymään takaisin…
Erikoista, satuin meinaan lukemaan tuosta CNBC:n sivuilta löytyvän jutun ja siinä oli linkki Suomi osioon. Hesarin jutussa syytetään Suomalaisia siitä että expatit ei viihdy. Kuitenkaan itse jutussa ei tästä asiasta ole mitään mainintaa, vaan listataan liuta muita syitä miksi täällä ei viihdytä.
HS:
“Suomen negatiivinen asenne maahanmuuttajia kohtaan heijastuu myös siihen, miten houkuttelevaksi maaksi työntekijät Suomen kokevat.”
En lähde lainaamaan kun on niin monta kohtaa mihin tarttua, mutta tässä on sairaanhoitoalalta muutamia ongelmakohtia tällä hetkellä:
Palkka harmonia. Lähes käytännössä koulun penkiltä tuleva saa saman palkan kuin 10 vuotta työskennellyt. Pientä kokemus lisää ja henkilökohtaista lisää voit saada, mutta puhutaan kuitenkin max. 10% eroista peruspalkkaan.
Palkkaa ei voi nostaa vain joillain ja isoihin korotuksiin ei ole varaa. Eikä pidäkään, koska ensin pitäisi hoitajien tehdä hoitotyötä ja mahdollistaa palkkarakenne muutos jossa tehdyllä työllä on osansa.
Palkka on loppujenlopuksi aika pienessä roolissa jos työolot olisi muuten kunnossa. Joku mainitsikin kutsumusammatista ja sitä se monelle onkin. Se vaan on tänä päivänä paljon muutakin kuin hoitamista ja jos tiedät lähtökohtaisesti tarjoavasi huonoa palvelua kiireen tai muun takia niin se syö hoitajan omaatuntoa.
Uusissa hoitajissa isoa heittelyä osaamisessa sekä työmoraalissa (jälkimmäinen toki osalla vanhoistakin)
Edellä mainitut asiat johtaa siihen että saat saman tekemällä paljon tai vähän, jolloin tekijä ihmiset kuormittuu ja väsyy (siirtyy toisaalle)
Kokoajan on YT päällä ja hoitajia pompotellaan paikasta toiseen.
Alalla on vallalla ajatus ensin tullut lähtee viimeisenä. Olet vain numero vaikka kuinka hyvää työtä teetkin. 10 vuotta alalla työtä tehnyt jolla osaamista useammasta erikoistaidosta saa lähteä YTssä, koska on tullut kirjoille juuri tuohon yksikköön 2 kk koulunpenkiltä tulleen jälkeen.
Se että esim. Ruovedellä suljetaan terveysasema ei tarkoita että 100% hoitajista siirtyy Tampereelle vastaaviin hommiin. Hyvä jos puolet. Toinen puoli etsii muuta työtä läheltä. Siirtyminen tarkoittaisi +2h työpäivään oman auton kanssa tai enemmän julkisilla sekä useamman sadan euron tulojen menetystä lisääntyneiden kustannusten myötä. Siinä voi tehdä vähän pienemmälläkin palkalla lähempänä jotain muuta.
Johtaminen on olematonta. Johdetaan numeroilla ja ollaan byrokraattisia ja hierarkisia. Henkilöstöpolitiikka on auktoritääristä eikä henkilöstön näkökulmia oteta huomioon, saati sitten tarpeita. Sivuhuomio kuka haluaa elää elämäänsä 3 viikon epäsäännöllisen työvuoro rytmin mukaan kun saat vuorosi vain hetki ennen uutta kiertoa.
Numerot eivät vastaa todellisuutta reaalimaailmasta vaan perustuu ylikuormitettujen työntekijöiden työhön ja työn suunnittelussa mitataan vaikka esimerkkinä tulevien potilaiden määrää per vuoro eikä sitä montako niitä on vielä edelliseltä vuorolta normaalisti jäänyt yli odottamaan.
Ongelmat pahenee kun ei ole jatkohoitopaikkoja joihin potilaita pitäisi siirtää tärkeämpien ja kiireellisempien tehtävien tehostamiseksi.
Työnkuvia on muutettu vuosien kuluessa niin, että hoitajille on lisätty potilaiden siirtämistä, siivoamista ja kaikkea muuta mukavaa mihin aikaisemmin oli myös eri koulutuksen omaavia ammattilaisia. Joku on laskenut että vähemmällä henkilökunnalla saadaan säästöjä. Tosiasiassa kulut ovat kasvaneet kun aika ei enää riitäkään siihen mihin se on tarkoitettu, kun vielä toisesta päästä on lisätty kirjaamista hoitovirheiden pelossa.
Näitä vois varmaan jatkaa loputtomiin, mutta tässä nyt oli yhdenlainen otanta julkiselta puolelta kuultuna. Pahoittelut jos joku kohta ei kestä fakta pohjaa. Ulkomuistista kirjoittelen.
Epäkohtien nostaminen esiin julkisesti pitäisi alkaa entisistä hoitajista jotka eivät enää haaveile tekevänsä alan töitä, koska avautumisen jälkeen niitä ei olisi enää tarjollakaan.
Jos jotain pitää summata niin johtaminen ei ole tätä päivää ja on jäänyt 1900-luvulle.
Suomessa on 300000 työtöntä huippuosaajaa eli työvoimaa on tarjolla kyllä runsaasti. Eri asia on pystyykö työnantaja maksamaan kelvollista palkkaa ja mikäli ei pysty niin työvoimapula alkaa olla ilmeinen.
On tämä vain surullista että ongelmien on annettu räjähtää käsiin, vielä surullisempaa on tälläiset avautumiset vasta eläkkeellä ollessaan kun ei ollut rohkeutta tehdä asioille mitään vielä kun oli virassa. Täysin väärä ammatti tällekin henkilölle, talonmiehenä oleminen olisi sopinut paremmin.
Jos on näin kovat vaatimukset, niin 95% suomalaisista tulisi valita talonmiehen ammatti.
Olen elämän varrella jonkunkin verran päätöksentekoa seurannut, jotain päätöksiä ehkä itsekin tehnyt, ja sama kaava toistuu kaikkialla: jos olet julkisesti eri mieltä ylempiesi kanssa, niin ongelmia tulee. Tiedän tämän kokemuksesta.
Jos haluaa menestyä elämässä, niin selän notkeus on ensimmäinen ja tärkein edellytys. Joitan yksittäisiä ja melko harvinaisia poikkeuksia toki on. Visionäärisen yrittäjän perusedellytys on aivan julma usko omaan asiaansa ja sen julistaminen joka paikassa täysin muiden mielipiteistä riippumatta. Homman hankaluutena on, että pitäisi sitten kanssa olla oikeassa ja myös oikeaan aikaan. Ja sen lisäksi onnistua myös suoritusosiossa.
Having said that, minusta on täysin sataprosenttisen itsestäänselvää, että poliisin ylimpään johtoon on mahdollista päästä ja siellä on mahdollista toimia vain ja ainoastaan, jos ylistää valtion kulloisenkin johdon näkemyksiä. Sama se on upseerienkin kanssa. Vasta muistelmissa voi paljastaa, mitä oikeasti ajatteli.
Menee ehkä ohi asian, mutta olen hieman eri mieltä. Kun haaraa vastaan ylempää tulevaa mielipidettä tai yleistä konsensusta, niin saa olla melko tarkkana siinä, että miten sen tekee, mutta en ole vielä törmännyt tapaukseen, että joku savustettaisiin väärän mielipiteen takia ulos tai että siitä olisi selkeää haittaa jollekin. Yleensä päinvastoin, että rakentavasta kritiikistä tulee selkeää plussaa. Eli selkärangan joustavuus ei ole se toivottu ominaisuus, vaan kyky esittää kritiikki rakentavasti.
Olen kyllä nähnyt lukemattomia kertoja, kun joku valittaa todella alatyylisesti tai jankkaamalla em. mielipiteitä ja sitten jälkikäteen syyttää kaikkia vastoinkäymisiään siitä, että on uskaltanut arvostella vaikkapa johtoa. Kerran kerrasta tämä on kuitenkin ollut (mun mielipide) vain ja ainoastaan ulosannista johtuvaa, jonka lisäksi kyse on ollut enemmän haukkumisesta kuin kritiikistä.
Mitä tähän poliisiylijohtajan tapaukseen tulee, niin olisi mahdollista melko neutraalisti tuoda ilmi huoli, ottaa sen tueksi vaikka tilastoja ja tehdä vertailua Ruotsiin ja sitten voisi vaikka valita mittarin ja tehdä ennusteen, kuten vaikka “Alle 15-vuotiaiden tekemät aseelliset ryöstöt” tjsp. ja esitellä parin vuoden päästä, että huonompaan suuntaan on menty ja Ruotsin tiellä ollaan. Ja samalla voisi esittää, että mitä Ruotsissa tai muualla maailmassa on tehty tilanteen korjaamiseksi. Mun mielestä voi ihan perustellusti sanoa, että jos ei tällaiseen kykene, niin ei ole kelvollinen tehtäväänsä (kansalaisen näkökulmasta). Toki voi olla, että ylempi poliittinen johto haluaa vain jees-henkilöitä.
Sittenhän meillä on vakava ongelma valtion johtavalla tasolla jos oman maan kansalaisten terveys ja hyvinvointi ei ole ensisijalla, jatkuva ongelmien peittely ja hyssyttely pitäisi saada loppumaan jotta ongelmiin voidaan puuttua.
Se vaan, että kun ihmisiä kokoontuu yhteen, niin heillä tuppaa olemaan kovin moninaisia intressejä ja toimintatapoja, eikä usein ole kovinkaan helppoa löytää yksimielisyyttä siitä, että ylipäätään olisi olemassa ongelma, johon olisi tarpeen puuttua. Saatika, että ratkaisutavasta löytyisi yksimielisyys.
Tässä kun oli kyseessä poliisiylijohtaja, niin erityisesti juuri siinä ammatissa ja vastaavissa valtion nyrkin organisaatioissa korostuu jo valinnassa ylempää tulevien käskyjen ja mielipiteiden noudattaminen ainakin julkisesti. Monessa muussa tehtävässä kuten vaikka kiinteistöhuollossa tai bussikuskina on huomattavasti vapaampaa. Mutta niissä hommissa ei sitten pääsekään päättämään oikeastaan mistään.
Tietyllä tapaa voisi sanoa, että kaikkein suurin toimintavapaus on politiikassa. Siellä saa sanoa mitä hyvänsä, ja edustajaksi pääsy tai edustajana pysyminen ratkaistaan sen perusteella, mitä ailahtelevainen äänestäjä on kulloinkin mieltä. Toisaalta politiikassa on myös paradoksaalisesti samanaikaisesti kaikkein vähäisin toimintavapaus, koska poliitikon pitäisi tuoda mielipiteensä julki, jotta voi päästä johonkin muuallekin kuin vain ehdokaslistalle. Vaan kun poliitikko sen todellisen mielipiteensä tuo julki, niin lähes poikkeuksetta joku pahastuu.
Siksipä poliitikot ovatkin kehittäneet puhetavan, jossa huulet heiluvat mutta sanoilla ei sanota mitään. Ehkä tämä on yhtenevää muutamaa viestiä aiemmin esitetyn kannanoton kanssa, että esitystapa ratkaisee.
Oikeastaan koko tämän jaaritteluni pointsi on, että pidän täysin mahdottomana, että poliisiylijohtajan kaltainen henkilö olisi voinut virassa ollessaan ryhtyä avautumaan oikeastaan mistään julkisesti. Yleisen elämänkokemuksen perusteella on myös pidettävä jokseenkin varmana, että pienessä luotetussa piirissä, omiensa kanssa, hän on kyllä avautunut. Ja ne luotetutkin ovat olleet samassa tilanteessa ja joutuneet pitämään mölyt mahassaan.
Olikos nyt niin ettei ketään palstalla kiinnosta europarlamentaarikko Jemes Tynkkysen seikkailut Putin-leirillä?
KOKOOMUSNUORTEN puheenjohtajana vuosina 2013–2015 toiminut Susanna Koski kertoi maanantaina HS:lle saaneensa aikoinaan kutsun Venäjälle ”vaellusretkelle”. Kutsu kuulosti hänestä niin epäilyttävältä, että hän jätti sen väliin.
Keskustanuorten puheenjohtajana 2001–2003 toiminut Sami Sulkko kertoo, että nuorisopoliitikot kävivät Supossa yhdessä kuulemassa lähestymisyritysten tarkoituksesta ja olivat sikäli ”valveutuneita” vieraan vallan vaikutusyrityksistä.
Venäjän kutsuihin Tynkkysen tavoin suostuvasti vastanneita on sen sijaan ollut julkisuudessa vähän.
Vaikea uskoa että bond ois saavuttanut vakoilureissullaan yhtäänmitään paitsi omaa kivaa. Tämmösillä kutsuilla sä näät ja kuulet just sen mitä sun annetaan ja halutaan nähdä ja kuulla. Meriselitys tuo on.
Kun Iltalehti kysyi Tynkkyseltä, oliko hän menossa leirille myös ilman supo-yhteistyötä, Tynkkynen ei kommentoinut asiaa.
Tuohon se sitten jää. Supo ei tule kommentoimaan asiaa mitenkään eikä Tynkkynen muuttamaan tarinaansa. Hän on supo-agentti eikä sitä kukaan pysty muuksi todistamaan, eli turha tätä asiaa on enempää perata.
