Sitähän minä totesinkin että populismin avulla valtaan, sitten ääri-ideologialla kaikki paskaksi. Chavez/Maduro juuri nationalistisella äärivasemmistolaisuudella, Putinilla ja Orbanilla taas enemmän elementtejä sitten äärioikealta.
Korjaan tuota aiempaa sen verran että populismin lisäksi nationalismi on valtaannousun pontimena, kaikki menee paskaksi taas äärivasemmistolaisella(tai -oikeistolaisella tai näiden yhdistelmällä) ja yleensä vankasti nationalistisella(tai kansallismielisellä) politiikalla.
Sitä vaan tahtoo olla aina kun katoaa mielenkiinto kompromisseja kohtaan ja ryhdytääm tekemään tiukan ideologian mukaista politiikkaa.
Nämä laskelmat ovat aika optimistisia sen suhteen että autoilijat kovin helposti vaihtaisivat junaan ajansäästön takia. Ei auta että juna sujahtaa Kupittaalta reilussa tunnissa Pasilaan jos se firman toimisto onkin Kehä ykkösen varrella tai jopa kauempana. Lisäksi ensin pitää päästä sinne Kupittaan asemalle Hirvensalosta. Aika harvalla se toimisto on Pasilassa tai Helsinki kympissä.
Sitäpaitsi korona ja sen jälkeen tullut etätyö teki selvää jälkeä pendelöinnistä. Ei kukaan enää tule toimistolle kuin kerran viikossa jos matkaan menee yli tunti suuntaansa. Jos ei pomolle kelpaa niin helpompi vaihtaa työnantajaa kuin kulkuvälinettä.
Tunnin junaa saa kritiikkiä sillä perusteella, että saavutettava matkustus ajansäästö ei ole merkittävä. Vaihtoehtona esitetään mm., että tunnin junan sijaan voisimme hoitaa teiden korjausvelan.
No paljonko teiden korjausvelan hoitaminen lisäisi matkustusnopeutta? Mistä Suomessa löytyy vähänkään enemmän liikennöity tie, jonka nopeutta voitaisiin nostaa, jos tien korjausvelka hoidettaisiin? Tietääkö kukaan yhtäkään tietä, jossa ajo nopeutta olisi nostettu tien korjauksen jälkeen? Itsellä tulee heti mieleen kymmeniä teitä, joissa nopeudet ovat viimeisen parin kymmenen vuoden aikana laskeneet, vaikka teiden infraakin on nostettu aivan uudelle tasolle.
Poliitikon ammattitaidon kovinta ydintä on kyky puhua jostain aivan täysin muusta, kuin mistä varsinaisesti on kyse. Tunnin junalla Turkuun ei ole mitään tekemistä tunnin tai Turun kanssa. Junakin on vain väline niin sanotussa kaupunkirakenteen kehittämisessä. Käytän ilmaisua niin sanottu ihan vaan siitä syystä, että pääkaupunkiseudulla olisi monta huomattavasti halvempaakin kehityskohdetta, jos vaan niin haluttaisiin olevan.
Karttaa vilkaisemalla on täysin ilmeistä, että kyseessä on ensi sijaisesti valtava tulonsiirto Luoteis-Espoon maanomistajille. Ensimmäinen pysäkki on nimittäin Hista. Siellä on paljon tyhjää tilaa täytettäväksi kerrostaloilla. Kaavoitusalan ammattilaiset puhuvat hienommin kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Myös Veikkola, Vihti-Nummela ja Lohjansolmu ovat asemina aivan jostain muusta syystä kuin Turun takia.
Ja Lohjansolmuun tämän radan pohtiminen kannattaisikin lopettaa. Luultavasti lopetetaankin, sillä ei tämän hallituskauden aikana ehditä isompia rahoja sitoa.
Eiköhän Länsimetron, Kruunusillan yms. hankkeiden suurin positiivinen taloudellinen vaikutus, joka kustannus/hyöty laskelmissa on huomioitu ja minkä voimalla projektit käännetään kannattaviksi, on juurikin maan ja asuntojen arvonnousu. Jos maan ja asuntojen arvonnousuja ei huomioitaisi, tuskin mitään em. kaltaisia projekteja, kuten tunnin junaa, toteutettaisiin.
Sillä saattaa kuitenkin olla merkitystä, että kunnilla on kaavoitusmonopoli. Kunnallisissa hankkeissa hillot säilöö kunta kun kansa maksaa.
Suomella on ollut melko hyviä presidenttejä poliittisesta taustasta riippumatta, poikkeuksena Tarja Halonen.
”Tasavallan presidentti tiivisti erinomaisesti taloudellisen
ymmärryksensä toimittaja Maarit Tastulan ohjelmassa 24.1.2006:
[Tastula] Mut moni suomalainen on myös sitä mieltä, että
rikastuminen ei ole rikos eikä se ole keneltäkään pois. Mitä
mieltä Te olette?
[Halonen] Se ei ole rikos, mutta se on joltakin pois.
[Tastula] Keneltä se on pois?
[Halonen] Se on pois yleensä siitä kun lasketaan siitä yhteisestä
kassasta et kuinka paljon riittää kenellekin”
Saataisikohan edes yksi puna-Tarjan typeristä päätöksistä kumottua?
No niin. 60 vuoden viherpiiperryksen ja oikeudenkäynnin jälkeen Avi on viimein linjannut, että vesivoimayhtiöt joutuvat suunnittelemaan kalaportaat tai vastaavat rakenteet myös Ii- ja Kemijoen voimalaitoksiin. Ottanee toiset 60 vuottasiihen, että Avi pakottaa sellaiset myös rakentamaan, mutta ehkäpä ensi vuosisadalla meidän perinteisissä lohijoissamme voi olla taas ihan luontaistakin lohta.
Sellainen korjaus, että presidentti ei ole asiasta päättänyt. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus teki asiasta lakiesityksen elokuussa 2011 ja eduskunta hyväksyi sen elokuussa 2011 äänin 107-47.
Itse asiasta noin muuten, että ainakin edellinen puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen totesi ettei Ottawan sopimuksesta irtaantumiselle ole tarvetta.
IS pääkirjoitus tyrmää Länsiradan, mutta menee ojasta allikkoon kun alkaa horisemaan Jäämeren radasta joka on aivan yhtä turha hanke.
Ai miksi Jäämeren rata on turha? Valtava investointi keskelle-ei mitään (mainitsiko joku turismin). Epämääräistä muminaa Koillisväylästä jonka voi unohtaa Venäjän puuhien takia. Huoltovarmuushöpötystä joka ei ole enää relevanttia kun Suomi on NATOssa.
Suurin osa tavarasta kulkee kumipyörillä ja valtatie 21 Tornio-Kilpisjärvi on melko huonossa kunnossa etenkin pohjoispäästä. Ei ole rahaa edes tätä korjata ja perusparantaa niin mistä rahat miljardirataan?
Ja Ruotsin puolelta kulkee jo rata Jäämeren rantaan Narvikiin. Raideleveys on toki eri, mutta siihenkin on ratkaisut. Ainoa mikä puuttuu on se kaupallinen kysyntä. Miksi uusi Jäämeren rata jotenkin maagisesti kasvattaisi kysyntää?
Asiasta oli kohtuullisen laaja poliittinen konsensus. Jo Vanhasen hallitukset linjasi vuodesta 2004 lähtien sopimukseen liittymisen puolesta. Suomea ennen sopimukseen olivat liittyneet kaikki muut EU-maat. Sopimuksen ulkopuolelle toki jäi esim. Yhdysvallat (joka on liittymispäätöksen suhteen ollut milloin mitäkin mieltä), mutta muuten maat ovat tasoa Venäjä, Pohjois-Korea, Iran, Syyria ja muut vastaavat rosvovaltiot.
Ottawan sopimukselle on ihan hyvät perusteet olemassa, sillä jalkaväkimiinat ovat rauhan aikanakin siviileille varsin ikäviä. Pohjois-Suomessa kuoli sodan jälkeen vuosina 1944-1949 sakemannien kylvämiin miinoihin ja räjähteisiin 205 siviiliä sekä kymmeniä miinanraivaajia, joten täysin vieraita ne vaikutukset eivät suomalaisillekaan ole. Kuolleista 57 oli lapsia. Loukkaantuneiden määrää voi vain arvata.
Suomi on jalkaväkimiinojansa tuhonnut. Korvaavaa aseistusta on hankittu ja yhdeksi korvaajaksi on tilattu hyppypanoksia, joiden kehitys kuitenkin viivästyi vuosia ja aikataulussa tapahtui “olkiluodot”. En ole aktiivisesti seurannut uutisointia aiheesta, mutta keväällä niitä luvattiin toimittaa koe-erä puolustusvoimille tämän kesän aikana, eli ilmeisen loppusuoralla nyt ollaan tuossakin ikuisuushankkeessa. Kun suomalainen jalkaväkimiinat korvaava ase ollaan vihdoin saamassa markkinoille, mitä järkeä meidän on siinä vaiheessa hypätä takaisin kiistatta ongelmalliseen vaihtoehtoon ja irtaantua kansainvälisestä sopimuksesta, johon jokseenkin koko sivistynyt maailma on liittynyt? Menneisyyden asemuodon valmistajatkin taitavat olla vähissä.
Vielä sellainen huomio Ottawan sopimuksesta, että sen irtisanomisaika on puoli vuotta, mutta mikäli sen kuluessa maa ajautuu sotaan, irtisanomisaika jatkuu sodan päättymiseen saakka. Sopimuksesta irtaantumisen voikin nähdä hyvällä syyllä myös turvallisuuspoliittisena riskinä.
Ps. Lipposen (sd) hallitus päätti muuten olla liittymättä Ottawan sopimukseen, vaikka hallituksessa silloiin asiaa ajoivat niin mainitsemasi Halonen kuin Tuomioja. Mutta jos nyt haluat uskoa, että presidenttinä Halonen määritteli niin eri keskusta- ja kokoomus-johtoisten hallitusten ohjelmat, eri puolueiden viralliset linjaukset ja eri puolueiden kansanedustajien äänesstymiskäyttäytymisen, niin mikäs siinä.
Jalkaväkimiinoissa ongelmana on ollut niiden holtiton kylväminen. Sotien aikana Suomen armeija teki miinoituksista aina kartat ja sen vuoksi omien miinakenttien purkaminen oli helppoa. Muut maat ovat suhtautuneet karttojen tekemiseen välinpitämättömästi, useimmiten niitä ei ole tehty lainkaan.
Kun Suomelle ainoa varteenotettava vihollinen on itänaapuri, joka kylvää miinoja täysin holtittomasti ja toisaalta käyttää jalkaväkeään niin kuin käyttää, on järjetöntä antaa tasoitusta pitämällä jalkaväkimiinat poissa keinovalikoimasta.
WW2 Jäämerentien Petsamoon oli pitkään myös Ruotsin ainut henkireikä maailmalle kun Itämeri meni kiinni, ja niin se menee seuraavallakin kerralla tavalla tai toisella. Vrt. vaikka Bosporinsalmi tänään jota Turkki kontrolloi. Ja Suomi on nyt enemmän ‘saari’ kuin ennen. Kriisitilanteessa näkökulma on eri kuin rauhan aikana, kriisissä vain kovat faktat ratkaisee, varma rata/reitti on tai sitä ei ole. Nato ei välttämättä ratkaise kuljetusongelmia, pikemminkin korostaa niiden tärkeyttä koska tänne tulisi paljon hyvin kriittistä tavaraa. Eli kriisissä olisimme nykytilanteessa kokonaan vain Ruotsin kauttakulun varassa ja siihen olisi hyvä olla Norjan kautta toisena reittinä valtamerelle.
Konsensus asiasta varmasti oli kohtuullisen laaja. Mikään ei kuitenkaan olisi estänyt Halosta asettumasta poikkiteloin. Eli kyllä hän sitä oli vahvasti viemässä eteenpäin. Puolustusvoimat esittivät kyllä asiantuntijoina täysin eriävän mielipiteen, mutta se sivuutettiin täysin. Päätös oli mielestäni erikoinen. Miten Suomen osallistuminen kieltoon estää Afrikkalaisen lapsen vammautumisen Afrikassa tapahtuvassa sodassa ? Kielto oli kyllä maailmanlaajuisesti aiheellinen, mutta Suomelle todella huono päätös. Mikään muu asejärjestelmä ei ole yhtä kustannustehokas sulutuksessa, johon Suomen puolustus ensisijaisesti nojaa. Liittyisiköhän Suomi myös talvirenkaiden nastat kieltävään sopimukseen, mikäli sellainen keksittäisiin rustata. Maantiepöly on terveydelle erittäin haitallista ja tappaa maailmanlaajuisesti varmasti enemmän ihmisiä kuin miinat.
Kyllä sen turismin tuossa yhtälössä pitää edustaa vähän enempää kuin vain sivulausetta. Se on kuitenkin niitä harvoja aloja, jotka Ukrainan sodasta ja koronasta (Kiinan ja Venäjän tulijat ovat vähentyneet n. 90%, vaikka olivat ennen koronaa Lapin suurimmat kohderyhmät.) huolimatta kellottavat kaksinumeroisia kasvuprosentteja vuodesta toiseen. Jäämerenradan kustannus on arvioitu noin kahdeksi miljardiksi. Jos tästä osa valuu turismiin on se hyvin nopeasti kannattava investointi. Puhumattakaan radan arvosta huoltovarmuudelle tai venäjän kaupalle sitten kun se joskus taas alkaa.
Ei toki. Jokaisella poliitikolla on oikeus mielipiteeseensä ja vastuu mielipiteestään. Halonen oli yksi sopimuksen aktiivisimmista tukijoista. Ei sitä kukaan - Halonen itse mukaan lukien - varmaankaan kiistä. Mutta jokainen puolue, kansanedustaja ja hallitus vastaa omista linjauksistaan. Jos omat menneisyyden mielipiteet syystä tai toisesta kaduttaa, turha niissä on piiloutua presidentin tai kenenkään muunkaan selän taakse. Osa poliitikoista pelaakin tuossa mielestäni varsin raukkamaista peliä.
Maailmanlaajuista päätöstä tuossa varmasti haettiinkin. Suomen myötä koko EU saatiin sopimuksen taakse. Yhdysvallat saatiin melkein mukaan. Tuohon aikaan Venäjänkin mukaan saaminen oli varmasti puolirealistinen tavoite (menemättä nyt siihen, minkä painoarvon Venäjä tekemilleen sopimuksilleen antaa). Sopimuksen ulkopuolelle jäi siis lähinnä toinen toistaan epämääräisempiä rosvovaltioita.
Varmasti noin. Nyt kuitenkin olemme sopimuksen piirissä ja sitä korvaavaa kustannustehottomampaa aseistusta on hankittu sekä tilattu tilalle. Mielestäni on eri kysymyksiä, että oliko Ottawan sopimukseen liittyminen järkevää ja tulisiko siitä irtaantua. Poliittinen keskustelu jälkimmäisen vaihtoehdon tiimoilta vaikuttaa mielestäni vähän irtopisteiden keruulta tiettyjen kansanedustajien toimesta.
Nastarenkaiden käyttö on kielletty mm. monessa EU-maassa. Helsingissä on käytössä paikallinen nastarengaskielto. Ehkä tuossa teemassa tuo on juuri sopiva vaihtoehto kansainvälisille sopimuksille. Asesopimuksissa tuollainen paikallisuus on vähän haastavampi homma. Mielestäni on myös hienoa, että Suomi on kehitys- ja tuotantotyötä myöten luomassa ainakin siviilien kannalta parempia vaihtoehtoja jalkaväkimiinoille. Hienoa, että me olemme nimenomaan tällä puolella tässä aseteollisuuden kehityssuunnassa.
NATO ei missään olosuhteissa poista tarvetta huoltovarmuuteen. Päinvastoin, tarpeet tavaroiden liikutteluun ja mm. välivarastointiin kasvavat merkittävästi. Tästä on ollut useita lehtiartikkeleita ja uutisjuttuja viimeisen parin vuoden aikana ja mm. PV:n sotatalouspäällikkö on antanut aiheesta useita haastatteluja.
Huoltovarmuuden ylläpito onnistuu kyllä kumipyörillä kunhan tiet ovat kunnossa. Öljyn ja muun bulkin kuljettaminen on toki vaivalloista. Toisaalta kun hiiltä ei enää kuskata niin öljy on melkein ainoa huoltovarmuusbulkki.
NATOn kalusto- ja tarvikekuljetuksia varten tuskin tarvitsee rakentaa rautatietä.
Mutta huoltovarmuus: Suomen pahin ja ainoa uhka on itänaapuri, jolla sattuu olemaan aika vahva laivasto juuri Jäämerellä. Ei kuulosta turvallliselta varareitiltä.
Turismi, miten junarata auttaa siinä? Ulkomaiset turistit tulevat lentäen suoraan Lappiin. Kenttiä riittää pohjoisessakin: Rovaniemi, Kittilä, Kemi-Tornio, Ivalo, Enontekiö, Kuusamo. Autojunalla pääsee jo nyt Kolariin eli Ylläksen ja Levin naapuriin. Sekä toki Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle ja Kemijärvelle (Ruka).
Sitäpaitsi massaturismi kannattaa keskittää nykyisiin hiihtokeskuksiin ja säästää Ivalon/Inarin luonto. Puhumattakaan siitä minkä haavan luontoon rata Norjan Kirkkoniemeen tekisi.
Suomalainen rautatiekeskustelu nyt vääntää ns Turun radan kanssa, raideleveyskeskustelussa ja Jäämeren radassa…
Tuo tunnin juna tai Länsirata nyt olisi tuonut lähijunat Helsinki-Lohja ja Salo-Turku samalla. Ja kun tuollapäin on suhteellisesti kuitenkin paljon väkeä radan varressa. Samalla voidaan katsoa Suomen kartalta paljonko ostoliikenteenä maksetaan junavuoroja muualla. Hauskasti esimerkiksi Kotkassa junapysäkkejä enemmän kuin koko Varsinais-Suomessa. Tampereellakin ostoliikennettä Porin junat, Keuruun kiskobussi, Nokian ja Helsingin suunnan lähijunat ja yöjunat. Ja että kuka jatkossa maksaa junien vuoroja, nythän ei kaupungit edes saisi ostaa junavuoroja suoraan, pitää vekslata LVM:n kautta tai sitten tämä pääkaupunkiseudun HSL-systeemi. Ruotsissahan junien ostoliikenne vielä isompaa ja kokoajanhan Ruotsin puolelta kuulee kuinka VR voittanut tai hävinnyt noita tarjouskilpailuita kun alueet kilpailuttaneet.
Mutta taas toisaalta mikä on jatkossa vaikka Joensuu-Nurmes -osuuden junaliikenne, kannattaako tuollaisia ajaa junalla tulevaisuudessa ottaen huomioon mitkä on matka-ajat vrt bussi ja matkustajamäärä.
Itse kyllä miettinyt miksei vaihtuvan raideleveyden systeemejä olla haluttu tutkia tarkemmin tuolla Haaparannan suunnalla. Joku laitehan oli aiemmin Torniossa. Ja YouTubesta löytyvän videon perusteella lennossa vaihtavia vaunuja Sveitsissä missä raideleveys vaihtuu vielä enemmän 1000mm → 1435mm. Ja tietysti tuonne rajalle voisi rakentaa paikkoja missä olisi konttinostureita ja paikkoja missä sotilaskalustoa voisi äkkiä saada toiseen junaan. Ja ehkä se 1435mm voisi ehkä olla järkevä nippanappa Kemiin. Missä olisi Oulu-Rovaniemi henkilöjunat jo, uusi sellutehdas, saaden puuta junalla Ruotsista ja se Veitsiluodon DCA-sopimuksen alue.
Ehkä minä myös olisin huolissani myös kun meillä kasa tehtaita raiteiden vieressä ja silti kuskataan tavaraa niin paljon rekoilla. 1524mm raideleveys ja EU:n vaatimukset kalustolle aiheuttaa juuri sen, että hankalaa on Suomessa kilpailla VR:ää vastaan. Samalla kun Baltiassa on EU:hun liittyessä saatu poikkeuskuvat Venäjän standardin kaluston käytölle maiden sisäisissä kuljetuksissa. Eikä EU:ssakaan haluttu antaa lupaa tuohon Suomessa nyt vaikka hallitusohjelmassa luki. (Poikkeuslupahan on nyt vuoteen 2026 ajella ns gost-vaunuilla metsäteollisuuden kuljetuksia tai säiliövaunujen kuljetuksia)
Oleellisempi kysymys on, että kuinka monen sadan tuhannen suomalaisen siviilin ja sotilaan hengen ja vapauden Suomen jalkaväkimiinat säästivät tappamalla ja vammauttamalla neuvostosotilaita.