Ottamatta kantaa siihen, että miten suuri tai pieni tämä veronkorotus on, niin ihan noin yksinkertainen asia ei kuinkaan ole. Ihmiset käyttävät rahaa muuhunkin ALVin alaiseen, kuin hiustenleikkuuseen. Eli enempi niin päin, että kuukaudessa käytössä olevat varat tippuvat veronkorotuksen seurauksena x %:ia, jolloin tyypillisessä tapauksessa on pakko karsia jostain. Osuuko karsinta sitten hiustenleikkuuseen vai johonkin muuhun, on eri juttu, mutta varmaan ainakin joku osa väestöstä pidentää vaikka parturikäyntien väliä jopa siinä tilanteessa, että parturissa käymisen hinta laskisi samaan aikaan.
Tästäkin varmaan löytyy jotain tilastoja, mutta aika suuri osa väestöstä kuitenkin elää “palkka tulee, palkka menee” -moodissa, jolloin minkä tahansa asian hinnankorotus näkyy kulutuksessa. Ei välttämättä juuri sen kyseisen asian kulutuksessa, mutta jossain. Jos siis palkkataso ei nouse samalla saman verran.
Minun käsittääkseni on varsin laajalti tiedostettu fakta, että kampaamoalalla hintakilpailu on kovaa ja hinnoitteluvoima matala. Selvää myös on, että alan kulurakenne on sellainen, että vahvoja hinnankorotuspaineita on muitakin kuin alv, ja alv on yksi naula arkkuun lisää. YEL:n uudistus on yksittäisistä kulueristä merkittävin, joka iskee korostuneen vahvasti palvelualaan.
Käsittääkseni on myös laajasti tiedostettu fakta, että tuolla alalla alv:n muutokset heijastuvat keskivertoa huonommin kuluttajahintoihin. Tuo toimi myös siihen suuntaan, että kun aikoinaan kampaajat siirrettiin määräajaksi alennetun alv:n piiriin, kuluttajahinnat eivät laskeneet alvin mukana. Kun kokeilu päättyi, korotettua alveja ei viety kuluttajahintoihin ja merkittävä osa alan yksinyrittäjistä lopetti toimintansa kannattamattomana.
Tiedämme myös, että esim. juuri parturikäynnit ovat niitä, joista tingitään vaikeassa taloustilanteessa monia muita menoeriä aiemmin.
Toisaalta tiedämme, että palvelualalla harmaa talous kukoistaa ja veronkorotukset eivät ainakaan ongelmia vähennä. Se kolahtaa pahiten rehellisten ja asiansa tunnollisesti hoitavien yrittäjien nilkkaan.
Parturien kaltaisten palvelualan yrittäjien kohdalla arvonlisävero on mitä suurimmassa määrin työn verottamista. Noiden yrittäjien kohdalla “nosta hintaa” on argumenttina vähän sama kuin että nostettaisiin puolellatoista prosenttiyksiköllä tuloveroa ja todettaisiin “pyydä pomolta lisää liksaa”.
Veroista leikkauksiin. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on ajateltu puolittaa, mikä alkaa haiskahtaa jo lainvastaiselta toiminnalta. Kyse ei ole mistään harkinnanvaraisesta tuesta, vaan nimenomaan lakisääteisestä hyvityksestä kopiointioikeudesta:
Pientä vertailua. Tuo menoerä on vuositasolla 11 MEUR, joka siis halutaan puolittaa. Vastavasti meillä esim. puoluetuen vuosittainen kuluerä on noin 35 MEUR, johon esitetään ensi vuodelle 0 euron leikkauksia. Nämä ovat niitä kuuluisia arvovalintoja.
Viestissäsi kerrot, että veronkorotus ( ALV:n nosto) on väärin ja samalla kerrot leikkausten olevan väärin .Taloustieteilijät ovat kuitenkin käsittääkseni olleet huomattavan yksimielisiä, että jos veroja korotetaan niin ALV: n nosto on yksi vähiten vahingollisista. Tottakai leikkaukset olisivat parempi, mutta kun edes taiteilijoilta ei saa leikata edes pientäkään ( sinun mukaan) summaa . Se on totta, että olisi järkevää leikata myös mainitsemastasi puoluetuesta.
ALV nosto on tosiaan asiantuntijoiden laajasti parhaana pitämä veronkorotusten muoto. Veronkorotukset ovat välttämättömiä siksikin, että pelkillä leikkauksilla ei koskaan tulla saavuttamaan riittäviä valtiontalouden tasapainottavia vaikutuksia.
Ainahan se vähän kirpaisee, mutta tässä kohtaa kaikki ovat samassa veneessä. Vähän aikaa saamme lukea keskustelupalstojen “Muutan Viroon” ja “kiitos kun äänestitte kokkareita”-tyyppisiä oksennuksia, mutta pian kitinä taas laantuu.
Budjettiesityksessä oli monta hyvää kohtaa joissa ajetaan mielestäni varsin oikeanmallista perusasioihin keskittymisen linjaa. Yksi näistä on tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maahanmuuttomaa. Tällä on myös turvallisuuspoliittisia positiivisia vaikutuksia.
Tämä ei kyllä mene maaliin. Osaajista on nyt jo pula ja on tässä on onnistuttu tekemään jotenkin Suomesta myös vähemmän houkutteleva osaavalle työvoimalle ja se ei kyllä turvallisuutta lisää. Kansan olojen kurjistuminen on se sitten mistä tahansa syystä on omiaan lisäämään rikollisuutta ja siten myös turvattomuutta. Köyhä Suomi- Turvaton Suomi.
Ennen vaaleja velaksi elämisen piti loppua. Silloin oltiin jämäkkänä ja selittelyille ei jäänyt sijaa. Nyt (tai siis jo aikoja sitten) on huvittavaa huomata kuinka ääni kellossa on muuttunut aivan täysin ja selityksiä syntyy kuin sieniä sateella. Velaksi elämistä ei voida lopettaa ja lisävelkaa otetaan syystä x, y tai z. Koko ajan löytyy uusia tekosyitä ja tottakai Marinin hallitus esiintyy yhtenä isona argumenttina jos muut loppuvat.
Käytetään ihan pokkana selityksenä jotain korkoja. Eiköhän ne nousseet korkealle jo paljon ennen kuin Orpon hallitus edes aloitti. Oletettiinko vaalipuheiden aikaan, että korko laskee nollaan vai miten tuo toimii millään tavalla selityksenä uudelle velalle? Eikö ennen vaaleja hoksattu, että Marinin hallitus on ollut vallassa vai miten sillä voi nyt jälkikäteen mitään selitellä?
Jännä nähdä vieläkö kannattajille kelpaa selitykset seuraavissa vaaleissa.
Itse asiassa en edes kategorisesti vastusta arvonlisäverotuksen kiristämistä. Ja aivan erityisesti kannatan sen tyyppisiä veronkiristyksiä, että makeiset viedään korkeimman alv:n piiriin. Ei ole mitään syytä pitää kansanterveydellisiä haittoja alemman verokannan piirissä. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että 1,5 prosenttiyksikön veronkorotus yleiseen alviin on ihan jäätävä ja suhdannetilanne tuolle muutokselle on jokseenkin huonoin mahdollinen. Samoin kuin siitä ei päästä mihinkään, että kaikilla toimialoilla nousevat verot eivät ole vietävissä suoraan kuluttajahintoihin. Tähän liittyenhän on pörssimaailmassakin saatu jo tulosvaroituksia.
Jos mennään niihin vaihtoehtoisiin veronkorotuksiin, niin jälleen kerran olisi voinut ottaa kohteeksi esim. ne listamaattomien yritysten osinkoverot. Ei ole mitään perusteltua syytä eriyttää listaamattomien ja listattujen yritysten verotusta, tai kohdella aineellisen ja aineettoman omaisuuden yritystoimintaa verotuksellisesti epätasa-arvoisella tavalla.
Mitä tulee tuohon pieneen leikkausummaan, niin toistan että esitetty hyvitysmaksun kertaleikkaus on 50 % ja se kohdistuu lakisääteiseen korvaukseen, ei mihinkään harkinnanvaraiseen avustukseen. Oletettavasti näiden päätösten laillisuutta arvioidaan vielä EU-tasolla, jos esitys nyt ylipäätään maaliin päätyy.
Tuo hyvitysmaksu eli kopiovero onkin hyvin mielenkiintoinen. Sehän tuli muistaakseni aluksi c-kasetteihin ( jonnekin ei ehkä tiedä mitä ne on). Myöhemmin CD ja DVD levyihin. Kun kasetit ha käytännössä myös CD ja DVD - levyt poistuivat vero ei perinteiseen Suomalaiskansalliseen tapaan tietenkään poistunut vaan tuli valtion ( eli kaikkien veronmaksajien) maksettavaksi . No nyt kysymys kuuluukin, kuinka paljon me sitten tänäpäivänä kopioimme musiikkia? Olisiko oikeudenmukaisempaa ja rehellisempää poistaa koko hyvitysmaksu, joka olisi sitä suoraselkäistä muuttuneeseen todellisuuteen reagointia.
Eihän tallentaminen mihinkään ole kadonnut. Kuten esim. tuosta edellä linkitetystä tiedotteesta ilmenee, “opetus- ja kulttuuriministeriön teettämät tutkimukset osoittavat kopioinnin määrän pysyneen jokseenkin samana vuodesta 2017 lähtien.”
Homma oli tosiaan simppeliä silloin, kun tallentaminen tapahtui vhs- ja c-kaseteille. Silloin puhuttiinkin kasettimaksusta. Tallennuksen siirtyessä esim.puhelimiin ja vastaaviin laitteisiin olisi hyvitysmaksu pitänyt kohdistaa niihin. Muissa EU-maissa hyvitysmaksu kerätäänkin tallennusvälineistä ja -palveluista, mutta Suomi halusi siirtää asian budjettirahoituksen piiriin.
Hyvitysmaksu on korvausta yksityisen kopioinnin oikeudesta. Jos tuosta kustannuserästä haluaa pois, silloin pitää esim. Kyproksen mallin mukaisesti kieltää kaikenlainen tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin yksityinen kopiointi. Tässä asiassa Suomea sitoo myös EU-lait, joten ihan niin homma ei mene, että yksi Riikka ja ystävänsä päättää, että jatkossapa me emme maksakaan enää korvausta toisten työn hedelmien käyttämisestä.
Ja vielä sellainen huomio, että musiikki on vain yksi osa-alue, jota hyvitysmaksulla katetaan. Muita ovat mm. kirjallisuus, elokuvat jne.
Onko tosiaan niin, että ihmiset tallentavat musiikkia ( oli se sitten kännykkä tai mikä muu?) .
Suoratoiston soittolistat ei kai niiksi lueta, vaan niistä maksaa palvelun toteuttaja taiteilioille. Siksi vain kyselen, kun ei minun tuttavapiirissä kukaan enää tunnusta moista käyttävänsä.
Missähän se pula on kun kaikkia avoimia elinmahdollisuuden tarjoamia työpaikkoja hakee vähintään 50+ sopivaa hakijaa. Pois lukien terveydenhuolto sektori, johon valitettavan harva tulijoista (joista miehiä on lähes 80%) hakeutuu.
Samaa alleviivaa se että tulijoiden keskimääräinen työttömyysprosentti on kaksinkertainen suomalaisiin verrattuna. Tulijat työllistyessäänkin myös yleensä tulee mainitsemaasi ‘kurjistuneeseen’ tuloluokkaan, eli kuten toteat ovat sitten omiaan lisäämään turvattomuutta enemmän suhteessa suomalaisiin joissa siihen luokkaan kuuluu harvempi.
Kohtaanto-ongelma Sote puolella työmarkkinoilla johtuu pitkälti siitä että suomessa on tilastokeskuksen mukaan yli 100 000 nuorta miestä enemmän kuin saman ikäisiä nuoria naisia, ja määrä lisääntyy koko ajan koska ylivoimainen enemmistö tulijoista on nuoria miehiä. Ja edelleen työpaikat ja koulutuspaikat on voimakkaasti sukupuolipolarisoituneita.
VM:llä on tapetilla ylimääräinen “varakkaille” pitkäaikaista hoitoa saaville lankeava (kuukausittainen) 100 euron sotemaksu.
Että tällaista edes harkitaan, kertoo hyvin karua kieltä siitä, että uimme todella syvissä vesissä ikääntyvän väestömme kanssa. Ollemme niin sanotusti kaulaamme myöden lirissä. Pelastukoon ken voi.
Ymmärtääkseni nykyisellään sote maksu on sidottu vanhuksen ja jos hoidettava asuu kotona puolison kanssa, heidän yhteen laskettuihin, tuloihin. Progressio maksulle on hyvin jyrkkä eikä ylärajaa ole.
Suuristakaan tuloista ei jää satasia enempää asumiskulujen jälkeen.
Käytännössä sotemaksu halvaannuttaa hoidettavan talouden siten, että jos tulon voi välttää, se kannattaa tehdä. Vanhuksen hyvinvointiin sillä ei ole merkitystä. Esim. osinkotuloja ja vuokratuloja on syytä karttaa.
Jos ajatellaan millaisen byrokratia tsunamin se aiheuttaa, kun ihmisten varallisuutta ja sen oikeaa arvoa ryhdytään selvittämään vanhuksen, omaisten ja soteviranomaisten toimesta ja tulevaa sotemaksua ryhdytään optimoimaan, siinä sitä on mukavaa ja tuottavaa tekemistä ja askaretta isolle porukalle ja lukuisille hyväpalkkaisille asiantuntijoille.
Mutta minkäs teet, jos pakko on ja 100 euroa on vasta ladun aukaisua.
Olisi ehkä pitänyt lisätä vielä huippu tuohon osaajan eteen. Suomesta vuotaa osaajia muihin maihin ja Suomi ei ole houkutteleva kun kysytään mihin maahan huiput haluavat mennä. Esim Ruotsi tarjoaa huipuille 20% alea tuloverosta 5 vuoden ajaksi. Helpottaisi huomattavasti ihan tavallisen työntekijän asemaa, jos niitä huippuja tänne saataisiin. Puhumattakaan työttömistä.
Osaatko itse valaista lisää, tai löytyisikö hyvää lähdettä asiaan tutustumiselle? Onko tuossa siis jokin tuloraja? Koulutustasoraja? Yhtiökohtainen sopimus?
En ole itse asiasta kovin perillä, myönnettäköön, mutta onko Suomessa siis isokin pula “huippuosaajista”? Millä alalla? En ole siis vastaan väittämässä, kun en tiedä, vaan haluan pysyä asioiden tasalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamiseksi. Selvityksen tavoitteena on arvioida mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja, hyvityksen tasoa ja sen kohdentamista oikeudenhaltijoille. Hovioikeudenneuvos Harengo on valittu selvityshenkilöksi, ja selvityksen on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.
Nykyinen hyvitysjärjestelmä perustuu valtion budjettirahoitukseen, mutta selvityksessä tarkastellaan myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Selvityksen tulee olla tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen ja turvata hyvityksen riittävä taso.
Yksityisen kopioinnin hyvityksestä säädetään tekijänoikeuslaissa, ja hyvitys pohjautuu EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY). Hyvityksen järjestäminen on jäsenvaltioiden vastuulla, jos niiden lainsäädäntö sallii teosten kopioinnin yksityiseen käyttöön. Yksityisen kopioinnin hyvitys on luonteeltaan korvaus tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille siitä, että teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön.
Suomessa yksityisen kopioinnin hyvitys maksetaan valtion talousarvioon varatusta määrärahasta. Budjettirahoitus on ollut käytössä vuodesta 2015 lähtien. Tekijänoikeuslain mukaan valtion talousarvioon otettavan määrärahan tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön.
Hallituksen yksi päähankkeista on kannattamattomaksi todettu, EU-rahaan kelpaamaton tunnin juna pääministeri Orpon kotikaupunki Turkuun. Tätä neljän miljardin (tuskin riittää) monumenttia rahoitetaan mm. valtion omaisuutta myymällä.
Hallitus ei kyllä tältä osin tee hyvää työtä, vaan rakentaa velkarahalla kannattamatonta jättihanketta. Velkarahalla toteutettavilla investoinneilla pitää tavoitella kasvua, eikä täyttää Turkulaisten toiveita nopeammasta yhteydestä Helsinkiin.
Höh, eikö meidän pitäisi tukea turkulaisten oikeutta nopeampaan poistumiseen Turusta. Ainut ehto tulisi laittaa, että nopeampi rata saa olla vain Turusta Helsinkiin
.Taloustieteilijät ovat kuitenkin käsittääkseni olleet huomattavan yksimielisiä, että jos veroja korotetaan niin ALV: n nosto on yksi vähiten vahingollisista. Tottakai leikkaukset olisivat parempi, mutta kun edes taiteilijoilta ei saa leikata edes pientäkään ( sinun mukaan) summaa 
. Se on totta, että olisi järkevää leikata myös mainitsemastasi puoluetuesta.
. No nyt kysymys kuuluukin, kuinka paljon me sitten tänäpäivänä kopioimme musiikkia? Olisiko oikeudenmukaisempaa ja rehellisempää poistaa koko hyvitysmaksu, joka olisi sitä suoraselkäistä muuttuneeseen todellisuuteen reagointia.
