PoIitiikkanurkkaus (Osa 2)

Osinkopuolueen ohjelmassa on paljon hyvää, mutta keskittyminen yhteen asiaan hämärtää muistoja muinaisesta suhdanteiden hallinnasta. Totuus oli nimittäin vieläkin parempi.

Kultaisella kasarilla oli nimittäin yleisesti käytössä instrumentti nimeltään investointivaraus:

Sen ansiosta pullasta pystyi syömään sekä parhaat rusinat että sokerikuorrutuksenkin. Investointivarauksen perusidea oli hyvin yksinkertainen: jos firma onnistui tekemään voittoa, niin erittäin merkittävä osa voitosta saatiin laittaa piiloon verottajan ahnailta tassuilta. Sitten kun huonot ajat koittivat, niin valtio antoi luvan käyttää sivuun laitettuja rahoja tuottaviin investointeihin. Joten taantuman aikana yrityksillä oli fyffeä investoida tuottaviin jutskiin, vaikka omistajia olikin herkuteltu messevillä osingoilla.

No, ysärin alun lama oli sitten niin rankka, että kun kerran valtiovarainministeri Viinasen myöhempien sanojen mukaan kassassa oli rahaa enää kahdeksi viikoksi, kun ministeri reissasi ympäri maailmaa lainaa anellen, niin verotusta kautta linjan kiristettiin. Oli siinä kuulemma jotain tulevaa EU-säätelyäkin, kun eivät siellä etelässä ymmärrä, että vahva tase on parempi kuin bankrotin rajalla oleva tase.

6 tykkäystä

Kyllähän tuo listaamattomien osinkopelleily pitäisi poistaa ja laskea vaan pääomaveroa sopivan verran. Se että onko yhtiö listattu vai listaamaton ei pitäisi olla mitään merkitystä verojen kannalta. Verotus voi muuttua yhtiömuotoa muuttamalla esim. Oy, Toiminimi, Kommadiittiyhtiö jne.

Samalaista Suomalaista älyttömyyttä, kun tää ALV:n kanssa pelleily. Pitäisi olla yksi ALV tai ei ALVia ollenkaan. Esim. viranomaismaksuissa. Ei mitään alennettuja prosentteja jossain ja jossain ei.

Kaikki tämmönen kikkailu vaan lisää kaikenlaista epämääräistä säätöä ja kusetusta.

7 tykkäystä

Täysin samaa mieltä. Ja silti ylen budjetista pitäisi leikata vähintään puolet.

Uutisista en ole muutenkaan kuullut kovin monen haluavan leikata. Ihan sama millä kielellä.

3 tykkäystä

No Neuvostoliitto onkin hyvä esimerkki yrittämisestä kun siellä niin yrittäminen kukoisti ja oli voimissaan. Aina sitä poikkeuksen poikkeuksen löytää asiassa kuin asiassa ja voi sillä sitten todistella kuinka väärässä toinen on. Kuten että Neuvostoliitossa oli tai Pohjois-Koreassa on yrittäjä.

Ja pysyn kannassani, kansantalouden kuvassa tavoitteellinen vaurastumiseen tähtäävä yrittäminen 100 varmasti loppuu, jos tai paremminkin kun TVL 33 b pykälä kumotaan.

Toki jää joku trokari pieneläjä jonnekin ja putkimies yksinyrittäjä myös. Ja ne jatkaa kenellä jo on hyvä bussiness ilman riskiä. Jos nämä nyt jonkun mielestä ovat relevantteja asioita suuressa kuvassa ilmentämään elinvoimaista yrityskenttää.

1 tykkäys

Haluat siis ilmeisesti maksaa ruoasta, lääkkeistä, lehdistä, joukkoliikenteestä ja hotelleista nykyistä enemmän. Jätä tippiä, niin pääset toivomaasi tilanteeseen.

3 tykkäystä

Huh huh, Putin ei pääsekään viettelemään meitä valheellisilla uutisilla koska YLE:n 600 MEUR budjettia ei leikata. Orpon ja Purran sakset olivatkin tylsät, ja vain jäädytetään 60 MEUR edestä nousuja joita olisi tullut kuin manulle illallinen elinkustannusindeksien yms myötä.

Samalla kun YLE toimitusjohtaja miettii että onko enää edellytyksiä esittää MM-hiihtoja, liekö sitten Venäjän hybridioperaatio kun on paljastanut että YLE:n tiimi kehittää osaamistaan Ranskassa.

23 tykkäystä

Katsoin tänään suorana Yle-työryhmän lehdistötilaisuutta, joidenkin poliitikkojen ilmeet ja helpottunut olemus on jotain sellaista mitä olen viimeksi todistanut kun kapteeni jakoi sotilaspasseja käytävällä edellisessä elämässäni.

Eduskunnassa edetään äänestämällä, on demokraattiset prosessit mitkä varmistavat, ettei umpikujaa voi syntyä. Tämä työryhmä oli umpikujassa ensimmäisestä päivästä lähtien ja se on ollut varmasti raastavaa.

"Yle vie niin valtavan määrän suomalaisten verovaroja, että se ansaitsisi ja tarvitsisi oikeasti ulkopuolisen ja riippumattoman valvojan.

Siksi on tärkeää, että työryhmän toiveesta avata Ylen rahoitusta paremmin myös veronmaksajille pidettäisiin kiinni. Tähän on jo yksinkertainen ratkaisukin. Saman julkisuuslain, joka koskee valtion muiden laitosten ja virastojen toimintaa, pitäisi koskea myös Yleisradiota. Tämä vaihtoehto on jo ollut esillä, mutta Yle on vastustanut muutosta verisesti."

“Iltalehden tietojen mukaan vasemmistoliitto ja vihreät eivät heinäkuussa halunneet hyväksyä Yle-leikkauksista saatua sopua, koska perussuomalaiset olisivat tuolloin saaneet liian suuren sulan hattuunsa.”

12 tykkäystä

Sitä ALVia voi myös laskea sitten järkevämmälle tasolle, kun kaikesta menee sama ALV. Nyt nuo alennettu ALV on vaan yritystukia tietyille aloille, joista vasemmisto jaksaa itkeä kokoajan.

Lisää veronkiristyksiä kaipaavat voivat myös siirtää rahansa suoraan Valtionkonttorin tilille. Pääsevät näin toivomaansa tilanteeseen.

8 tykkäystä

Yle on yhteiskunnan yläpuolella. Sen tehtävät saadaan käsittämään kaikki kertaa kaikki.

Tämän arabian- ja somaliuutisten jälkeen ainakin itsellä katosi ymmärrys. Luin myös noita uutisen kommentteja ja sieltä oli hyvin siivottu kaikki enemmän negatiivinen. Tässä aletaan olla neuvostoajan uutisoinnin kynnyksellä.

Budjettia selvästi leikkaamalla ohjelmatarjonta saadaan järkeväksi. Niin kauan kun ei siinä onnistuta Ylä-Anttila vetoaa siihen, että eihän esimerkiksi mm hiihdosta voida leikata.

21 tykkäystä

Toinen vaihtoehto on, että Kokoomus yrittää saada korjattua vielä suurempia / vaikeampia ongelmia oikeistohallituksen turvin. Voisin kuitenkin kuvitella, että esim. työttömyysturvan leikkaukset on ollut suht vaikea hanke ja sillä olisi ollut vielä vähemmän mahdollisuuksia mennä läpi jollain muulla hallituspohjalla. ”Edes” antaa kuvan ettei mitään saada aikaiseksi.

Olet oikeassa että kaikkea ei voi saada heti tau edes yhdessä vaalikaudessa läpi. Ansiotuloverojen säätäminen on toki suhteellisen helppoa kun ei tarvita uutta lainsäädäntöä vaan viilataan vain verotaulukkoa.

Mutta toki poliittinen paine on kova niin paukut eivät riitä kaikkeen. Ja kaikesta huolimatta hallituspuolueetkin ovat täynnä ”demareita” joiden mielestä reipas progressiivinen verotus on ihan hyvä asia.

8 tykkäystä

No nyt kun kysyit, niin oon vieläkin hämilläni siitä, miten en ole aiemmin hahmottanut naapurimaamme (sen ystävällisemmän niistä) meininkiä paremmin.
Muun muassa sitä, millaisen järjettömän nousun asuntojen hinnat ovat siellä tehneet. Miten pelkällä palkkatyöllä on ihan turha kuvitella saavuttavansa tai ostavansa yhtään mitään. Varsinkaan asuntoja. On hämmentäviä tilastoja, joissa Ruotsi on maailman ykkönen ja ne ei aina ole hyviä tilastoja, vaikkei edes sosiaalidemokraatti olisikaan ajatusmaailmaltaan. Yrittämistä ja omistamista Ruotsin verotus todellakin suosii.

En ole ihan loppuun asti vielä ehtinyt tätä kuuntelemaan, mutta aamulla käsittelyvuorossa oli Evolution Gaming ja Klarna. Koskaan en ole Evolutioniin sijoittanut, mutta nyt ymmärrän paremmin mikä potentiaali sillä oli. Tai no miksei vieläkin, mutta ymmärrän nyt myös sen alamäen paremmin.
Hyvin mielenkiintoinen kirja.

Ruotsi

2 tykkäystä

Tutkimuksessa viitataan mm. yhdysvaltalaiseen nobelistiin Milton Friedmaniin, joka on sanonut, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltio ovat samanaikaisesti mahdoton yhtälö.

Tutkimuksessa tuodaan esiin se, ettei Hollanti kansainvälisten säännösten ja EU:n takia juuri pysty valikoimaan siihen, keitä maahan tulee.

Hollantilaistutkimuksen mukaan vain länsimaista ja muutamasta Itä-Aasian maasta suuntautunut maahanmuutto on julkisen talouden kannalta positiivista. Tutkimus käsittää kaikki maahanmuuton muodot, kuten esimerkiksi työperäisen, humanitäärisen, perheen tai opiskelun perusteella tapahtuvan maahanmuuton.

Miksi Suomessa ei tutkita kustannuksia?

Vastaavanlaisia tutkimuksia on Virénin mukaan tehty paljon myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja tutkimustulokset ovat yleensä samansuuntaisia kuin hollantilaisessa tutkimuksessa.

Suomessa on toisin. Aiheesta ei juuri ole tehty akateemista tutkimusta.

– Se on henkimaailman asioita, Virén sanoo.

27 tykkäystä

Persuprofessori saatu kätevästi juttuun kommentoimaan puolueettomasti.

1 tykkäys

Onhan se kommentoinut proffa persu, mutta eipä noita tutkimuksen väitteitä ole ainakaan tieteellisin perustein kiistetty. Mikäli vastakkaista tutkimustietoa on, niin tuo esille.

22 tykkäystä

Kovin toiveikas ei uskalla olla Suomen tulevaisuuden suhteen kun täällä pääekonomistikin (Patrizio Laina) on sitä mieltä että verotus ei vaikuta talouskasvuun. Jos tuohon virkaan pääsee noin hataralla käsityksellä taloudesta niin voin vain kuvitella kuinka vähän siitä käsittää äänestäjät. Maailmanhistoriassa ei vielä yksikään maa ole noussut kukoistukseen jatkuvasti veroja nostamalla. Tämä että kokonaisveroastetta nostetaan ja odotetaan talouden lähtevän kasvuun on kuin heittäisi vettä sammuneeseen nuotioon ja odottaisi sen syttyvän uudelleen.

Vaikka sinänsä verojen laskeminen ei itsessään taloutta kasvata, mutta insentiivi siihen on kuitenkin perusedellytys. Sitä myöten sitten ne verotulotkin kasvavat, ei heti, mutta viiveellä. Käytännössä verohelpotukset ovat investointeja tulevaisuuden kasvuun. Toki suunnan pitäisi olla pysyvä ettei sitten muutaman vuoden päästä kaikkia yritysten investointeja taas tehdä tyhjäksi päinvastaisella politiikalla.

Voisi olla hyvä täälläkin kokeilla joitain Friedmanin oppeja. Se että jatketaan samaa mitä ollaan tehty jo kohta 20 vuotta odottaen eri lopputulosta on hulluuden määritelmä. Toki kansan pitäisi olla sivistyneempää talouden suhteen että isot tarvittavat muutokset saataisiin aikaiseksi. Vaikka suomalaiset ovat muutoin kohtuullisen koulutettua kansaa, on taloustietämys edelleen suurella osalla hyvin alkeellista. Muutoin ei tämä koko kansan kurjuutus jatkuisi edelleen.

28 tykkäystä

Suurena ongelmana Suomessa on vasemmistolainen poliittinen aatesuunta eli sosialismi jokaisella päättävällä tasolla myös koulutusjärjestelmässä joka taas luo ja kasvattaa maahan sosialisteja, kuten on huomattu valtion ja ihmisten surkeasta tilasta. Tilanteeseen ei löydy helppoa ratkaisua kun rikkaruohot on päästetty leviämään ja niiden tuhoaminen vaatisi valtavasti työtä ja työhön oikeiden ihmisten pitäisi löytää itsensä vaikuttaviin virkoihin.

12 tykkäystä

Erinomainen ja rohkea artikkeli. Tuota aihetta tutkimalla ja kommentoimalla on vaarassa tehdä ammatillisen itsemurhan.
Tuo arvio siitä, mitä kustannukset Suomessa olisivat on aika optimistinen. Eli ottamalla suoraan prosenttiosuus BKT:sta.
Kuten tutkimuksessa huomattiin, sillä oli valtava merkitys, mistä maista tai maanosista tullut maahanmuutto oli taloudelle positiivista.
Ja kuten tiedämme, Suomi on erikoistunut esim. Somaliasta ja Irakista tulevaan maahanmuuttoon, Aasian jäädessä valitettavan vähäiseksi.

20 tykkäystä

Kysyin asiasta ChatGPG:ltä:

Valtioiden kokonaisveroasteen ja talouskasvun välillä ei ole yksiselitteistä kausaalisuhdetta, ja niiden välinen yhteys on monimutkainen. Tutkimuksissa on löydetty sekä positiivisia, negatiivisia että neutraaleja yhteyksiä kokonaisveroasteen ja talouskasvun välillä, riippuen monista tekijöistä. Tämä johtuu siitä, että kokonaisveroaste ei yksin määrää talouskasvua, vaan verotuksen taso ja sen rakenne vaikuttavat eri tavoin eri talouksissa. Alla on esitetty joitakin keskeisiä näkökulmia ja tutkimustuloksia:

  1. Verotuksen vaikutus tuottavuuteen ja investointeihin

Korkea veroaste voi hillitä talouskasvua vähentämällä yksityissektorin investointihaluja ja kannustimia työntekoon, säästämiseen ja innovointiin. Tällöin yritykset ja yksilöt voivat kokea verotuksen rasituksena, joka vähentää taloudellista aktiviteettia.

Alhaisempi veroaste voi lisätä taloudellista aktiviteettia, koska se jättää enemmän varoja yrityksille investointeihin ja kotitalouksille kulutukseen. Tämä voi johtaa suurempaan talouskasvuun, erityisesti jos veroalennukset kohdistuvat tuottaviin sektoreihin.

  1. Julkisten palveluiden ja investointien vaikutus

Korkeampi veroaste mahdollistaa suuremman julkisen sektorin, mikä voi edistää talouskasvua investointien kautta esimerkiksi infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Näillä investoinneilla voi olla pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen ja työvoiman laatuun, mikä tukee talouskasvua.

Verojen tuottojen tehokas käyttö on ratkaisevan tärkeää. Jos veroista saatavat varat käytetään tehottomasti tai byrokratiaan, talouskasvu voi kärsiä.

  1. Verotuksen rakenne ja laatu

Talouskasvun kannalta merkityksellistä on myös verotuksen laatu eli se, minkälaista verotusta käytetään. Käyttö- ja kulutusverot, kuten arvonlisävero, ovat usein vähemmän haitallisia talouskasvulle verrattuna esimerkiksi yritysverotukseen tai työn verotukseen, koska ne vaikuttavat suoraan investointihalukkuuteen ja työvoiman tarjontaan.

Veropohjan laajentaminen ja verotuksen progressiivisuus voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon talouskasvua verotuksella voidaan tukea.

  1. Kansainväliset erot ja talouden kehitysaste

Kehittyneissä talouksissa (esim. Pohjoismaissa) on usein korkea veroaste, mutta myös vahvat instituutiot, tehokas julkinen sektori ja korkea inhimillinen pääoma, jotka voivat tukea talouskasvua. Näissä maissa korkea veroaste ei välttämättä haittaa kasvua, koska julkiset palvelut ja infrastruktuuri lisäävät tuottavuutta.

Kehittyvissä maissa korkea veroaste voi olla suurempi rasite, jos instituutiot ovat heikompia ja verovarojen käyttö ei ole yhtä tehokasta.

  1. Empiiriset tutkimukset

Tutkimukset eivät ole osoittaneet yksiselitteistä kausaalisuhdetta veroasteen ja talouskasvun välillä. OECD-maiden tutkimuksissa on havaittu, että vaikka korkea veroaste voi hillitä kasvua, hyvin suunnitellut verot ja tehokkaat julkiset investoinnit voivat kompensoida tämän vaikutuksen.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että liian alhainen veroaste voi haitata kasvua, koska se vähentää valtion mahdollisuuksia investoida kriittisiin sektoreihin, kuten koulutukseen ja infrastruktuuriin.

Yhteenveto:

Kokonaisveroasteen ja talouskasvun välillä ei ole yksinkertaista kausaalisuhdetta, vaan vaikutukset riippuvat talouden rakenteesta, verotuksen rakenteesta, julkisten varojen käytöstä ja maan kehitystasosta. Korkeakin veroaste voi olla talouskasvulle myönteinen, jos verotulot käytetään tehokkaasti taloudellisen tuottavuuden parantamiseen. Toisaalta liian korkea veroaste ilman tehokasta resurssien käyttöä voi heikentää taloudellista aktiviteettia.

En tunne kaikkien maailman valtioiden historiaa, mutta asia ei joka tapauksessa ole ihan noin yksinkertainen (kuten yllä selvisi). Tulee mieleen Viro, jonka talous alkaa notkumaan aika huolestuttavasti. Mitä tekee valtio: nostaa veroja. Oletko sitä mieltä, että päinvastoin niitä pitäisi laskea, että heidän talous kasvaisi?

Sinällään samaa mieltä. Toivoisin verotuksen siirtyvän “ahkeruuden” verottamisesta haittaveroihin. Toivoin, että nykyhallitus sen vohdoin toteuttaisi, mutta puheista huolimatta teot ovat jääneet minimaalisiksi.

2 tykkäystä

Suomi on erikoistunut Venäjältä ja Virosta tulevaan maahanmuuttoon. Ukrainalaisetkin menivät jo somalien edelle:

10 tykkäystä