– Viime viikko oli hyvä viikko perussuomalaisille, kun rajan tapahtumat ja niistä keskustelu olivat kuumimmillaan. Siitä huolimatta kokoomus ja SDP olivat suosituimmat puolueet, Turja sanoo.
Eli alkuun varmaan pettymystä rajatilanteen suhteen, sen jälkeen vauhdilla ylöspäin. PS:n sisäministeri on ollut nyt poikkeuksellisen paljon julkisuudessa. Mutta sinänsä PS:n kannattajat menevät aina sohvalle vaalikauden ajaksi ja 6-9kk ennen eduskuntavaaleja siirrytään taas pohdinnan jälkeen asemiin.
Taloustilanne kyllä karmea(budjetti-suunnitelman voi heittää ikkunasta ulos) ja pääasiassa RKP estää/jarruttaa PS:lle mieluisia leikkauksia ja näitä leikkauksia PS:n kannattajat odottavat ja vaativat korvauksena tietyistä heihin kohdistuvista heikennyksistä. Tästä tulee hankala tilanne.
Myös Yleisradion leikkauksia saadaan odottaa vielä hetki:
Hallitusohjelma:
Ylen tehtävistä, rahoituksesta ja yhtiön valvonnan riippumattomuuden kehittämisestä linjataan parlamentaarisesti. Hallitus perustaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Ylen tehtäviä. Parlamentaarisen työryhmän on annettava raporttinsa kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä.
Ei tainnut olla vielä täällä? Kepun nuorisosäätiön arkistoja kaivettu ja juuri niin korruptoitunutta, kuin voisi olettaa. En sinällään epäile, että tämä olisi poikkeus, vaan eiköhän suurin osa poliittisista järjestöistä ole enemmän tai vähemmän tällaisia.
SAK ja STTK taas melkein -10.000 maksavaa jäsentä alas vuodessa.
Haluatko pääasiassa valtion sponssaaman ansiosidonnaisen? Liity Loimaan kassaan vaikuttaa yhä useampi ajattelevan, sillä YTK:n jösenmäärä n 528 tkpl on jo suurempi kuin SAK:n.
Voisi kai SAK:n kautta olla jäsen pelkässä työttömyyskassassa, mutta ilmeisesti SAK:ssa on jotain luotaantyötävää monille?
Itse voisin kuvitella, että ehkäpä tämän “yleishyödyllisen” ja täten “veroja välttelevän” reliikin de facto -sidokset kuten vaalirahoitus vasemmistopuolueille (SDP, Vasemmistoliitto), “henkilövaihdot” puolueesta liittoon ja takaisin sekä kaikenlainen vasemmistopolitiikan tukeminen / sympatiseeraaminen varmaan ovat saaneet monet toteamaan: en ole sosialisti, en äänestä vasemmistoa, miksi olisin SAK:n jäsen?
-ja ennen kuin joku toteaa että “oikeaa” sosialismia ei tavoittele mikään puolue niin ihmiset puhuissaan ja ajatuksissaan viittaavat sosialismiin laveammin mielin kuten himoverotus, valtion ylenpalttinen rooli, jne
Musta tämä on demokratian toteutumisen kannalta hieno uutinen. Mitä heikommaksi SAK:n, STTK:n ja Akavan lakkoaseet kutistuvat, sitä vähemmän niillä on mahdollisuuksia vaikuttaa demokrattiisesti valiton eduskunnan toimintaan ja oikeuteen säätää lakeja. Sellaisiakin lakeja, jotka kiukuttavat Elorantaa & Co. Noista SAK on se pahin.
SAK:n ja STTK:n jäsenistä katosi vuodessa ihan mukavat 2-2,5%. Akavassa pysyi samana. Jäsenetkään eivät ole tyytyväisiä kattojärjestöjen toimintaan. Luulisi, että jossain vaiheessa siellä herätään kokeilemana jotain muutakin kuin jatkuvaa “Emme hyväksy, nyt alkaa lakko!” -mantran kirkumista.
On kyllä taas jännä käsitys ihmisillä täällä demokratiasta. Demokratiaa ei ole vain se, että kerran neljässä vuodessa valitaan eduskunta ja jäädään odottelemaan seuraavia vaaleja. Lobbaaminen esim ek:n taholta ja kansanliikkeet kuten ay liikkeet ovat osa demokratiaa. Tykkäsit niistä sitten tai et.
Lobaaminen on tietenkin osa demokratiaa. Lobbaamisella ei pysäytetä Suomen taloutta tai estetä ihmisiä tekemästä töitä tai aiheuteta vahinkoa täysin asiaan liittymättömälle taholle kuten vaikka työnantajille. Poliittiset lakot on aivan eri asia, niillä pyritään vain estämään eduskuntaa tekemään sille kuuluva tehtävä aiheuttamalla maksimaalista vahinkoa Suomen taloudelle. Ei siinä ole mitään kannatettavaa tai mitään demokraattista. SAK turvautuu lakkoon, koska se ei muuta osaa. Lakko on SAK:n vastaus kaikkiin muutoksiin työelämässä ja siihen liittyvässä lainsäädännössä.
Hienoa, että jäsenmäärä jatkaa tästäkin eteenpäin laskuaan ja tuo lakkoaseen teho vain heikkenee!
Ja tämä on osa demokraattista jatkuvaa diskurssia. Poliittiset lakot ovat osa demokratiaa. Jäsenet saavat päättää olla järjestäytymästä jos he eivät tästä pidä, ja niin osa on tehnyt. Se on demokratiaa.
Minulla ei ole mielipidettä sak:n jäsenmäärän sopivaan suuruuteen. Minulla on vain mielipide siitä, että poliittisten lakkojen kritisointi epädemokraattisena on mielestäni erittäin epädemokraattista.
Tämä on jokseenkin hämmentävä kommentti kun olin käsityksessä, että olit jossain määrin tutustunut ammattiliittojen toimintaan ja tapaan vaikuttaa kirjoittaessasi ammattiliitoista tänne. Sinulla jää tässä todella monta vaihetta pois. Ammattiliitot vaikuttavat asioihin ensisijaisesti paljon ennen lakkoaseen käyttöä. Lobbaamisesta, eli tietyn tahon etujen ajamisesta 99 % on muuta kuin lakkoilua.
Jarkko Eloranta ei A-studiossa pystynyt esittämään yhtäkään konkreettista ehdotusta kun toimittaja kysyi SAK:n vastaehdotusta hallituksen ehdotuksille. SAK ei tässä asiassa osaa muuta kuin vastustaa hallituksen ehdotuksia. Se ei näytä kykenevän rakentavaan työlainsäädännön uudistamiseen.
En mä epäile sitä, etteikö SAK joskus ole tehnyt muutakin kuin lakkoillut. Mutta nyt pöydällä olevien muutosten suhteen SAK näyttää vain heiluttavan lakkoasetta. Musta se on epädemokraattista ja säälittävää.
Ja iloitsen jokaisesta jäsenestä, jonka SAK menettää. Se on vain etu Suomelle.
Tämä asia selviää lähes jokaisesta ammattiliittoihin liittyvästä kommentista ja lainaamasi teksti on vain selkein osoitus tietämättömyydestä.
Käytetään jatkuvasti demokratia- sanaa vailla mitään ymmärrystä siitä, että lakko-oikeus kuuluu olennaisena osana demokratiaan. Tähän on tapana vielä vetää vaalitulos mukaan.
Väittely nykyisen ay-liikkeen tai lakkoilun hyödyllisyydestä/haitallisuudesta tuskin johtaa tälläkään kertaa mihinkään. Mutta sinällään kiinnostaisi kuulla ay-liikkeeseen positiivisesti suhtautuvilta, että mitä tuo jäsenkato teille kertoo? Tulkkaatteko sen, että jäsenistö on vain liian typerää eivätkä tajua omaa parastaan, vai onko syytä oikeasti miettiä toimintaa joltain osin? Vai onko tulkinta joku ihan toinen?
Paluu YTK:sta liittojen jäseneksi alkaa siinä vaiheessa kun työntekijät huomaavat että kukaan ei aja heidän etujaan ja ruuvi väännetty tarpeeksi tiukalle.Nyt monelle tuo halpa vuosimaksu YTK:ssa suurin kannustin.En minäkään kannata turhaa lakkoilua,kyllä neuvottelupöydissä pitäisi saada järkeviä päätöksiä aikaan,yleensä se kompromissi aina jossain vaiheessa löytyy kun käytetään järkeä.
Ei tapahdu ennen kuin ammattiliitot oikeasti ajavat jäsenistön etua eivätkä ole vain poliittisten puolueiden miehittäminä heidän talutusnuorassaan (ja toimi suojatyöpaikkoina C-tason (vasemmisto)poliitikoille).
Se on kyllä aina hatunnoston paikka ku tulee steitmentti josta ei tiedä oliko provotrollausta vai ei.
Raha totta kai korruptoi myös, rakennusalan yli sadan työntekijän firmoissa pääluottamusmiehelle maksettava 63,37€ kahden viikon välein saa varmasti pysymään kenet tahansa talutusnuorassa. Samoin työsuojeluvaltuutetulle maksettava vastaava korvaus on aivan käsittämätön.
Tieteeseen tutustuneena osaatko kertoa esimerkkejä voimakkaan kolonialismin alla olleista maista, jotka olisivat nykyään menestyviä ja vauraita demokratioita?
Kuvittelisin että ainakin osa SAK eronneista ei katsonut tai katso hyvällä sitä kuinka SAK tukee puolueita joiden päätökset ampuvat heitä jalkaan ja samalla vastustavat sitä ainoaa puoluetta eli perussuomalaisia joka ajaa heidän etuaan eduskunnassa kokonaisuus huomioiden.
Miksi ihmeessä kukaan duunari esim kannattaisi työperäisen maahanmuuton eli suomeksi halpatyövoiman ottamista Suomeen kun kahdella aivosolullakin ymmärtää mitä se tulee tarkoittamaan palkoille ja työehdoille.
Voin uskoa että paikallistasolla pääluottamusmies voi tarjota arvokasta tukea työntekijöille ja tuskin on mikään polittinen toimija, puhun isommassa kuvassa, ammattiliittotasolla ja miten asioita vedetään kun liitot neuvottelevat asioista koko valtakunnan tasolla, ketkä ammattiliittoja johtavat jne.
Kyllä, liitot tietenkin toimivat demokraattisesti, mutta jäsenistö on keskimäärin vasemmalle kallellaan, joten sen näköinen on sitten organisaatio ja sen vetämä politiikka.
Lienee vähän hankala niputtaa niin paljoa maita yhdellä mittarilla varsinkin, kun tyyliin puoli maailmaa on kokenut siirtomaahallinnon. Tai jos ulotetaan aikahorisonttia vielä vähän pidemmälle ja väitellään määritelmästä, niin vielä useampi. Esim. Voiko Suomea voi pitää Ruotsin ja Venäjän entisenä siirtomaana? Mutta jos puhutaan vain pääasiassa Brittien, Hollannin, Ranskan, Saksan, Espanjan, Belgian ja Portugalin harjoittamasta siirtomaatoiminnasta ja suunnilleen vuosista 1500-1900, niin vaikkapa Intia, Singapore, Yhdysvallat, Argentiina ja Congo täyttävät kaikki nähdäkseni määritelmän, mutta onko näitä sitten kuinka järkevä vertailla keskenään?
Äkkiseltään väittäisin, että siirtomaa-aika varsinkin, jos se päättyi jo ajat sitten, ei määrittele ihan hirveän tarkkaan maiden menestystä. Jos katsotaan vaikka latinalaista Amerikkaa, niin taisivat aika lailla kaikki maat olla siirtomaita ja siinä mielessä jokseenkin yhtenäinen historia, mutta vaikka Chilellä ja Venezuelalla on aika massiivinen ero. Vertailu on tietty hankalaa siinä, että mistä löytyy vertailumaita? En siis niin tarkkaan historiaa tunne, että onko vaikkapa Afrikassa maita, jotka eivät olleet siirtomaavallan alla? Tai Etelä- tai väli-Amerikasta.
