Johdonmukaisesti on saatu on mitä tilattu, reaalisesti nollakasvua jo vuodesta 2008, eli noin sukupolvi. Sosialismi mädättää vai mikä mättää tässä maassa?
Meanwhile, nostan hattua yrityksille, jotka hakevat itselleen menestystä yrittämällä kv-markkinoilla ja sitä saavuttamalla. Näitähän on iloksemme pörssissä mistä valita.
Julkinen talous on sitten oma tarinansa, ja oma näkemys on, että huippuveroista huolimatta - poliittinen järjestelmänne ei oikene ennen kuin lainoittajat sanovat että nyt riittää.
Tämä on myöskin oma näkemykseni. Tarkennan tähän vielä, että ongelma on erityisesti valtion menopuolella, johon mikään puolue ei tunnu saavan järkevää otetta. Sitten kun näitä menoja ei saada kuriin, tehdään kuitenkin summittaisia ja huonosti kohdennettua veronalennuksia, joiden vaikutukset ovat epävarmoja. Pisteenä i:n päälle tulee sitten pikavippi eläkerahastosta, tämä veivaus meni todellakin alle kaiken arvostelun.
Toivoa sopii, että viime aikaiset tapahtumat toimivat lähtölaukauksena jollekin paremmalle, en kyllä tiedä miten ja millä tavalla.
Poimin tuosta tekstistä pätkä, jota minun oikeustajuni ei ymmärrä…olen varmaan jotenkin outo.
"Ahmed Dhaif Saadoon Al-Khalfahin vankeusrangaistuksen pituudessa otettiin huomioon hänen aiempi raiskaustuomionsa. Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut hänet helmikuussa kahdesta raiskauksesta yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen.
Suomen rikoslain mukaan aiempi ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa huomioon tuomiota alentavana seikkana, kun ehdottomaan vankeuteen tuomittua syytetään ennen rangaistuksen tuomitsemista tehdystä muusta rikoksesta. Tämä tarkoittaa, että jopa aiempi raiskaustuomio voi lieventää uutta raiskaustuomiota"…täh, tukkualennus?
Tuli vastaan ihan mielenkiintoinen jakso, jossa on hieman avattu erilaisia turhia julkisten varojen rahareikiä. Toki kokonaiskakusta pieniä murusia ja vain yksittäisiä heittoja, mutta antaa kyllä vahvistusta sille käsitykselle, että leikattavaa on, mikäli vain ymmärretään ja uskalletaan leikata (=karsia kaikenmaailman turhuudet pois). Ylätasolla päätetään budjeteista, muttei kuitenkaa saada “mikromanageerata”, eli suunnata leikkauksia kovin tarkkaan mihinkään tiettyyn kohteeseen, jolloin on vaara, että leikkaukset kohdistuvat niihin tärkeämpiin kphteisiin kaiken maailman hötön sijaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen alueellisten kehittämiskirjastojen toiminnasta.
Selvityksen mukaan ne ovat tukeneet yleisiä kirjastoja merkittävästi esimerkiksi koulutusten ja hankkeiden avulla, vaikka toiminta on ollut hyödyllistä niin vaikuttavuutta voitaisiin selvistyksen mukaan lisätä paremmalla resursoinnilla, yhteistyöllä ja viestinnällä.
Kehittämistarpeita on erityisesti kaksikielisyydessä ja harvaan asuttujen alueiden huomioinnissa. Selvitys perustuu kirjastolakiin ja sen tavoitteena oli arvioida toimintamallin toimivuutta ja kehittää sitä edelleen.
Alueellisen kehittämistehtävän tavoitteena on vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaa, tukea henkilöstön osaamista ja edistää kirjastojen yhteistyötä. Selvityksen mukaan AKE-kirjastot ovat onnistuneet tukemaan kirjastojen kehittämistä koulutuksilla, vertaisoppimisella ja hankkeilla, mutta alueellisten erityispiirteiden, kuten kaksikielisyyden ja harvan asutuksen, huomioimisessa on edelleen kehittämistarpeita. Resurssit koetaan pääosin riittäviksi, mutta niiden niukkuus saattaa rajoittaa joidenkin kehittämisprojektien toteuttamista. Yhteistyö ja tiedonvaihto ovat lisääntyneet, mutta viestinnän ja osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen on syytä panostaa edelleen. Erityisesti pienten kirjastojen osallistumista AKE-toimintaan haastavat henkilöstöresurssien niukkuus ja joillakin alueilla pitkät etäisyydet. Ministeriön ohjauksen sel
Suomen vankilat ovat täynnä ja päivähinta on kallis, pitäisi olla enemmän pantarangaistuksia ja siirtää osa vangeista halvempiin maihin istumaan.
Ensikertalaisuudessa oli vielä se piirre, että pystyi olemaan kerta toisensa jälkeen ensikertalainen. Hallitus teki lopun siitä vuoden alussa, arvatenkin PS:n ajamana, oppositio tietenkin vastusti.
Menopuolella on se haaste että merkittävä osa siitä on sellaista mikä vaan kasvaa vuosi vuodelta jos ei mitään aktiivisia päätöksiä tehdä. Mitään isompia muutoksia on hankala tehdä millään hallituspohjalla kun pelkkä indeksien jäädyttäminen aiheuttaa äänekästä kritiikkiä.
Jotain radikaalia pitäisi menopuolelle tehdä. Seuraava hallitus voisikin olla laajapohjainen Sdp, Kok, Kesk, Rkp hallitus joka yhdessä tekee kipeät leikkauspäätökset. Kun takana on riittävän suuri osa puolueista ei poliitikkojen tarvitse olla niin huolissaan äänestäjien suututtamisesta.
Ongelma on se kun mistään ei voi leikata kun saamapuoli aloittaa hirvittävän äläkän mediassa: Ei tästä voi leikata tämä on niin tärkeää. Sitten päädytään tällaiseen nykyhölmöilyyn että leikataan esim. Verohallinnon budjettia, siitä on poliittisesti helpompi leikata koska verovirkailijat eivät itke iltiksessä leikkauksista. Ja ymmärrän kyllä että leikkaaminen on vaikeaa jos samaan aikaan ei myös vähennetä lakien määräämiä tehtäviä valtion virastoilta.
Näistä näkee että ongelma ei ole tulopuolella vaan siinä että menopuoli on karannut aivan käsistä. Mikään puolue lukuunottamatta pienpuolue Liberaaleja ei ole aidosti valmis vähentämään merkittävästi valtion kuluja - Kreikan tiellä ollaan.
Tämä on nimenomaan ongelman ydin. Itse olen hämmästynyt siitä, että Liberaalipuolue ei kerää enempää kannatusta. He taitavat olla Suomen viimeinen toivo.
Ylätasolta sanellut säästöt virastoissa eivät koskaan onnistu koska virastot saavat itse kohdistaa säästönsä. Ne kohdistetaan tietenkin aina niin että ne näkyvät palvelutasossa sen sijaan että karsittaisiin oikeasti niitä rönsyjä (kuten joka organisaation omat ICT-palvelut ja ostosopimukset, talous- ja henkilöstöosastot, yleishallinnot, TKI…).
“Säästöjen etsiminen” ja “kulukuri” vaikuttaa lähinnä momenttishakilta jossa rahaa siirrellään laarista toiseen ja saadaan asiat näyttämään siltä että olisi säästetty jotakin. Todellisuudessa kokonaisuus paisuu kuin pullataikina. Kun samalla julkisuuteen tiputellaan näitä “pankkiautomaatti poistettiin eduskunnasta, eikä enää tilata ihan kaikkia Suomen aikakauslehtiä” niin kansa nyökyttelee että hyvä hyvä, tämän vuoden säästöt on tehty.
Kuka haluaisi leikata itseltään? Lähes kaikki suomalaiset laskevat hyötyvänsä tulonsiirroista tai julkisesta sektorista joko työnantajana tai palvelujen muodossa. Nettomaksajien määrä yhteiskunnassa on melko pieni ja osa heistäkin ajattelee, että hyvinvointivaltio täytyy pitää pystyssä maksamalla veroja.
Katariina Murto erosi Kokoomuksesta. Kysymykseni on lähinnä miksi ihmeessä hän alun perinkään on kuulunut ko. puolueseen, joka ei ikinä ole ollut ay-liikkeen ylin ystävä. En keksi yhtäkään järkevää syytä tähän.
Omaa äänestämistä ohjaa kokoomukseen liberaalipuolueen sijaan karrikoidusti se että vihreät, SDP, vasemmistoliitto ovat aivan liian vasemmalla ja keskusta haluaa lappaa rahat tuottavalta pk-seudulta maaseudulle (huom. josta itsekin olen kotoisin), jolloin oma vähäinen ääni pitää yrittää laittaa talousoikeistolaiselle puolueelle, joka varmasti pääsee läpi (vaikka kokoomus näyttäytyy melkoisen konservatiiviselta setämiespuolueelta ). Allekirjoitan liberaalipuolueelta lähes kaiken, mitä nyt olen sattunut näkemään, mutta inhorealistisesti äänestän kokoomusta. En varmastikaan ole ainoa.
Itselleni Kokoomuksessa oikeistolaista on lähinnä puolueen brandi, halu panostaa maanpuolustukseen (mikä on erinomainen piirre puolueessa) sekä samalla halu toteuttaa EK: n tavoitteet mahdollisimman kirjaimellisesti.
Sitten itselleni on jäänyt vähän auki se, että miten ihmeessä puolue taas kerran ei millään saa valtiontaloutta parempaan jamaan, vaan heittää raukkamaisesti hanskat tiskiin haasteiden edessä. Oma teoriani on, että oikeiston parhaat kyvyt eivät hakeudu politiikkaan, vaan tekevät uraa elinkeinoelämän puolella. Poliitikoiksi sitten päätyy Kokoomuksen puolella hajuttomia, värittömiä ja saamattomia henkisiä nahjuksia. Näiden seassa on sitten muutama ideologisesti vahva persoona, joilla taas on ongelmana se, että välillä olisi hyvä heittää ideologiat sivummalle ja soveltaa käytännön järkeä esimerkiksi talouspolitiikassa.
Minäkin äänestin Kokoomusta, kunnes ymmärsin että mikään ei muutu äänestämällä yhtä monista sosialistisista puolueista. Nykyään äänestän Liberaalipuoluetta.
Perinteisestihän tämä on (aika ilkeämielisesti) selitetty sillä, että Kokoomus ei ole pro-market vaan pro-business puolue. Sen tarkoituksena ei ole ajaa kansan etua pitämällä huolen siitä, että markkinatalous toteutuu ja kilpailu on vapaata vaan pönkittää jo olemassa olevien suurien yritysten asemaa ja suojella niitä markkinavoimilta. Selkeä ero näissä arvoissa on tosiaan nähtävissä vaikkapa liberaaleihin verrattuna.
Tätä olen myös itsekkin mietiskellyt. Jos puhtaasti mietitään kansantalouden kannalta, onko kokoomus historian saatossa ollut siinä asiassa kovinkaan onnistunut?
Yritystaloudessa ovat asiantuntevin puolue ja nimenomaan suurimpien yritysten taloudessa.
Ajattelen, että valtiontaloutta ei pidä johtaa kuin yritystä eli tuottaa maksimaalista voittoa. Vaan ja ainoastaan pyrkiä tasapainoon. Sen pitää pystyä huomiomaan koko kansa, ei pelkästään hyväosaisia kuten ei myöskään ainoastaan vähäosaisimpia.
Toivon hallituksista sinipunaa, ihan vain näkemyksien monipuolisuuden vuoksi. Ei kokoomuslaiset ymmärrä keskiluokkaisten ja sitä alempien yhteiskuntaluokkalaisten ihmisten elämää. Samoin kuin ei vasemmistolaiset yritysten sielunmaisemaa, Ihan vain siitä syystä kun niissä puolueissa ei ole kokemusta(tai on niin vähäinen, etteivät pääse näkyville). Tilastoista et sitä kokemusta saa.
Enkä edes usko, että poliittiisilla päätöksillä suomen taloustilannetta pystytää kääntämään tuhoamatta hyvinvointia, korkeintaan pehmentämään kyykkäystä. Voidaan vain odottaa Saksan ja kiinan elpymistä ja toivoa ettei usa sukella kovin pahasti.
Pelkästään 90-luvun laman traumojen vuoksi ollaan jääty yritystoiminnassa muista pohjoismaista jälkeen(Yrittäjien lapset on vanhempien ahdingon vuoksi päättänyt olla lähtemättä yrittäjiksi) ja sen jälkeiset kriisit on osunut turhan lujasti meihin.
Tähän väliin mahtuu niin paljon asioita ja niiden vaikutuksia kokonaisuuteen, että sen pohdinta asentajan ymmärryksellä on yhteen viestiin mahdotonta,
En myöskään edes kuvittele omien rahkeiden riittävän kaikkien vaikutusten kokonaisuuksien analysointiin.
Vernerin sanoin: ottakaa reilun suolan kanssa, Sohvapohdintaa ja aivan liian aikaisin.
Itse uskon että on paljon ihmisiä jotka ajattelevat asioista Liberaalipuolueen tavoin mutta koska puolue ei ole toistaiseksi menestynyt, pelätään että ei menesty jatkossakaan ja oma ääni menee tavallaan hukkaan.
Samaa mieltä että keskimääräinen Kokoomuksen poliitikko on hajuton nahjus
Myös samaa mieltä, että Kokoomuksen olisi pitänyt saada enemmän aikaan Suomen talouden pelastamisessa.
En kuitenkaan syytä (pelkästään) heitä.
Eläkeläisten ja vanhusten osuus kasvaa vuosi vuodelta:
Suomi on velkaantunut rajusti ja pitkään. Mutta vielä edelliseen hallitukseen saakka velkaraha oli melkein ilmaista. Ei ollut väliä onko velkaa 10 vai 1000 miljardia jos korot olivat täysin olemattomat. No jotkut tietävät, että velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Nykyhallitus peri pienoisen pommin:
Suomelle on tärkeimpiä kauppakumppaneita ollut Saksa, Ruotsi, USA, … Mutta ei se varsinaisesti auttanut Suomen taloutta, että Putin ryssi omat asiansa ja samalla myös Suomen talous kärsii:
Päälle tulee kustannukset, kun Suomen on pakko valmistautua vieläkin paremmin Venäjän aseelliseen uhkaan.
Hyvinvointialueet ovat kaikkien Suomen puolueiden yhteinen täydellinen epäonnistuminen. Mutta silti isoin syyttävä sormi osoittaa edellistä hallitusta; tehtiin kaikkien asiantuntijoiden näkemystä pilkkaava ratkaisu, jossa Suomeen luotiin noin miljoona hyvinvointialuetta ja kaikkien talous täysin kestämättömällä pohjalla
Päälle edellisen hallituksen “tulevaisuusinvestoinnit”, eli valtion menoja kasvatettiin kaikkialla ja kaikin tavoin, koska “rahaa on”.
Suomen talous on siis kaameassa tilanteessa, mutta miksi Kokoomus ei tee asialle jotain?
Ensinnäkin näkisin, että Kokoomus tykkää olla pääministeripuolue ja käyttää valtaa. Pääministeripuolueena pääsee muodostamaan hallitusta ja kirjoittamaan hallitusohjelmaa ↔ pakko yrittää pysyä suurimpana puolueena. Tällä hetkellä kilpailu Suomen suurimman puolueen asemasta on kahden kauppaa, joten Kokoomus yrittää vain olla isompi kuin SDP. Jos Suomessa maalaa itseään kovin pitkälle oikealle, niin vasemmasta laidasta äänestäjät karkaavat muihin puolueisiin. Jos kuitenkin maalaat itsesi vain hieman SDP:stä tai Keskustasta oikealle, niin oikealla olevat äänestäjät eivät voi silti mitään muuta kuin äänestää Kokoomusta . Kuten aiemmissakin kommenteissa todetaan, niin moni äänestää mieluummin huonoa Kokoomusta kuin esim Liberaalipuoluetta, jolla ei ole valtaa ja ääni menisi “hukkaan”.
Eli Suomessa olet oikeiston äänimagneetti, kunhan ole SOSIAALIdemokraattisesta puolueesta piirun oikealle
Toisekseen “tilaisuus tekee varkaan”. Kun poliitikot pääsevät valtaan, niin sitä ei vain malteta olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi ja ruvetaan ajamaan omia lempiprojekteja tai jakamaan rahaa omille etupiireille . Selvin esimerkki on Turun tunnin juna; mihinkään ei ole rahaa, kaikki ovat sitä mieltä että tunnin juna on heikosti tuottava projekti, mutta kuinka ollakkaan Kokoomuksen turkulainen pääministeri vaikka väkisin upottaa valtion rahaa miljardeja projektiin
Sitten on iso asia mitä voisin kuvata termillä “politikointi”.
Valitettavasti nykyihminen kulkee noin 18 tuntia päivässä kännykkä kiinni kasvoissaan ja haluaa PÖYRISTYÄ sen 50 kertaa päivässä. Vaalit ovat huutoäänestys suosituimmista hahmoista ja eduskuntaan ei pääse viisaat asiansa osaavat tutkijat ja ekonomit yms, vaan some-julkkikset, jotka keräävät eniten kannattajakuntaa ja nostattavat pöhinää.
Itse toivoisin että politiikassa lait, budjetit, verotus, sääntely jne olisivat mahdollisimman ennustettavia, vakaita, suoraviivaisia, helposti ymmärrettäviä, johdonmukaisia, minimalistisia.
Hyvin karkea vertailukohta; onko sijoittajalla parempi, että salkunhoitaja laittaa 100 % rahoista maailma ETF indeksiin eikä ikinä koske vai pitääkö salkun rullata kahteen kertaan kvartaalin aikana ja aina pitää poimia sen kvartaalin NVIDIA:t? Sijoittajat varmaan ymmärtävät kumpi on keskimäärin parempi strategia, mutta silti keskimääräinen rahaston omistaja on sellainen, joka soittaa joka kvartaali rahastonhoitajalle, että NVIDIA nousi 100 % kvartaalissa että miksi sitä ei ollut enempää salkussa
Aivan sama homma politiikassa, että koko ajan pitää näyttää siltä, että tehdään jotain! Eduskunnassa pitäisi ottaa mallia Vatikaanivaltiosta, missä valitaan paavia; kerran valitaan iso linja mihin mennään ja sitten ei mihinkään kosketa. Päättäjät pyörivät jossain suljetussa kamarissa ja sitten pari kertaa vuodessa tullaan esiin esittelemään jotain pieniä viilauksia budjettiin tai lakeihin.
Nykyihminen pöyristyy toistuvasti päivän aikana uutisia tai somea lukiessa ja sitten ruvetaan tivaamaan, että miten hallitus reagoi tms
Tämän voi että parhaat kyvyt eivät hakeudu politiikkaan allekirjoittaa 100%,
Lisäkaneetilla että muut puolueet sama, sekä niissä isompi määrä kylähulluja tai muuten vaan erityisiä joukkoon.
Politiikkaan varmaan ennen ajautui ihmisiä, jotka olivat meritoituneet korkeammissa asemissa, nyt eduskunta on vahvasti poliittisien broilerien ja edunvalvontatehtävissä kunnostautuneiden tahojen temmellyskenttää, joilla ideologiaa pisaa ja sähkön lisäksi raha tulee seinästä.
Talouspalstalla kun ollaan niin hyvä että muistaa että pro-business ja pro-markkinatalous on kuitenkin se kakkua kasvattava suunta. Tämän maan ongelma on yhä edelleen se että kakku ei kuitenkaan kasva, mutta silti sitä siivutetaan kuten aina ennenkin. Palasen pientäminen saa aikaan melkoisen ulinan opposition puolella, ja riippuvaiset asiantuntijat kertovat että taas on tehty väärin.
). Allekirjoitan liberaalipuolueelta lähes kaiken, mitä nyt olen sattunut näkemään, mutta inhorealistisesti äänestän kokoomusta. En varmastikaan ole ainoa.
. Kuten aiemmissakin kommenteissa todetaan, niin moni äänestää mieluummin huonoa Kokoomusta kuin esim Liberaalipuoluetta, jolla ei ole valtaa ja ääni menisi “hukkaan”.