On kyllä vähän läppä koko lista. Omia lemppareita nämä 10-30% leikkaukset, jossa perustelut on, että esitetään tehokkaampaa toimintaa: “Ulosottolaitokselle ja konkurssiasiamiehen toimistolle esitetään 20 % tehokkuusparannusta vuoden 2023 tasoon.”
Kätevähän se on leikkailla ja sitten todeta, että tehkää vähän tehokkaammin, ikäänkuin siellä ei olisi koko ajan ollut prosessi käynnissä.
Kerrassaan mahtava taisteluvoitto, vaikka työaikalain osalta tulikin takkiin. Woltin mukaan läheteille tärkeintä on, että työaika on joustavaa ja saa tehdä milloin itselle sopii. Veikkaanpa, että aika moni ottaisi sen kokoaikaisen työsuhteen jos ylipäätään ymmärtäisi mitä se tarkoittaa verrattuna johonkin epäsäännölliseen sovelluksen kyttäämiseen. Noh, pääosin kuitenkin erittäin positiivinen uutinen:
Tästä oli mielestäni hyvin juttua, kun Miki Kuusi oli rahapodin vieraana:
Tuosta on jo aikaa, niin voin muisti voi reistailla, mutta taisi olla jotain, että Suomessa (vai pelkästään PK-seudulla?) oli yli 10 000 jonossa odottamassa lähetin paikkaa, ja ilmeisesti näistä sekä lähettinä olevista suurin osa haluaisi vakiduunin. Sitten on tietty paljon opiskelijoita ymv. joille sopii tehdä töitä vähän silloin tällöin. Ongelmanahan tuossa ei ole Woltin työehdot, vaan työn tarjonta ja kertoo hyvin työmarkkinatilanteesta. Muistelisin, että Mikillä oli tuossa hyvä esimerkki siitä, että kun Finnkino haki henkilöitä kassalle töihin myymään popkornia tjsp., niin sinne oli satoja vai tuhansia hakijoita ja 4 haastattelukierrosta, joka kertoo samaa tarinaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta työmarkkinoilla.
Vaikea nähdä, kuinka tämä asia korjaantuisi ehtoja muuttamalla. Ja omasta mielestäni terve työmarkkina olisi sellainen, miten Mikikin kuvaili, että esim. kauppojen edessä olisi kyltti, että työntekijälle tarvetta ja kun halukas henkilö kävelee ovesta sisään, niin hän voisi aloittaa seuraavana päivänä. Se, että miksi tilanne ei ole tällainen tai lähempänä tällaista, on pidempi juttu. Tietty kaikkien mielestä tällainen tilanne ei liene ideaali.
Vaan entäpä jos vaihtoehtona on, että ei ole sitä työtä laisinkaan? Se kuitenkin on usein se realistisempi vaihtoehto nykytilalle.
Lainsäädännön selkeyden kannalta pidän kyllä hieman huolestuttavana, että KHO:n ratkaisu syntyi äänestyksellä, ja oli erilainen kuin hallinto-oikeuden ratkaisu. Lainsäädännössä on selvästi tarvetta selkeyttämiseen. Suuntaan tai toiseen.
Vähän riippuu keneltä kysyy onko hyvä vai huono asia.
Tilanne on vähän kimurantti. Pelkään pahoin että Woltin tyyliset toimijat voivat realistisesti toimia vain tilanteessa jossa lähetit ovat yrittäjiä. Palvelun hinta karkaa muuten kuumatkalle (ihanat palkan sivukulut suomessa) ja käyttäjät eivät ole valmiita tuota korkeampaa hintaa maksamaan, ja sitten ei ole kellään duunia.
Voi tietenkin syyttää että Wolt ja kaverit ovat keksineet eräänlaisen exploitin millä mahdollistaa normaalien työehtojen riman alituksen ja tällä mahdollistaa bisnesmallinsa, mutta asialla on mielestäni useampi puoli. Jos nykyisillä ehdoilla Wolt saa reilusti kevytyrittäjä-lähettejä jotka tekevät työtä ja katsovat saavansa siitä mielestään reilun korvauksen ja näin eivät roiku sosiaaliturvan piirissä tekemässä ei-mitään, tämä on mielestäni positiivista. Lisäksi tavalliset pienyrittäjät toimivat periaatteessa ihan samalla systeemillä, miksi se että yrittäjä toimii ison alustafirman palvelun kautta asiakkaita kalastellen on jotenkin eri tilanne? Pitääkö seuraavaksi jokaisen yrittäjän joka myy tavaraa tori.fi:n kautta olla tori.fi:n palkkalistoilla?
Ammattiliitot tietenkään eivät halua katsella tällaista touhua tumput suorana, koska kalteva pinta vie heidän silmissään nopeasti kohti maailmaa jossa työntekijöitä riistetään. Heilläkin on tavallaan pointtinsa, mutta tässä tapauksessa en täysin osta heidänkään argumentteja.
Onhan tässä myös se puoli että järjestelmä ei kestä tuollaisen työntekotavan yleistymistä. Wolt-kuski maksaa minimit yeliä ja marssii eläkepäivien alkaessa suoraan sossuun kun ei se oma eläke riitäkään elämiseen. Jos ajatellaan että samaan järjestelyyn siirrytään laajemmin duunaritason töissä tulee lasku veronmaksajille vielä entistäkin kohtuuttomammaksi.
Tämä on ihan totta. Joten pitää tehdä valintoja. Joko yrittäjien nykysysteemin eläke-ongelma ratkotaan jotenkin - tämä ei kuitenkaan ole uniikkia Wolt-kuskeille - tai sitten estetään yrittäjänä toimiminen laajemmin. Se että vain yhdenlaiset yrittäjät pistetään pakolla työntekijöiksi on mielestäni myös ongelma. Kyllä, se on se “helppo fiksi” kun ei haluta ratkoa sitä isoa kaapin perällä olevaa häröpalloa johon sisältyy paljon problematiikkaa, mutta…
Jos ne ovat työntekijöitä, niin mitä se tarkoittaa työvälineiden osalta?
Oman auton käytöstä työssä verovapaa kilometrikorvaus nyt ainakin. Olikohan se nykyään 59snt/km, ja työnantaja voi vähentää tuon omassa verotuksessaan kyllä.
Tuo on verottajan hyväksymä maksimi, missään ei lakisääteisesti sen maksamista määritellä.
“Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ei välttämättä tilastoida kouluissa maahanmuuttajiksi. Karlan mukaan se voisi olla tarpeen, sillä se osoittaisi selvemmin, kuinka suuri osa oppilaista tulee muuta kuin suomea puhuvasta kodista. Jos luokassa on vain muutama kantasuomalainen, oppilaat alkavat puhua keskenään muita kieliä.”
“Tämä tilannehan aivan räjähtää käsiin, mutta poliittinen ilmapiiri on semmoinen, ettei kehdata nostaa kissaa pöydälle, kun ruvetaan pilkkaamaan ja kysymään, että oletteko jotain perussuomalaisia.”
“Joskus on semmoinen olo, että me emme kauheasti auta niitä nuoria ysillä. Ja sitten loppupeleissä niille ei ole oikein mitään muuta vaihtoehtoa kuin rikollisuus”
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että USA hiphop/räppi-kulttuurin matkiminen omaidentiteetti-mielessä luo myös rikollisuutta. Jos on työtön ja arvostus lasketaan sen pohjalta, miten kalliit vaatteet on päällä, niin siirrytään herkästi rikollisuuden pariin hankkimaan sitä rahaa.
Lisää negatiivisia skenaarioita suomalaisille kuluttajille.
Lähes aina kun työmarkkinoista uutisoidaan tai keskustellaan, niin tuntuu neutraalius olevan tipotiessään. EK ja yritysten edustajat toistuvasti kertovat kuinka on työvoimapula ja mistään ei löydy ‘osaajia’, samaan aikaan työttömiltä tai vasemmistolta kysyttäessä palkanmaksuhalusia työnantajia ei Suomesta enää löydy.
Oma käsitys on jostain sieltä välistä ja isoja ongelmia on molemmissa osapuolissa:
Monille työnantajille kelpaa vain alle 30 vuotias loisto työntekijä vähintään 10 vuoden työkokemuksella, pitää olla polttava into tehdä töitä minimipalkalla 
. Voidaan vaikka irtisanoa roppakaupalla C-koodaajia ja samaan aikaan julkisesti valittaa kun mistään ei löydy C+±koodaajia, kellään ei tunnu olevan kiinnostusta tai kykyä työssä opettaai mitään, vaan töihin pitää saada aina valmis huippuosaaja minimipalkalla.
Samaan aikaan meiltä löytyy näitä ideologisesti työttömiä, joiden mukaan on ihmisoikeus asua Suomen kalleimmissa sijainneissa koko elämä veronmaksajien piikkiin. Työn perässä ei voi muuttaa, työmatka ei saa olla 15 minuuttia pidempi ja etnomusikologin paperit omaavalla on suorastaan törkeää ehdottaa muita töitä kuin ammattitaiteilija tai etnomusikologin opettaja.
Ymmärtääkseni jos laittaa työpaikkailmoituksen, että palkkaamme ns normaaliin hommaan ilman erityisvaatimuksia vakitöihin edes semijärkevään sijaintiin ja palkka on minimi tai yli, niin hakijoita tulee sadoittain.
Aina kun puhutaan työmarkkinoiden tilanteesta ja tasapainosta käytetään tilastoa “avoimet työpaikat”. Työttömyysprosentti ja työllisyysprosentti ovat hyviä tilastoja. Sitten jos Suomessa tai jossain paikallisesti on työttömiä ja silti avoimia työpaikkoja, niin voidaan puhua kohtaanto-ongelmista tai laiskoista työnhakijoista jne.
Lähes aina kun olen katsonut avoimia työpaikkailmoituksia, niin silmään on osunut samojen työpaikkojen toistuminen. Usein täysin saman näköinen työpaikka on ollut neljään tai viiteen kertaan ilmoitettuna!
Ei mikään erityisen hyvä artikkeli mielestäni, mutta tärkeästä aiheesta. Ilmoitettuja työpaikkoja ei välttämättä ole olemassakaan, vaan kerätään vain ihmisiä vuokrafirmojen listoille. Itseä kiinnostaa enemmän tuo tilastointi kun puhutaan, että avoimia työpaikkoja on X kappaletta. Todellisuudessa yhtiö hakee kokkia tai maalaajaa ja sitten työpaikkoja on paperilla Baronalla, Adeccolla, Eezyllä, RTK:lla, Boltilla ja Lavonialla
Tulevaisuus ei näytä yhtään sen maireammalta. Tässäpä Hesarin juttu tutkijasta joka vietti aikaa ammattikoulussa sekä tutkijana että opettajana. Ei maalaa kovin ruusuista kuvaa nyt työmarkkinoille tulevista nuorista.
Pietilältä kysytään usein, miksi opettajat eivät opeta ja vaadi enemmän. Siihen on helppo vastata: he eivät saa. Säännöt ja resurssit estävät.
Kyllä ihmetellä saa miten ja kenen mielestä oli hyvä idea liikkua pois hyvin toimivasta lähiopetuksen mallista. Jokainen käytännön työtä tehnyt kyllä tietää että parhaiten oppii kun saa itse tehdä ja asiaa tunteva opettaja kertoo vieressä miten tehdä paremmin.
Jos Valtio olisi hyvä omistaja yrityksille, niin Neuvostoliitto kukoistaisi.
Artikkeli saattaa olla maksumuurin takana.
Huoltovarmuus on sellainen asia joka siinä sitten myytäisiin pois. Jos myydään, sitten pitää ostaa pyssy-yhtiölle ihan eri tavalla lentokalustoa jolla kriisitilanteessa täältä meren takaa pussin perältä voi asiat liikkua. Tällä hetkellä Finnairin laivasto on tiukan paikan tulleen valtion “huoltovarmuus-ilmavoimat” lentorahtiin jne. Jos omistus pistetään lihoiksi, onko tämä enää realismia? Vai voidaanko myyntisoppariin rustata reunaehtoja jolla tämä kapasiteetti edelleen varataan hätätilanteessa?
Aivan helvetin hyvä artikkeli, vahva lukusuositus. Ja aihetta liipaten, enpä muista että olisin vuosiin nähnyt alle kolmekymppistä asentajaa autoa huollossa/korjauksessa käyttäessä.
Equinorilla taitaa mennä ihan hyvin, ja onkohan norjan öljyrahasto ollut kovin huono omistaja yrityksille. Kiinassakin taitaa joillain firmoilla mennä ihan ok, vaikka valtio omistaa siivua.
Valtio voi olla omistajana täysi paska, aivan loistava tai jotain siltä väliltä. Varmasti löytyy esimerkkejä kaikenlaisia.
Oli muuten hesarissa lyhyellä aikaa toinenkin mielenkiintoinen juttu, Heikki Pursiaisesta nimittäin. Varmasti epäsuosittua mielipidettä vähän joka suuntaan, mutta hyvä että joku sanoo näitä ääneen.
Pursiainen sanoo pettyneensä työmarkkinaekonomisteihin kevään keskusteluissa. Esimerkiksi perintöveron kohdalla ekonomistit tekivät samoista kirjallisuuskatsauksista eri johtopäätöksiä kuin aikaisemmin.
”Työmarkkinaekonomistien tehtävä on perinteisesti ollut julkinen vaikuttaminen, mutta myös totuuksien kertominen omille.”
”Etlankin ekonomisti oli tehnyt useita raportteja, joiden mukaan perintövero on tärkeä osa verotusjärjestelmää. Nyt johtopäätökset olivatkin toisenlaisia”, Pursiainen sanoo.
Hänestä perintöverolla on paikkansa hyvässä verojärjestelmässä.
Pursiainen korostaa ekonomistien riippumattomuutta. Kaikilla on jokin ideologia ja arvopohja ja palkanmaksaja, mutta ammattietiikan pitää dominoida ajattelua. Ekonomistit eivät saa käyttää taitojaan viestintään, vaan totuuden kertomiseen.
Kokoomus on Pursiaisen puolue, mutta hän sanoo menettäneensä uskon nykyhallitukseen.
”Ajatus julkisen talouden korjaamisesta on selkeästi heitetty romukoppaan. Enää ei edes teeskennellä, että alijäämää yritetään korjata.”
Ylempien marginaaliverojen alentaminen on hänen mukaansa perusteltu poliittinen päätös, koska niiden itserahoittavuusaste on korkea. Vaikuttavuutta toki ylikorostetaan, mutta sellainen kuuluu poliittiseen viestintään.
Yhteisöveron lasku taas on Pursiaisen mukaan puhdasta politiikkaa.
**> **
> ”Se hyödyttää vain niitä, jotka maksavat paljon yhteisöveroa. Mitään perusteltuja kasvuvaikutuksia sillä ei ole.”
Pursiainen sanoo viettäneensä vuosia ”somepoterossa” vastustaessaan vasemmistolaisten budjettiajattelua. Nyt hän on huomannut joutuneensa kahden rintaman väliin.
”Nyt myös meidän oikeistomme elää aivan fantasiamaailmassa, missä voidaan yhtä aikaa rahoittaa lisäpuolustusmenot, kasvavat sotekustannukset ja sitten vielä rahoittaa jättimäiset veroalennukset.”
”Oikeistosta on tullut persua ja vasemmisto on mitä on. Kaltaiseni oikeistoliberaali ei ole mitenkään muotia.”
Tulipas melkoinen sillisalaatti postaukseksi, mutta ei ole nyt aikaa odotella ketjun lupaa postailla seuraavaa joka aiheelle niin turautin kaiken kerralla👍
Täysin samaa touhua taitaapi olla tuo ammattikorkeaopiskelu eli ne insinöörit…kun ihan omankin “tutkimuksen” mukaan sen käyneet oppilaatkin ovat sitä mieltä.
Tässä omassa tapauksessa oli kyse sähköinsinööri opiskelijoista, joista yksi oli omaa jälkikasvua, no nyt jo ammatissa ja veronmaksajan ollut jo yli 5 vuotta.
Hauskinta oli se, kun verrattiin opiskelua yli 40 vuotta vanhaan sähköasentaja ammattikoulu opiskelua ja nykyistä insinööri koulutusta, no hauska ei ehkä ollut eka asia mikä tuli osallistujille lopputulemaksi.
Tämä on siis kannanotto koulutuksen ja nyky yhteiskunnan tilaan asioista, joissa ehkä tarvittaisiin enemmän ryhtiä, kuria ja hallittua auktoriteetin käyttöä myös tässä koulutus asiassa, eikä missä tapauksessa kannanottoa itse nykynuorisoon heidän kyvykkyyksiin.
Just tänään televisiossa kerrottiin mitä nykynuoret halauavat/odottavat (vaativat?) työnantajilta, mutta heidän olisi myös hyvä pohtia mm. mitä osaamista ja ja asennetta he tulevat antamaan “itsestään” työantajille…hyi mitä vanhanaikaista riistoporvari ajattelua, tästä ei Antti tykkää 
Tässä taitaa olla “sitä saat, mitä mittaat” -ongelma. Toisinaan julkista keskustelua seuraamalla ainakin mun mielestä on puhuttu yli 10 vuotta siitä, miten tarvitaan Suomeen niin ja niin monta korkeakoulutettua, tai että niin ja niin suuri prosenttiosuus halutaan korkeakouluttaa. Ja sitten opinahjot saavat rahaa sen perusteella, miten monta valmistunutta sieltä tulee ulos per vuosi. Jos tavoitteet yhteiskunnan tasolta on, että tarvitaan määrää ja se laitetaan myös rahoitusperusteeksi, niin ei tarvitse olla kummoinen nero nähdäkseen, että mihin suuntaan tämä ohjaa tekemistä.