Niin, jos kaurapuuron hinta laskee kymmenesosaan tai pihvin hinta kolmas osaan niin syön niitä sitten vastaavasti enemmän…
Nimenomaan vaikuttaa pieneen osaan jonkun verran.
Ihmiset ja joskus itsekin hakee ison lastin olutta ja esim. väkeviä Virosta, niin se lisää kulutusta kun sitä alkoholia on isot määrät nurkissa. Vai oletteko nähneet, että Suomen kaupoista/Alkosta haetaan kerralla 20 laatikkoa kaljaa ja 20 pulloa kossua?
Jos se olis suunnilleen saman hintaista saattaisi kulutus pysyä jopa pienempänä.
JuhaR:n kanssa samaa mieltä, että hinnat ajettaisiin alas portaittain, mutta aika nopeasti kuitenkin, niin loppuu se loppuu se turha matkailu sinne Viroonkin.
Laivayhtiöt ilmoittivat aikanaan, ettei se viinan hinnan muutos laskisi matkustajamääriä , on se Tallinnan vanhan kaupungin vetovoima yksinään niin valtava .
Minun mielestäni on kiistatonta, että hinnalla on vaikutusta kulutukseen. Mutta kulutusmäärien lisäksi sillä on tosiaan vaikutusta siihen, missä alkoholia kulutetaan. Tai miten sitä hankitaan. Jos kossupullo maksaisi 200 euroa, sen kysyntä romahtaisi ja korvautuisi tuonnila tai vaikka kotipoltolla. Ja sitten voikin kysyä, onko meillä joku erityinen syy sille, miksi haluamme ohjata alkoholin hankinnan laajemmassa määrin ulkomaille? Ja kun niin selvästikin haluamme tehdä, onko meillä joku erityinen syy kannustaa siihen, että ihmiset ostavat alkoholia pienten kertamäärien sijasta suuria kertamääriä. Sillä siihenhän väistämättä johtaa se, jos alkoholi hankitaan jostain muualta kuin lähikaupasta tai lähi-Alkosta.
Tarkoitatko nyt, että esim. Savossa ja Kainuussa niitä Alkoja ja muita alkoholin myyntipaikkoja on joka nurkalla, kun siellä jengi ryyppää enemmän:
Tilastojen tulkintaa ei toki kannata liikaa yksinkertaistaa, mutta en nyt ole huomannut, että esim. kasvukeskuksissa olisi jotenkin muuta maata suurempi alkoholiongelma, koska olutta myyviä kauppoja ja usein Alkojakin on kävelymatkan päässä.
Saatavuuteen muuten liittyen, en myöskään jaksa uskoa, että esim. oluen myynnin rajoittaminen aamulla vähentää yhtään alkoholin haittoja. Sen sijaan moni joutuu sen vuoksi miettimään mihin aikaan käy kaupassa, jos mielii ostaa ne saunaoluet samalla reissulla. Ja tietty kauppojen kassat joutuu vänkäämään asiakkaiden kanssa aamuin ja illoin Suomen lainsäädännön aiheuttamista myyntirajoituksista.
Eipä sillä ole väliä mitä tuommoinen vaikuttaa juuri sinuun tai minuun.
Alkoholiveron alennus on lisännyt selvästi äkkikuolemia, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Vuoden 2003 lukuihin verrattuna lisäys on 17 prosenttia. Alkoholin kulutus lisääntyi jyrkästi veronalennuksen jälkeen.
Itse olisin kyllä valmis vapauttamaan alkoholin myyntiajat, eikä mulla ole veron alentamiseenkaan oikein vastalauseita.
Se on kuitenkin selvää että ainakin alkoholiveron alentaminen on aiheuttanut kansanterveyshaittoja suomessa aiemminkin.
Kohta ollaan oltu 30 vuotta Euroopan unionissa, mutta silti Suomi (toki myös Ruotsi) on pystynyt jatkamaan alkoholimonopolia kansanterveyssyistä. Tuontiin ja etäostamiseen on vuosien varrella keksitty jos jonkinlaista viritystä ja epäselvyytä että ihmiset eivät rahtaisi/tilaisi viinaa ulkomailta.
8% hiivalonkkujen salliminen on vain yksi askel pitkässä tapahtumien ketjussa. Kohta tämän jälkeen on pakko sallia myös muut 8% juomat maitokauppaan vaikka Päivi Räsänen vähän motkottaa. Seuraava hallitus sitten sallii viinit (14%) maitokauppaan ja siitä hetkestä alkaa Alkon alasajo.
Eli veikkaukseni on että noin vuonna 2045 eli 50 vuotta unioniin liittymisen jälkeen maamme alkoholipolitiikka on länsimaistunut. Tosin verotus on varmaan edelleen reippaanlaista.
Ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen politiikkateemaan, on tämä aika pysäyttävä graafi melkein mistä tahansa kulmasta tai millä tahansa silmälaseilla katsottuna:
Nuo tuomiopäivien maalailut osoittautui ainakin osittain todeksi kulutuksen ja alkoholikuolemien osalta:
“Edellisen vuonna 2018 alkoholilakiin tehdyn lakiuudistuksen on arvioitu lisänneen alkoholin kulutusta noin kolme prosenttia tasosta, jolla se olisi ilman uudistusta ollut…2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen, jolloin muun muassa 4,7–5,5 prosenttiset alkoholijuomat vapautettiin kauppojen hyllyille…Hyvä kehitys pysähtyi. Siitä, mihin oltiin päästy vuoteen 2017 vuoteen mennessä, tultiin vuositasolla 160 kuolemaa takaisinpäin.” (Lähde: tuo linkkaamani juttu).
Näkisin yhdeksi syyksi Suomen alkoholikulttuurin, joka on radikaalisti humalahakuisempaa kuin esim. Etelä-Euroopassa. Toisena syynä mutu-tuntumalla sanoisin, että “jokaisessa muussa maassa” ei osata/haluta/pystytä tutkimaan ja tilastoimaan alkoholiin ja terveyteen liittyviä asioita kuten Suomessa pystytään. Ongelmaa ei ole, jos sitä ei tutkita tai siitä kerrota.
Alkoholin saatavuuden (hinta, myyntipaikkojen määrä ja aukioloajat jne.) on todettu lisäävän alkoholin kulutusta. Tutkittu fakta. Etsin sinulle tutkimuksia kun ehdin, jos et osaa/halua itse etsiä.
Lisäsi alkoholikuolemia ja vähensi alkoholin kulutusta vähemmän kuin se olisi vähentynyt ilman uudistusta.
Kyllä on. Tutkittu asia.
Tietääkseni tutkimusta on tehty vain koko maan osalta. Eli Savon ja Kainuun osalta en osaa sanoa.
" Päätelmät: Maksatautikuolleisuus kasvaa, ja maksasairaus on taustalla peräti viidenneksessä työikäisten miesten kuolemista. Tähän vakavaan terveysongelmaan on aika herätä."
Ei tässä alkoholin saatavuutta kannattaisi helpottaa. Ennen maksakirroosiin kuoltiin Ranskassa ja Etelä-Euroooan viinimaissa, nykyään Suomessa.
Katsoin vielä tilastoja, niin näyttäisi semmoiset 10% olleen kasvua alkoholin kulutuksessa vuonna 2004. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mikä johtaa yksilön kohdalla valintaan lisätä kulutusta kotuullisen paljon hinnan laskun seurauksena. Kyllä ne ihmiset osaa aina yllättää valinnoillaan
Eipä tuossa hinnan vaikutuksessa tulisi olla mitään ihmeellistä. Taloustieteessä kysynnän hintajousto on normaaleille hyödykkeille negatiivinen, eli kysyntä laskee kun hinta nousee ja toisin päin.
Toki etumerkin suuruus voi vaihdella. Esim. oluessa voi olla että tuo hintajousto on aika pieni (kysyntä ei niin hirveästi laske kun hinta nousee), joka voisi selittää sitä ettei vaikutusta ehkä niin selvästi huomaa kuin vasta laajemmalla tasolla. Käsittääkseni väkevissä ja viineissä jousto on korkeampi.
Oletan että alkoholismi on monelle se syy, sitten suurkuluttajat on vähän siinä rajapinnassa.
Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholinkulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti. Tutkimukseen osallistuneista eniten juova 10 prosenttia juo noin puolet kaikesta alkoholista ja vähiten juova 50 prosenttia juo alle 10 prosenttia kaikesta alkoholista.
Lisäksi pitää huomioda että määritelmän mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki joiden toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Eli osa 2. polven ja about kaikki 3. polven maahanmuuttajat ovat myös suomalaistaustaisia.
Muutos tulee olemaan iso ja nopea. Se onko se hyvä vai huono asia on varmaan sitten toinen keskustelun aihe. Mutta ihmisten on pakko hyväksyä että tulevaisuudessa suomalaista ei tunnista nimestä tai naaman väristä.
Mielestäni tämä THL:n tilasto kertoo kaiken oleellisen alkoholinkulutuksesta Suomessa. Trendi on viimeiset 20 vuotta ollut jatkuvasti alenemaan päin uudistuksista huolimatta.
Kulutuksen hienosta laskusta huolimatta alkoholinkulutus terveydellisestä näkökulmasta on Suomessa edelleen aivan liian suurta.
Viimeisen 20v aikana on tehty eniten veronkorotuksia. Muuhun, kuin verotukseen liittyvät muutokset olivat mm. 2004 (kaaviosta nähdään aika hälyttävä muutos kulutuksessa) ja 2018 (sitä käsiteltykin ylempänä: kulutus verrattuna uudistuksen poisjättämiseen +3% ja kuolemat +160hlöä).
Eli hyvin karrikoidusti ja yksinkertaistettuna: Veronkorotukset vähentävät kulutusta ja saatavuuden parannukset lisäävät. Ne EIVÄT tietenkään selitä yksistään tuota kaaviota.
Tuon 2018 uudistuksen vaikutuksista kiinnostuneille tietoa mm. tässä:
Juopot juo viinaa ihan hinnasta riippumatta, eikä siihen laillisten kauppapaikkojen määrä ja aukiolot vaikuta. Hinnan korotukset vaikuttavat enemmän kohtuukäyttäjiin,
Aika suuri osa alkoholisteista on sellaisia, joille alkoholin käytölle ei ole taloudellisia rajoitteita. Ja sitten jos puhutaan niistä pienituloisista tai vaikka työttömistä alkoholin suurkuluttajista, niin heillä toki elämässään on muitakin menoeriä, ja jos oikein pahasti jää putki päälle, niin kyllä sieltä kaupasta sitten ostetaan ennemmin ne kaljat kuin safkat.
On tietenkin niin, että alkoholistin ja absolutistin välille mahtuu se suuri enemmistö ihmisistä, monella heistä hinta vaikuttaa kulutukseen ja liikakulutus ajaa alkoholismiin. Mutta on myös niin, että jos kalja on vaikka liian kallista, moni ostaa sen ulkomailta edullisemmin. Kertahankinnan määrät vaan ovat jotain ihan muuta kuin läheisessä marketissa asioitaessa.
Kun puhutaan edellä viitatuista alkoholikuolemien nousujen määrästä 2000-luvun alussa, mielestäni ongelma ei ollut niinkään alkoholin hintojen lasku kuin sen hinnanlaskun nopeus. Ainakin keski-ikään yltäneet foorumilaiset vielä muistanee sen lehtiotsikoiden määrän siitä, kun Lidl ensimmäistä kertaa myi keppanaa alle euron hintaan. Jopa laittomuuksia epäiltiin, kun moiseen hinnoitteluun lähdettiin. Mietojen alkoholijuomien verojen lasku oli fiksua, mutta se ei, että veroja lakettiin kerralla roimasti ja sitten niitä kohta taas nostettiin.
Kyllä tämä olisi suomessakin monessa paikassa kokeilemisen arvoista.Suomessa tahdotaan vain tyrmätä kommareiden/vihervassareiden höpöhommina tällaiset työaikakokeilut ( perkele,aina on tehty näin ja tehdään vastedeskin vaikka henki menisi, …ttu )
Onhan sitä Suomessa eri yrityksissä kokeiltu. Mutta koska kokeilun jälkeen on päädytty entiseen, eivät tulokset selvästikään ole olleet niin hyviä kuin usein halutaan väittää.
Lyhennetty työviikko on ok. Se on haihahtelua, että neljän päivän työviikolla tulisi saada sama kokonaispalkka kuin viiden päivän työviikolla.
, on se Tallinnan vanhan kaupungin vetovoima yksinään niin valtava 
.
