Vai olisiko niin että kun on huomattu että sama tuottavuus saadaan nelipäiväisellä viikolla on palattu viiteen päivään ja puristettu loputkin mehut irti työvoimasta.Juuri tuossa palkassahan se ongelma luultavasti on,ei kai se ongelma ole jos sama tulos saadaan neljällä päivällä kuin viidellä,kaipa tuossa olisi neuvottelun paikka jos vaikutus olisi työnantajalle taloudellisesti kannattamaton tai negatiivinen.Tahtoo vain kaikki osapuolet jumiutua omiin poteroihinsa kuten nyt näissä lakkoiluissa on nähty.Itseäni viisaammat voivat noita pohtia jos tällainen on tulevaisuus työmarkkinoilla.
4 tykkäystä
Eikös tämä edellytä paikallista sopimista, jonka AY-mafia on jyrkästi kieltänyt?
3 tykkäystä
Yllättävä käänne ETLA:lta, tähän mennessä mikä vain valtion omaisuuden yksityistäminen ja myynti on ollut suositeltavaa ja välttämätöntä.
Saa nähdä miten Turun tunnin junalle käy, se kuitenkin on pääministeri Orpon omaan vaalipiiriin kohdistuva hanke.
5 tykkäystä
Ay-liike on puhunut noiden nelipäiväisten kokelilujen puolesta jo pitkään. Eikä niillä ole paikallista sopimistakaan vastaan mitään, jos siis sovitaan paikallisesti työehtosopimusta parempi diili.
2 tykkäystä
Joku voisi myös tutkailla pekkas-järjestelmän laajentamista yhtenä mallina tuon 4 päiväisen viikon saavuttamiseen. Järjestelmä on jo olemassa, se on käytössä pääasiassa aloilla joilla tällaisesta järjestelystä olisi hyötyä ja se olisi mahdollista rakentaa aika joustavaksi. Pekkasethan on alunperin otettu käyttöön juuri tästä syystä: automaatio vähentää työvoiman tarvetta, mutta ihmisten täytyy pystyä elämään työllään. Pekkasia voisi lisätä radikaalisti. Tämä laskisi kokonaistyöaikaa mutta mahdollistaisi joustavan tuövuorosuunnittelun siten, että pekkasia myönnetään sellaisille päiville, jotka sopivat molemmille osapuolille. Työvoima saataisiin töihin silloin kun pitää eikä tarvitsisi olla naimisissa kankean järjestelmän kanssa, kuten tiukassa 4-päiväisessä työviikossa.
Minkähän takia ay-liike itse ei toteuta omassa toiminnassaan sekä päätösvaltansa piiriin kuuluvissa yrityksissä tuota neljän päivän työviikon kokeilua esittämillään ehdoilla? En oikein osaa arvostaa sitä, että itse ei olla valmiita toimimaan oman uskonsa ja aatteensa mukaisesti, vaan ainoastaan muilta ollaan edellyttämässä sen mukaan elämistä.
Ja tosiaan, muiden kuin ay-liikkeen hallinnoimissa yrityksissä noita kokeiluja on Suomessakin toteutettu. Tulokset ovat olleet työtehokkuuden kannalta positiivisia, mutta eivät kuitenkaan useimmiten niin hyviä, että se olisi kannustanut muuttamaan kokeilun pysyväksi käytännöksi.
9 tykkäystä
Jenkeissä ja aasiassa tehdään pitkää päivää… Ei liene yllätys miksi eurooppa laahaa perässä ja tuottavuus siinä samalla.
Varmaan 4 päiväinen viikko olisi ihan kiva, mutta miten sillä pärjää talouksia vastaan jotka vääntävät tuplatyötunnit?
10 tykkäystä
Esimerkiksi digitalisaation, keskittymisen, erilaisten johtamis- ja tuotannonohjausfilosofioiden hyödyntämisen sekä koulutuksen uudistamisen kautta.
2 tykkäystä
VÄÄRIN. Järjestäytymättömiltä työnantajilta paikallinen sopiminen on yksiselitteisesti kielletty!
3 tykkäystä
En mä puhunut mistään järjestäytymättömistä, vaan siitä että TES on se alaraja. Parempaa liksaa ja parempia työehtoja se ei kiellä tarjoamasta.
Ei minulla ole mitään käsitystä asiasta. Oletan ettei ole sitten mikään sydämen asia, semmoinen ceterum cenceo tyylinen aihe josta voi välillä mainita.
Olen samaa mieltä että hyvä olisi elää kuten saarnaakin.
5 tykkäystä
Siitä vaan perustamaan firma itse ja maksamaan työntekijöillesi samaa palkkaa neljästä päivästä kuin muut viidestä. Jos kerran tuottavuus on paljon parempi, niin sinusta ja yrityksestäsi tulee ilmanmuuta menestys. Muut yrittäjät ja ihmiset vaan ovat niin tyhmiä etteivät ymmärrä toteuttaa… 
18 tykkäystä
Erilaisuudessaan virkistäviä näkökulmia Jari Ehrnroothilta, josta alla poimintana järjestelmän tuotokseni:
-yksilön vastuun mädättäminen ja ulkoistaminen yhteiskunnalle
-järjestelmä passivoi
-sosialistinen malli jakaa ja romahtaa taloudelliseen mahdottomuuteensa
-sinänsä hänen mielestä äänestäjiä kiinnostaa saada ja rahoittaa ns hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalvelut
Olipa ongelma mikä tahansa, vastaus on aina yhteiskunnan apu ja tuki. Asumiskulut, rakennusalan lama, lasten liikunta, yritysten innovaatiot, vanhusten hoiva, maaseudun autioituminen, elintapasairaudet, kulttuuritarjonta, sanokaa vain oma murheenne ja huutakaa valtiota käsi ojossa apuun.
Niin pientä toimialaa ei ole, ettei sille riittäisi kovaäänistä edunvalvojaa vaatimaan osaansa verovaroista.
Surkea kakunjakokamppailu on kauhistuttavaa ennen muuta siksi, että se vie kehitystä alaspäin. Vastuun ulkoistaminen on tyhmyyden alku. Vain itsenäinen kekseliäisyys kovien haasteiden edessä luo innovaatioita ja uutta arvoa, kuten esimerkiksi Nobel-ekonomisti Bengt Holmström on usein korostanut. Tämä koskee niin yksilöitä kuin yrityksiäkin.
Toinen suomalaista keskustelua yhdistävä piirre on yksilön vastuusta vaikeneminen. Rikon säännöllisesti sovinnaista moraalikoodia sanoessani, että mielestäni jokainen vapaa yksilö on vastuussa omasta toimeentulostaan, työllistymisestään, asumiskuluistaan ja elintavoistaan. Miten hän muuten voisi olla vapaa itsenäinen yksilö? Jostakin syystä suomalaiset poliitikot eivät oikeallakaan ole – vielä – ottaneet tällaista näkökulmaa oman linjansa perustaksi.
Suomea passivoivassa hyvinvointivaltioideologiassa yhteiskunta (lue: valtio) vastaa yksilöiden hyvinvoinnista.
Nuoret oppivat jo varhain, että Kelan tukilaskureista katsotaan, mitä sieltä voi saada, ja vasta sitten aletaan miettiä, miten voisi itsekin työllään jotain ansaita. Saman sosialidemokraattisen ideologian vangiksi joutunut julkinen valta elää yli varojensa ja ottaa uutta velkaa, jonka kulut jäävät niiden maksettavaksi, jotka ovat taloudellisesti itsenäisiä ja sosiaalisten tulonsiirtojen kautta maksavat myös muiden kulut. Tällainen sosialistinen malli jakaa kansaa ja tulee romahtamaan, koska talous ei kestä.
Ensiksi on kysyttävä, mitä suomalaiset haluavat pelastaa, kun he haluavat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan?
Nähdäkseni vastaus on selvä: hyvälaatuiset helposti saavutettavat yhteiskunnalliset palvelut. Terveydenhuolto, koulutus, lasten päivähoito, vanhusten hoito. Juuri näiden palvelujen laatuhan on heikentynyt, koska rahoituspohja pettää eivätkä asiakkaat voi markkinamekanismin puuttuessa valinnoillaan vaikuttaa palvelujen tarjontaan. Lisäksi etenkin koulutuksessa on joukko ideologisia vääristymiä, joiden vuoksi oppilaitoksia käytetään sosiaalipolitiikan välineinä sen sijaan että niissä keskityttäisiin parhaaseen mahdolliseen oppimiseen.
Erityisesti tämä yhteiskunnallisten palvelujen näkökulma on tärkeä sille kolmannekselle, joka rahoittaa työtä ahertamalla enemmistön etuudet ja palvelut. Nämä yhteiskunnan hyvin koulutetut, yritteliäät ja toimeliaat vastuunkantajat haluavat, että palvelut hoidetaan paremmin eikä huonommin kuin tähän asti. He haluavat saada korkealle verotukselle eli omille rahoilleen vastinetta. Siksi he äänestivät oikeistohallituksen korjaamaan talouspolitiikkaa ja tekemään muutosta yhteiskuntapolitiikkaan
17 tykkäystä
Voi olla vain omaa kuplaa, mutta tällaisia ulostuloja on alkanut hiljalleen tulemaan. Jos verrataan vaikka reilun 10v takaiseen, niin ihan sama tilanne ja samat ongelmat silloin oli, mutta ei tällaisiin juttuihin tarvinnut pelätä törmäävänsä jonkun pienen piirin ryhmächatin ulkopuolella. Tästä on vielä aika pitkä matka siihen, että politiikassa tapahtuisi jotain, mutta aina voi toivoa. Siinä mielessä mun mielestä tilanne on nyt paljon positiivisempi, koska on nähtävissä edes jonkinlainen teoreettinen ulospääsykeino nykyisen kehityksen kääntämisestä.
4 tykkäystä
Kun Ehrnrooth luettelee yhteiskunnan kustantamia asioita, hän olisi toki voinut lisätä listaan tuon tekstinsä kirjoituspalkkion
Ehrnroothin puheet vapaasta yksilöstä ovat melkoista älyllistä typeryyttä, kun hän toisaalla vaatii esim. aborttioikeuden poistamista muilta kuin raiskausten ja insestin uhreilta. Toisaalta, kun hän haluaisi tuon oikeuden poistaa vaikkapa lastenkasvatukseen kykenemättömiltä päihdeperheiltä, on hieman erikoista samaan aikaan narista monista sellaisista yhteiskunnan menoeristä, jotka juuri kohdistuvat tuollaisiin talouksiin.
4 tykkäystä
Kiinostaisi tietää Ehrnroothilta, missä maissa hänen mielestään on monipuolisempaa demokratiaa kuin Suomessa. USA:ssa voi valita laita oikeisto ja keskusta oikoiston väliltä. Britanniassa myöskään ei ole kuin käytännössä kaksi puoluetta. Muihin Euroopan maihin verrattuna puoluekenttä ei mielestäni ole suuresti erillainen verrattuna Suomeen. Mielestäni moni puolue tarjoaa, jonkin sortin sosiaalidemokraatiaa ihain vain siksi että enemmistö kansasta sitä kannattaa eri vivahtein. Kyllä Suomesta löytyy mitäkin puolueita äärioikealta ääri vasemmisto kommunisteihin. Niitä ei vaan äänestetä, koska suurta yleisöä ei vaan kiinosta.
5 tykkäystä
Juuri näin. Viime eduskuntavaaleissakin oli tarjolla aitoa kommunismia (SKP), ehtaa natsismia (Sinimustat), putinismia (VKK / Kristallipuolue), jyrkkää talousoikeistolaisuutta (Liberaalit, ja laimennettuna versiona Korjausliike) jne. Kansa on puhunut - pulinat pois.
3 tykkäystä
Vaikea tuota yksilön vastuun muutosta/puutosta silti on kieltää. Kuten Ehnrooth kirjoittaa niin asenteet ovat selkeästi muuttuneet. Ensin haetaan kelasta mitä sieltä irti saa ja sitten aktivoidutaan itse keksimään ratkaisuja. Vielä 90-luvulla aikuisilla oli selkeästi havaittava päinvastainen asenne. Ensin lainattiin vanhemmilta ja kavereilta, koitettiin ansaita tuloja ja vasta sitten mentiin sossun luukulle. Tämähän on ihan ymmärrettävää kun tuet kerran ovat kaikkien saatavilla. Ajatus siitä, että ihmiset ajattelisivat yhteiskunnan parasta vaikka se tarkoittaakin itselle enemmän töitä on nykyihmiselle epärealistinen eikä sen varaan voi rakentaa yhteiskuntaa.
16 tykkäystä
Jari Ehrnrooth on oikeassa siinä, etä Eduskunnassa ei ole ainuttakaan liberaalia puoluetta, eikä ainoatakaan markkinataloutta edistävää puoluetta. Sen sijaan eri asteisia sosiaalidemokraattisia vaihtoehtoja löytyy joka lähtöön! Aika pitkälti tämä on äänestäjien syytä, sitä saa mitä tilaa. Kyllä valtio hoitaa, kehdosta hautaan!
16 tykkäystä
Siellähän kolme ihan tunnustuksellisesti sosiaaliliberaalia puoluetta, eli oletan että takoitat klassista liberalismia tai jotain muuta tiettyä haaraa.
2 tykkäystä
Eihän se toki itseä liikuttaisi tai haittaisi miten Etelä-Pohjanmaalla hommia hoidetaan, mutta veroilla tulee näitä julkisia palveluita pakkomaksaneeksi, halusi tai ei, hoidetaan ne järkevästi tai ei.
Palveluista vastaava johtaja toivoo, koska ylityöt nostavat kustannuksia.
”Toivottavasti ylityö ei lomautusten takia lisäänny.”
Kun organisaatiokaaviota katsoo niin ei näin ulkopuolisena oikein näe että onko se ilmentymä hyvästä vai pahasta, eli tuottaako suurinpiirtein optimaalista tulosta vai sekoilua
Sote-säästöt | Etelä-Pohjanmaa lomauttaa lääkäreitä – Jonot voivat kasvaa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010320068.html