Eiköhän Fazer kuitenkin pärjänne ihan hyvin tämänkin jälkeen,tietysti kaakaon hinnannousu vaikuttaa tänä vuonna mutta eihän firma pelkällä suklaalla elä.Tietenkin nyt on hyvä aika potkia väkeä pellolle kun on valtio helppo asettaa syylliseksi,riippumatta oikeasta tarpeesta.Tuntuu vähän pöljältä tämä nurina ALV:n nostosta,aika nopeasti tasaantuu tuollainen nosto päivittäisessä elämässä jos ei ole aivan minimituloilla toimeentuleva.Muutama turha ajomatka,karkkipussi tai mitä nyt näitä onkaan karsittavissa ja se on siinä.Tasapuolisemmin rokottaa kaikkia ja voi vaikuttaa omilla valinnoillaan,vielä kun saataisiin kunnon vero epäterveellisille rasvoille niin pudottaisi paljon terveydenhoitomenoja ajan kanssa.
4 tykkäystä
Jos tuota karkki-gaten alv-muutokset laskee auki niin Fazerin sininen
-nyt esim 2,95 eur/200 gr = 14,75 eur/kg (alv 14%)
-jatkossa 3,25 eur/200 gr = 16,24 eur/kg (alv 25,5%)
→ tuolla hintatasolla n 30c/ 200 gr levy. Lisävaihtoehtona ostaa halvemmasta kaupasta, tarjouksesta jemmaan, tai vaihtaa toiseen merkkiin.
Oma mielikuva muuten kilohinnoista on selvästi matalammasta tasosta joten inflaatiotarkistusta on hinnoittelussa tainnut olla. Hinnoitteluvoimaa tuntuu Fazerilla olevan takana ainakin näissä tapauksissa jossa kustannusdraiveri eli alv-kannan muutos on yhteinen
Tottakai makeistuottaja voi kysyä onko reilua että sipsit “nauttivat verotukea” alemman verokannan muodossa, mutta makeiset eivät enää. Olis kai niidenkin alv:ia voinut nostaa, ja suolapähkinöiden ja sitten kai tavallisten pähkinöiden jne.
Ylimääräisen rasvakilon verran energiaa kerättyä suht edullisesti, paljon parempaa kuin peruna, mutta vain tuplakustannus
-7000 kCal/ 550 kCal per 100gr = 1300 gr, eli 6,5 levyä eli n 20 eur
Referenssinä peruna
-7000 kCal/ 75 kCal per 100gr = 9300 gr eli n 10 eur
3 tykkäystä
Ahvenanmaa, RKP ei varmaan halunnut tätä kiristyksen piiriin.
7 tykkäystä
En tiedä oikein nauraakko vaiko mitä tälle jutulle. Tämä herra on eläköitynyt 60 vuotiaana eli kerennyt saamaan jotain kymmenisen miljoonaa eläkettä? Suuren osan asui Portugalissa veropakolaisena. Hän on sitä ikäluokkaa joka tuskin on maksanut saamaansa eläkettä järjestelmään. Ymmärrän tavallaan sentimentin että eläkkeitä pitäisi verottaa kuin muitakin tuloja, mutta en kyllä etenkään hänen kohdalla. Tuo on jo eläkekassan ryöstö noilla summilla 
23 tykkäystä
Vaikka Kurkilahden eläketuloja voi kieltämättä hyvin kadehtia jopa nettotasolla niin onhan tuo verotus kuitenkin aivan kohtuutonta. Veroja melkein 35 kEUR/kk ja 420 kEUR vuodessa.
59 keur/kk brutto, 24 keur netto.
Kurkilahden vuositulot ovat bruttona 700 000 euron luokkaa. Kuukaudessa se tarkoittaa vajaan 60 000 euron tuloja. Kurkilahti kertoo, että hänen veroprosenttinsa on 57, jolloin kuukausittain maksettavien verojen määrä on 34 600 euroa. Tuloja hänelle jää kuukaudessa verojen jälkeen hieman vajaa 24 000 euroa.
Herra on kuitenkin tehnyt paluun Portugalista, ja luovuttanut:
Kurkilahti muutti takaisin Suomeen Portugalista, koska Suomi irtisanoi verosopimuksensa Portugalin kanssa vuonna 2022. Tämä poisti ulkomaalaisilta eläkeläisiltä verovapauden.
– En minä enää mihinkään muuta, niistäköön nyt niin paljon kuin kehtaavat, Kurkilahti toistaa.
2 tykkäystä
Tämä on tosiaan hyvä muistutus kaikille. Tätä foorumia lukiessa kun tällainen saattaa ehkä tulla yllätyksenä, että Kokoomus piti RKP:n kanssa tiukasti kiinni siitä, että ay-liike ja säätiöt saavat tuottonsa edelleen verottomina. SAK, AKT ja kumppanit kiittävät.
11 tykkäystä
Ei ehkä kannattaisi katsoa a-talkia kun sitten pitää tulla keskustelemaan politiikka ketjuun. 
Ohjelmassa keskustellaan siitä kun sote palveluiden kustannusten kasvua joudutaan hidastamaan. Oppositio pitää leikkauksia virheenä. Samaan aikaan tänä vuonna menee noin 4 miljardia pelkkiin korkoihin. Se on kaikki pois suomen elintasosta. Keskustelusta näkyy se, että Suomesta löytyy edelleen ihmisiä, jotka ajattelee, että ratkaisu on ottaa lisää velkaa. Että pääsee maksamaan yhä enemmän korkoja, ottamaan lisää velkaa ja elämään yhä huonommassa elintasossa.
Joskus sanotaan, että valtion velka on eri asia kuin kotitalouden velka. Sitä ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Siinä mielessä se ainakin on sama, että mitä enemmän velkaa on, sen enemmän se maksaa ja se on pois kaikesta muusta. Lopuksi raha ei riitä enää edes perusasioihin kun korot räjähtää silmille.
Tästä on keskusteltu niin monesti. Piti taas kerran jupista.
22 tykkäystä
Toki eikö reaalikorko ole se millä on väliä ? Jos inflaatio kasvaa, niin myös valtion verotulot kasvaa. Pelkästään nimellisten korkomenojen katsominen antaa hieman väärän kuvan mielestäni.
Juuri nyt reaalikorko on kyllä ollut nousussa
Minusta leikkauksista puhuttaessa taas usein unohtuu arviot paljonko kasvuvaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä. Minkälaisella aikataululla kannattaisi sopeuttaa ? Olisiko kolmen sijaan riittänyt vaikka 1,5? Vai oliko juuri tuo 3 pakko?
Syvän taantuman resepti on korkeat korot, heikko suhdanne ja siihen päälle kova finanssipolitiikan kiristäminen. Valtion menot ovat myös kysyntää talouteen ja yrityksille. Toki hyvässä suhdanteessa se korvautuisi yksityisellä kysynnällä tai investoinneilla - korvaantuuko nyt ?
Lopulta pitkän aikavälin velkaantumiskehitystä ei käännetä kuin kasvulla (tai no ehkä inflaatio voisi myös toimia).
Vaikea yhtälö, johon ei ole helppoa vastausta. Ja aika ohueksi minusta on jäänyt pohdinta siitä mistä sitä kasvua tulevina vuosina saadaan.
8 tykkäystä
Kyllä liian raskaaksi käyvä velkalasti inflaatiosta huolimatta aiheuttaa ongelmia. Kun eussa on säädetty velalle tietyt rajat, jonka jälkeen joutuu eun ohjaamaan velkasaneeraukseen. Liian ison velan ottaminen on tölkin potkimista eteenpäin. Päivä, jolloin velkarahan päälle rakennetusta elintasosta joudutaan tinkimään, tulee ennen pitkää vastaan. Nyt se hetki alkaa olemaan käsillä.
Jossain toisessa tilanteessa olisi varmasti voitu leikata vähemmän. Nyt kuitenkin mun mielestä maksetaan sitä hintaa, kun velkaa on viimeisinä vuosinakin otettu huolettomasti. Mitä kauemmin sitä on jatkettu, sen ikävämmältä ja äkkinäisemmältä se tuntuu, kun velkaongelmaa ei enää siirretäkään eteenpäin.
Kasvu ja huipputyöllisyys on kuitenkin pitkälti maailman suhdanteista ja tätä nykyä geopolitiikan käänteistäkin kiinni. Pelkästään sen varaan ei kannattaisi mun mielestä laskea valtion talouden vahvistamista. Se on riskaabeli taktiikka.
Sotesta tulee se mieleen, että siihen keikkalääkärien kalleuteen olisi hyvä kehittää korjauksia. En tiedä paljonko siitä tulee kustannuksia vuodessa, kun keikkalääkäreille maksetaan jopa kymmeniä tuhansia kuussa. Miljardeja sinne kuulemma kipeästi tarvitaan. Ei se ihmetytä, jos tämä on esimerkki siitä, että sote systeemissä asiat saavat maksaa melkein mitä tahansa.
16 tykkäystä
Mutta on lopulta aika vaikea minusta sanoa milloin velkalasti aiheuttaa ongelmia. Onko Saksan 65 % BKT:sta parempi kuin Ranskan 117 % BKT:sta, tai Portugalin 115 %, tai Yhdysvaltojen 144 %, saati Japanin 254 %. Missä menee piste että joudutaan ongelmiin ?
Tässä oli myös hyvä juttu EU velkamenettelyn taustoista: Tällainen on ”talouden tarkkailuluokka”, jolla hallitus perustelee suuria säästöjä - Suomenkuvalehti.fi
Se ei syynä ihan kestä tarkastelua - tarkkailuluokalle joutuvilta vaadittava sopeutus oli noin puolet siitä mitä nyt päätettiin tehtäväksi. Alijäämämenettelyssä ei myöskään huomioida kasvaneita korkomenoja, eli edes puolet ei olisi ollut pakollista. Menettelyssä olisi myös huomioitu esim. kasvaneet sotilasmenot lieventävänä. Pakko on huono argumentti tälle mittaluokalle. Toki en ole ekonomisti, kyllähän sellaisia ministeriöissä on. Ehkä näitä oli nyt kaikesta huolimatta pakko tehdä.
Silti kummastuttaa että tutkimuksissa kasvulle osin jopa haitallisiksi todetut yritystuet säästyivät leikkurilta, samoin esim. yhdistysten ja säätiöiden verotus. Ja ainakin itse en tiedä ovatko leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, tai sosiaalitoimeen järkeviä, vai näkyykö vain isompina ongelmina myöhemmin. Ja tunnin juna elää myös jostakin syystä edelleen. Verotkin nousi aika lailla vaikkei pitänyt.
Minusta se että koko talouskeskustelun ytimessä on ollut jo pitkään valtion velka, yksinkertaistaa talouden ongelmat jotenkin yhteen helppoo sloganiin. Jos tänne ei saada lisää osaavaa työvoimaa ja kasvua, olemme pitkällä aikavälillä tällä ikärakenteessa isoissa ongelmissa enivei.
Ja itse pelkään, että näillä veronkorotuksilla ja leikkauksilla ajetaan talous syvempään taantumaan. Enkä tiedä saatiinko talouden potentiaalia kuitenkaan leikkauksilla kasvatettua. Ne olisi voinut kohdentaa eri tavalla esim. leikkaamalla tukia ja tunnin juna alv-noston lisäksi ja laskemalla ansiotuloveroja kannustaen työn tekoon. Nyt tämä tuntui vähän siltä, että oli tietyt jutut mistä ei haluttu leikata (lobbarit tehnyt tukien kanssa hyvää työtä + tunnin juna) ja loput sitten raavittiin kasaan mistä saatiin.
No toivotaan että yritykset nyt uskaltaa investoida kun valtiontalotta on korjattu kuntoon, investointeja kyllä kaivattaisiin.
9 tykkäystä
Johtunee siitä että siellä on puolueita joiden keskivertoäänestäjät eivät tule velan takaisinmaksuun osallistumaan. Ja kukin puolue on aina jonkun porukan eturyhmä niin niiden ei ole pakko olla huolissaan valtion kokonaistilanteesta vaikka vähän sellaista esittävätkin. Eli edustuksellinen demokratia toimii kuten pitääkin. Seuraavien vaalien menestys on tärkein maali.
Ongelmaksi tulee vaan jos isompi osa kansasta haluaa äänestää näitä valtionvelan kasvattajia jotka lupaavat äänestäjille mannaa valtiolta ja lisää veroja rikkaille.
Pääomatuloveroja muuten kertyy valtiolle vuodessa vajaa 4 miljardia eli vaikka tuplattaisiin pääomatuloverot niin sillä ei saada kuitattua nykyistä yli 10 miljardin vajetta. Ja varmasti jopa vasemmistolainen poliitikko ymmärtää että pääomat siirtyisivät muualle aika vikkelästi jos pääomaveroprosentti nousisi yli 50%:iin. Eli ainoaksi todelliseksi keinoksi jatkaa hyvinvoinnin jakamista[sic] on tehdä se velaksi niin kauan kuin piikki on auki.
8 tykkäystä
Olikos tämän firman porukat jotain kommunistioletettuja kun kritisoivat hallitusta?
Urjalan Makeistukku: ”Nyt jos koskaan on oiva tilaisuus lopullisesti tapattaa henkihieveriin ajettu kotimainen makeisteollisuus.”
POLITIIKKA
Urjalan Makeistukulle riitti
Urjalan Makeistukku: ”Nyt jos koskaan on oiva tilaisuus lopullisesti tapattaa henkihieveriin ajettu kotimainen makeisteollisuus.”Arkistokuvassa Urjalan Makeistukun johtohahmot Matti, Timo ja Jani Tuominen. ANTTI MANNERMAA
Tekijän kuva
Mika Koskinen
Tänään klo 11:46
Urjalan Makeistukku irvailee Persu’s Makeis Sekoomus -tuotteella Petteri Orpon (kok) hallitukselle, joka päätti kehysriihessä siirtää makeiset alennetun 14 prosentin arvonlisäverokannasta yleisen arvonlisäveron piiriin. Yleinen arvonlisävero nousee todennäköisesti jo syksyllä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.Tuoteuutuuden nimi on Persu’s Makeis Sekoomus.
– Toisin kuin yleisesti luullaan, Persu’s Makeis Sekoomus ei ole ulkomaalaisvastainen, sisältäähän se 100 % ulkomaalaisia karkkeja. Nyt jos koskaan on oiva tilaisuus lopullisesti tapattaa henkihieveriin ajettu kotimainen makeisteollisuus, nuo satatonnisissa marinoituneet kapitalistisiat, yhtiö julistaa.
– Saattohoidetaan loppuun se business, mikä aikaisemmilta on jäänyt tekemättä, yhtiö kuvailee uutuustuotettaan, joka on sekoitus erilaisia irtokarkkeja, julistus jatkuu.
Yhtiön mukaan jokainen sekoituspussi on sisällöltään uniikki ja saajalleen yllätys.
– Tule yhteiselle matkallemme tuhoamaan kotimainen makeisteollisuus. Tuhotaan yhdessä, ettei kelleen enää tulisi orpo-olo. Ja on hei niin pehmeetä, ettei tarvi purra kovaa
Olisikohan tältä veronkorotukselta voinut välttyä vaikkapa jättämällä tukematta turkis- ja turvealaa?
Vahvistuu koko ajan vaikutelma yrittäjyys-, ja talouskasvuvastaisesta hallituksesta. Persut ja kokoomus jonkin sortin kommunistinen false flag?
Makeistukkua googlailin ja paremmalta bisnekseltä vaikutti kuin mainitut turkikset ja turpeet. Oletan että Fazer myös on kannattavampi, ja kasvavampi. Eivätkä karamellit edes liity suosikkiaiheeseeni, eli vihreään siirtymään.
Nyt saisi joku viisas selittää että miten suomi pelastuu tämän hallituksen toimilla? Vaikeuttamalla yritysten toimintaa, kiihdyttämällä velanottoa, alentamalla veroja, tekemällä opiskelusta vaikeampaa ja poistamalla kierrosta mahdollisimman paljon rahaa taantuman aikana suomen talous kääntyy nousuun, miten?
Jenkit ovat tehneet taantumissa voimakkaasti elvyttävää talouspolitiikkaa, samoin usein muutkin vahvat ja nopeasti korjautuvat taloudet. Suomessa tapana on leikata taantumassa rajusti, 90-luvun alussa siitä seurasi lähinnä yrittäjien itsemurha-aalto ja muutenkin kustannuksia myöhemmin. Mikä nyt on muuttunut, miksi tämä toimisi nyt?
4 tykkäystä
Kun touhu kerran on kannattavaa, niin toimialan kannattaisi sitten lopettaa tuo verokitinä. Miksi ihmeessä makeisten tulee kuulua alennetun arvonlisäveron piiriin? Edustaako ne jotain sellaista tärkeää asiaa, jota yhteiskunnan tulee suosia suhteessa normaalin verokannan piirissä oleviin tuotteisiin?
Ja ihan oikeasti, jos makeisten alv-nousu tuntuu kukkarossa, kannattaa ihan vakavissaan tarkastellla niitä omia ruokailutottumuksia.
31 tykkäystä
Jaa, no eivät Urjalan Makeistukun pyörittäjät nyt varsinaisesti mitään suurkapitalisteja ainakaan ole. Asiakastieto.fi mukaan firman liikevaihto oli 8,9 miljoonaa vuonna 2022 ja profittia jäi viivan alle 488 keur. Ja sehän on ihan vallan mainio tulos. Ehkä kitinässään oli kuitenkin kyse ennen kaikkea markkinoinnista. Kas kun tuolla liikevaihdolla ei oikein iltapäivälehtien parhaita mainospaikkoja ostella. Mutta oikein raflaavilla lausunnoilla saa julkisuutta ihan ilmaiseksi.
Ja sitten tulevan veron vaikutuksista, niin veikkaanpa, että se on oleva pienempi kuin alkoholiveron pienten muutosten: niitä nameja syödään sitten ehkä vähän vähemmän, mutta that’s about it. Ai miksikö veikkaan pienempää vaikutusta, no lähinnä siksi, että viina on koukuttavampaa, joten jos pitää tinkiä viinasta tai karkeista, niin tingittäköön sitten karkeista (ja lasten sapuskoista). Makeisten arvonlisävero on kuitenkin kaikille alan toimijoille presiis sama, siis sekä tuojille että tuottajille, joten eipä sillä taida olla juurikaan vaikutusta alan investointeihin.
Jos tehtaan kannattavuuslaskelmat ovat niin hilkulla, että tämä veronkorotus ihan aikuisen oikeasti kääntää investointipäätöksen kielteiseksi, niin eipä tainnut olla tehdas kannattava muutenkaan. Meinaan kun noissa tehtaiden rakennusprojekteissa tuppaa tulemaan yllätyksiä melko yleisesti, niin vapaassa markkinataloudessa ei tosiaankaan kannata uutta hallia bygata sillä oletuksella, että kotimainen menekki on prosentin tarkkuudella juuri se ennustettu. Nääs kun aina on olemassa se mahdollisuus, että joku muukin kuin vain juuri Urjalan Makeistukku tuo nameja ulkomailta vähän isommallakin rekalla. Ja jos ne ulkomaiset namit maistuvat tarkalle kuluttajallemme paremmin, niin siinä meni sitten sen tehdasinvestoinnin kannattavuus, veroilla tai ilman.
5 tykkäystä
Ainakaan itse en osaa sanoa, mikä on raja velkaprosentille, joka alkaa aiheuttaa ongelmia. Mielestäni Suomessa on kuitenkin jo ajauduttu ongelmiin. Isoin ongelma on siinä, että asiat budjetoidaan vuotuiselle rahamäärälle, joka ei ole kestävällä pohjalla. Järjestelmä perustuu isompaan rahamäärään, jota yhteiskunnalla todellisuudessa on järjestelmän ylläpitämiseen. Se toimii jonkin aikaa ja tietynlaisissa olosuhteissa (esim. 0-korot, noususuhdanne) mutta hiukan kuluneesti todeten, kun vuorovesi laskee ja maailmantilanne heikkenee, uimahousuttomuus paljastuu.
Tässä oli myös hyvä juttu EU velkamenettelyn taustoista: Tällainen on ”talouden tarkkailuluokka”, jolla hallitus perustelee suuria säästöjä - Suomenkuvalehti.fi
Se ei syynä ihan kestä tarkastelua - tarkkailuluokalle joutuvilta vaadittava sopeutus oli noin puolet siitä mitä nyt päätettiin tehtäväksi. Alijäämämenettelyssä ei myöskään huomioida kasvaneita korkomenoja, eli edes puolet ei olisi ollut pakollista. Menettelyssä olisi myös huomioitu esim. kasvaneet sotilasmenot lieventävänä. Pakko on huono argumentti tälle mittaluokalle. Toki en ole ekonomisti, kyllähän sellaisia ministeriöissä on. Ehkä näitä oli nyt kaikesta huolimatta pakko tehdä.
Voisimme ehkä yrittää jatkaa edelleen pienemmillä leikkauksilla ja suuremmalla velanotolla. Siirtäisimme riskiä ja leikkaamisen tuskaa eteenpäin. Pyörittäisimme edelleen systeemiä isommalla rahamäärällä. Kuin Suomella oikeasti on olemassa. Mitä pidempään se jatkuu, sen kauemmin myös systeemimme pysyy sellaisena, joka ei toimi meille. Koska se rakentuu suuremmalle rahoitustarpeelle, jonka pystymme kestävästi kattamaan.
Silti kummastuttaa että tutkimuksissa kasvulle osin jopa haitallisiksi todetut yritystuet säästyivät leikkurilta, samoin esim. yhdistysten ja säätiöiden verotus. Ja ainakin itse en tiedä ovatko leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, tai sosiaalitoimeen järkeviä, vai näkyykö vain isompina ongelmina myöhemmin. Ja tunnin juna elää myös jostakin syystä edelleen. Verotkin nousi aika lailla vaikkei pitänyt.
Samaa mieltä siitä, että varmasti olisi mainitsemiasi muitakin säästökohteita. Tietyt asiat kerrotaan aina mahdollisiksi ja vähemmän haittaa aiheuttaviksi säästökohteiksi. Kuitenkaan niistä ei koskaan leikata.
Minusta se että koko talouskeskustelun ytimessä on ollut jo pitkään valtion velka, yksinkertaistaa talouden ongelmat jotenkin yhteen helppoo sloganiin. Jos tänne ei saada lisää osaavaa työvoimaa ja kasvua, olemme pitkällä aikavälillä tällä ikärakenteessa isoissa ongelmissa enivei.
Se on juuri näin. Näen sen ihan mahdollisena, että täällä pitää tulevaisuudessa opetella elämään nykyistä alemmassa elintasossa. Jos on ajanut pitkään 30 000 euron bemarilla, ei ehkä tee mieli totutella 8000 euron skodaan. Jos rahaa ei ole enää bemariin, silloin voi kuitenkin huomata, että pääsee tällä Skodallakin samalla lailla eteenpäin. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta.
No toivotaan että yritykset nyt uskaltaa investoida kun valtiontaloutta on korjattu kuntoon, investointeja kyllä kaivattaisiin.
Kyllä, toivotaan parasta. Että saataisiin investointeja ja talous kääntyisi nousuun.
5 tykkäystä
Jännä huomata että tekee mitä tekee ja sama kuka tekee niin aina kaikki on viher vassari kommunismia jos päätökset ei miellytä,tai ainkin kommunismi vedetään jotenkin mukaan.
2 tykkäystä
Ei minulle ole henkilökohtaisesti mitään merkitystä makeisverolla.
No en minä nyt tiedä, makeisten alvi nousee 14%->25,5%. Moniko firma kestäisi älähtämättä jos päätuotteen alviin täräytetään joku 85% korotus kertatinttuulla.
Ravintola- ja ateriapalveluille sama korotus no problem? Maatiloille ja turkistarhoille rehun alvin nosto vastaavasti ok?
No turkistarhoille tietty olis ok rehun ja lopputuotteiden alvin nosto koska valtio tietenkin nostaisi tukiaisia vastaavasti.
2 tykkäystä
No johan elintarvikkeisiin yleensä on melkein tämän makeisveron vaikutuksen verran laitettu lisää, ja kaupat ja ruokatehtaat ovat edelleen pystyssä eikä kansan ylipaino ole paljon paremmaksi tullut:
Kataisen vasemmistohallitus nosti aikoinaan omaan yritystoimintaani liittyen yhden silloin merkittävän tuoteryhmän alvia kerralla 0 %:sta 9 %:iin, ja siitä sitten vuoden päästä 10 %:iin. Eipä tuo suurta kiukustumista aiheuttanut. Enemmän itseäni korpeaa yleisen alv:n korkeus. Alennetut verokannat ovat aina enemmän tai vähemmän etuoikeuksia, joihin ei tule suhtautua minään pysyvinä saavutettuina etuina.
5 tykkäystä
Miksi covidketju on lukossa? Tutkittua tietoa alkaa tippua tästä erikoisesta ilmiöstä ja sitähän olisi mukava koota sinne. Esimerkiksi:
Ei tainnut missään vaiheessa olla Krista Kiurun yhtä tehohoitopaikkaa jäljellä
6 tykkäystä