Politiikkanurkkaus (Osa 1)

En pitäisi näihin käytettyjen henkilöresurssien määrää mitenkään vähäisenä.

2 tykkäystä

Itsekin olen miettinyt tuota perustuloa ja myöskin ansiosidonnaisen vaikutusta työllistymiseen ja osa-aikatyön kannattavuuteen. Olisiko perustulon sijasta ratkaisu “helppo” hybridimalli perustuloa ja ansiosidonnaista jossa otetaan suoraan tulorekisteristä viimeiset 24kk tulot ja työttömyyskorvaus olisi niiden kuukausittainen keskiarvo - 30%. Tietenkin minimi perustulo vaikka 400e verottomana ja maksimi mitä saat ns ansiosidonnaisuutena perustulona työttömänä ollessasi 2000e.
Siihen voisi lisäksi saada korotettua perustuloa 300e jos opiskelee ja lapsilisät voisi olla suoraan perustuloa lapsen omalle tilille esim 200e alle 18vuotiaille.
Näin ollen kaikki lisätyöt kannattaisi ottaa vastaan myös työttömänä lapsen vanhempana tai opiskellessa.

Taannoin itsekin sesonkiluonteista työtä tehneetä tuntui uskomattomalta etten ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen koska vaadittava viikkotyöaika ei tullut täyteen riittävän usein vaikka toisella viikolla saatoinkin tehdä 60h työajan ja toinen kokemus lähipiiristä on myös ansiosidonnaisen päivärahan tolkuttoman pitkä maksuaika vaikka hyvinkin voisi tehdä jotain työtä ammattia vastaavaa työpaikkaa odotellessa.

Työttömämä ollessani byrokratian rattaissa pyöriminen kaikkine koulutuksineen yms. Tuntui erittäin raskaalta, koska tuntui että itse jää ihan sivusta seuraajaksi.

Nykyisten työkavereiden kanssa tuli myös pohdittua yrittäjyyden hankalaa aloittamista koska kuka haluaisi menettää kaikki valtion suomat turvaverkot ihan vain sen takia että toimit viikonloppuisin sivutoimisena yrittäjä. Perustulo sopisi siis myös yrittäjille jos yrityksen liikevaihto olisi esim alle 30000.

Yksityiskohdat ja rahasummat eivät tietenkään ole kuin esimerkkejä, mutta pitkäaikaistyöttämänä olisit lähempänä valtion suomaa perustuloa ja myös ansiosidonnaisuuden aikana kannattaa tehdä yksittäisiä työkeikkoja sen kummemmin seurauksia miettimättä. Progressiivinen verotus hoitaisi valtion maksaman perustulon hyödyn sitä mukaan kun omat tulosi nousee.

3 tykkäystä

Piti ihan tarkistaa että ovat samalta kirjoittajalta. Toisaalla sanot että opintotuki on liikaa ja se on poistettavissa. Toisaalla kannatat perustuloa. Perustulo kyllä ratkaisisi opiskelijoiden toimeentulon ongelmat täysin mutta ”vastikkeeton” opintotukikin oli sinulle liikaa.
Minulle tämä näyttäytyy kyllä pahemman luokan trollailulta.

7 tykkäystä

Niitä tukia nyt on huomattavasti enemmän, kuten kelan sivuilta voi tarkistaa. Lisäksi niitä voidaan myöntää osittaisina sekä niillä on keskinäistä vaikutusta toisiinsa.

4 tykkäystä

Kysyinkin, että mitä tukia tässä ollaan korvaamassa? Vai kaikkia muita kuin nuo edellämainitut? Eli myös vanhempainraha, kotihoidontuki, opintoraha jne.?

Onko mitään laskelmaa kokonaiskustannuksista tehty jos perustulo olisi esim. 1000e? Tai millään muulla summalla?

Jännä miten valtion virka ym koetaan saavutetuksi eduksi, josta ei voi koskaan luopua. Vaikka sinulla ei olisi mitään tehtävää enää niin keksitään sitten jokin homma. Yksityisellä puolella tulee äkkiä YT kehiin

Meillähän on työvoimapula vähän kaikissa ammateissa. Kyllä näistä merkittävä osa pystyisi työllistymään johonkin hyödylliseen tehtävään.

8 tykkäystä

Piti ihan tarkistaa että ovat samalta kirjoittajalta. Toisaalla sanot että opintotuki on liikaa ja se on poistettavissa. Toisaalla kannatat perustuloa. Perustulo kyllä ratkaisisi opiskelijoiden toimeentulon ongelmat täysin mutta ”vastikkeeton” opintotukikin oli sinulle liikaa.
Minulle tämä näyttäytyy kyllä pahemman luokan trollailulta.

Jos siirryttäisiin perustuloon, niin silloin tietysti mm. asumislisä poistuisi. Opiskelijan kannalta vaikutus voisi olla aika ±0, ellei jopa parannus. Ei opiskelijoiden “kurimus” ole mikään itsetarkoitus.

Tod.näk suurin osa ottaisi silti lainan, kuten nykyisinkin ottavat, jotta voi elää mukavammin. Samaten osa muistakin tuensaajista joutuisi turvautumaan täydentäviin tukiin, mutta ainakin olisi jokin selkeä pohjasumma, jonka jokainen saa tulorekisterin mukaisesti.

Opintotuki ei sinällään ole mitenkään erityisen huono tuki, mutta se on osa tätä sosiaaliturvan paisuvaa himmeliä, jossa jokaisella on oltava aina jokin tietty “lokero”, sekä tietysti virkailija, joka vahtii että pysyt siinä lokerossa ja täytät ehdot. Tässä ei ole ihan hirveästi järkeä, ja sen takia systeemiä pitäisi muuttaa. Onko se sitten perustulo tai -tili, en tiedä, mutta melkeinpä mikä tahansa muutos olisi muutos parempaan suuntaan.

3 tykkäystä

Onko mitään laskelmaa kokonaiskustannuksista tehty jos perustulo olisi esim. 1000e? Tai millään muulla summalla?

Onhan näitä aina aika ajoin ollut. Vasemmistolta jos kysytään niin siinä tonnit paukkuu jo ennen kuin päästään edes alkuun. Realistinen taso on muistaakseni ollut luokkaa 600-800e. Eihän sillä yksistään elä, mutta sitä varten voi olla sitten jotain keikkahommia tai täydentäviä tukia niille, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty minkäänlaiseen työsuoritukseen.

1 tykkäys

Moro!

Saimme hyvän ehdotuksen, eli:
Siirsin paljon perustuloa koskevia viestejä tähän Politiikkanurkkaukseen, koska tämä varmaan sopivin ketju tähän aiheeseen.

Hyviä keskusteluja ja mukavaa sunnuntai-illanjatkoa! :slight_smile:

12 tykkäystä

Tukiviidakossa hämmentää usein se, että nuoria “kannustetaan” muuttamaan omilleen vaikkei kannukset kannakaan. Varattomana muutetaan omilleen, koska yhteiskunta hoitaa. Mitä järkeä tässä on? Omien nuorten kavereita muuttaneet omilleen, laskien etukäteen tukien varaan. Hieno systeemi.

Suomessa omilleen muutto taitaa tapahtua keskimäärin 21-vuotiaana, kun muualla Euroopassa keski-ikä jotain 26v. Kuinka paljon vauraampi kansa meillä olisi, jos viisi vuotta käy töissä ja laittaa rahaa säästöön pesämunaksi?

Tästä ei koskaan puhuta, mutta tuolla se on ollut lähes jokaiselle mahdollisuus luoda pohja tulevalle vaurastumiselle. Aika hoitaa loput.

20 tykkäystä

Niin, täydentäviä tukia. Eli byrokratia tuskin vähenisi kovinkaan paljon. Ei tunnu olevan kovin kattavaa mallia/esimerkkiä siitä, miten se muka vähenee kun kuitenkin tarvitaan jotain täydentäviä tukia niille, jotka eivät kertakaikkiaan pysty mitään keikkahommia tekemään. Tai jos perustulon taso olisi sitten niin korkea, että kaikki varmasti sillä eläisi, niin olisi aika iso paukku. Jos tuo “paukku” sitten verotettaisi osalta (kuinka isolta osalta/kuinka paljon tienaavilta?) työssäkäyvistä pois, niin vero% joutuisi nostamaan aika hurjasti.

1 tykkäys

Niin, täydentäviä tukia. Eli byrokratia tuskin vähenisi kovinkaan paljon. Ei tunnu olevan kovin kattavaa mallia/esimerkkiä siitä, miten se muka vähenee kun kuitenkin tarvitaan jotain täydentäviä tukia niille, jotka eivät kertakaikkiaan pysty mitään keikkahommia tekemään. Tai jos perustulon taso olisi sitten niin korkea, että kaikki varmasti sillä eläisi, niin olisi aika iso paukku. Jos tuo “paukku” sitten verotettaisi osalta (kuinka isolta osalta/kuinka paljon tienaavilta?) työssäkäyvistä pois, niin vero% joutuisi nostamaan aika hurjasti.

No ihan sillä tavalla, että merkittävä osa ihmisistä ei jaksa/halua hakea tukia, jos ne edellyttävät aikaa vieviä selvittelyjä, lomakkeiden lähettelyä, tilien penkomista jne. Jos saa esim. 700e kouraan pomminvarmasti, niin ei siinä tarvitse välttämättä kuin jonkin viikonloppukeikan ja kuukauden fyrkat on turvattu. Tai jos asuu halvalla eikä kuluta juuri mitään niin tuokin summa voi riittää.

Ja kyllähän se poistaa merkittävästi byrokratiaa, jos esim. opintotuki, sairaspäiväraha, asumislisä jne. pyyhkäistään kartalta ja tilalle laitetaan yksi universaali tukimuoto, joka on sama kaikille. Sitten jos on esim. lapsia tai muita syitä rahan tarpeelle, voi hakea täydennystä tukipottiin.

Nykysysteemissähän opiskelija voi olla ensin opintotuella, sitten sairaspäivärahalla (esim. mt-ongelmien takia) ja lopulta toimeentulotuella. Sisään tulevan rahan määrä ei välttämättä kovin paljoa muutu, mutta jokaiseen tilanteeseen pitää olla erikseen selvittelyt että miksi tarvitsee juuri nyt tätä tai tuota tukea. Niitä selvittelyjä ei tehdä ilmaiseksi, vaan jokainen lomakkeen lähetys, päätös ja valitus maksaa käsittelyineen sievoisen summan.

2 tykkäystä

Perustulo on sitä että syrjäytynyt saa pelata pelejään kotonaan rauhassa elämänsä viimeiset 68 vuotta ilman että kukaan häiritsee.

Prove me wrong.

8 tykkäystä

Tällä hetkellä syrjäytyneen on pitänyt hakea toimeentulotukea ja toimittaa tiliote x ajan välein kelaan ja joku käyttää siihen työaikaa, että käy näitä läpi. Pahimmillaan syrjäytynyt ei ole jaksanut edes hakea näitä ja saa vuokra-asunnosta häädön, jonka jälkeen kaupungin työntekijä etsii hänelle hätämajotuksen ja auttaa kelahakemusten kanssa. Kunnes syrjäytynyt saa uuden vuokra-asunnon.
En tiedä onko tämä nykyinen malli tehokkaampi vai ei?

13 tykkäystä

Siihen samaan prosessiin kuuluu noiden lisäksi sen syrjäytyneen tapaaminen ja jatkosuunnitelman teko. Eli on edes yritystä saada se syrjäytynyt työmarkkinoille “ei-syrjäytyneeksi”. Perustulolla se yritys on tasan 0. Sitä en halua, en ikinä.

Perustulo pitää asettaa tarpeeksi alhaiseksi, ettei tuo onnistu. Toisin kuin täällä on sanottu, omasta mielestä pitäisi kattaa kaikki tuet asumistuesta lähtien. Sairauksista johtuvat tuet jäisivät ulkopuolelle.

3 tykkäystä

Ei kiitos perustulolle. Monet sitä tarjoaa ratkaisuksi työttömyyteen, mutta tähän en usko. Toimiakseen pitäisi asettaa niin alhaiseksi ettei taitaisi olla edes mahdollista. Tulisi perustuslaki vastaan, koska siellä säädetty että toimeentulo ja turva taattava. Jos taas halutaan purkaa byrokratiaa ja parantaa kannustimia, pitäisi summan olla niin korkea ettei sekään mahdollista. Asumistuki jäänyt kaikissa julkisuudessa esitetyissä malleissa ulkopuolelle, eli byrokratia ei juuri hellittäisi. Asumistukea vaikea sisältää perustuloon koska vuokrat vaihtelee niin paljon riippuen missä päin Suomea asuu.

Toteutuessaan perustulosta tulisti vasemmiston populistinen huutokauppa. Demarit, vihreät ja vasemmistoliitto nokittaisi toisiaan aina isommilla summilla koska rahaa on.

Tuohon ylläolevaan artikkeliin sen verran että Suomessa voitaisiin tehdä kokeilu jossa joku TE-toimisto lakkautettaisiin. Samoin kyseisen kunnan työpajat ja vastaavat ja yksityistettäisiin palvelut esim. Boltille. Säästyneistä rahoista puolet Boltille ja he saisivat yrittää saada Reiskasta ja Kakesta työkykyisiä. Boltilla olisi kannustin saada työttömät töihin, jota TE-toimistoilla ei selvästi ole.

Eli perustulolla ei ole tarkoituskaan pystyä elämään? Joten rinnalla on silti roikotettava jonkinlaista toimeentulotukea, jotta ihmiset pystyvät asumaan ja elämään. Jolloin byrokratia ei juuri vähene.

2 tykkäystä

Tässä on varmaan se perustulon suurin ongelma:

  1. Liian pieni perustulo ei takaa toimeentuloa huono-osaisimmille, vaan nykyisenkaltainen byrokratia ja tukimuodot on säilytettävä jossakin muodossa, eli hyötyjä ei saada näiden vähenemisestä.

  2. Tarpeeksi hyvä perustulo, joka takaa toimeentulon jokaiselle, taas antaa mahdollisuuden sluibailla sen varassa ilman että mitään tarvitsee tehdä, eli sillä on passivoiva vaikutus.

Näistä kohta 1 on 100% varma. Kohta 2. varmasti toteutuu joidenkin kohdalla, mutta kuinka usean? Jos perustuloa saavista on työttömänä 0,5% sen vuoksi, ettei tarvitse tehdä mitään, sen järjestelmä ehkä kestää. Jos heitä on 10%, järjestelmä kaatuu. Pitäisi tietää, mikä on se oikea luku. Keskimäärin ihmiset haluavat tehdä jotakin hyödyllistä ja kehittää elämäänsä, sai perustuloa tai ei. Yhtä varmasti on aina niitä saamattomia, jotka ei saa edes kenkiä jalkaan, jos joku ei pakota. Lisääntyisikö näiden määrä paljon hyvän perustulon kanssa? En osaa sanoa. Siitä pitäisi tehdä jokin tieteellinen tutkimus, mielellään useampi. Mututuntumalta tällaista järjestelmää ei pidä lähteä rakentamaan. Silloin mennään metsään ja lujaa.

Sillä pitää pystyä elämään minimitasolla hetkellisesti, joka ei ole mukavaa, ja jolloin se kannustaa hakemaan töitä.

1 tykkäys