Lähtökohtana voitaisiin ottaa esimerkiksi kuvat joissa neutraalit kasvonilmeet molemmilla. Kasvojen ilmeet sekä eleet ovat merkittävä keino vuorovaikuttamisessa. Marin/Purra kuvaparista tulee ainakin itselle mieleen TV-Shop ennen/jälkeen ilmeet kun abtronic on sähköttämällä luonut käyttäjälle sixpackin.
23 tykkäystä
Miten 135 tuntia kuussa on pieni määrä? Vastaa käytännössä täyttä työpäivää taukoineen.
Riippuu tietenkin hieman linjasta mutta ainakin diplomi-insinöörien opintopisteet olivat työn ja tuskan takana. Vieläkin tiukemmassa esimerkiksi lääkiksessä.
Omasta opiskelusta on jo reilu kymmenen vuotta mutta silloin ainakin monella ihan lahjakkaallakin kaverilla oli vaikeuksia joka vuosi saada minimissään 45 opintopistettä kasaan jotta oli oikeutettu 9 opintotukikuukauteen. Siihen aikaan keskiarvo valmistumiselle oli 7 vuotta mistä tulee keskimäärin 300p / 7v = 42.85p/v. Eli keskimääräinen diplomi-insinööri ei tuohon aikaan edes saavuttanut tuota. Eli eivät siis käytännössä opiskelleet lainkaan? Näissä laskuissa ei siis ole ne lukemattomat opiskelijat(useampi kymmenen prosenttia) jotka eivät valmistuneet ollenkaan.
17 tykkäystä
Ne on artikkelin kuvituskuvia. Ei passikuvia. Mieti nyt ihan oikeasti uhriudutko tässä vähän liikaa toisen puolesta.
Okei, hyökkäys on paras puolustus? Voidaan keskustella kommunikoinnista ja viestintäkeinoista kyllä, mutta pyydän jätä solvaamiset uhritumisesta minun kohdallani pois.
8 tykkäystä
Hyvä, saivarrellaan sitten siitä. Kirjoitin hieman huolimattomasti, mutta ei muuta viestin POINTTIA, joka liittyi opiskeluiden rahoittamiseen.
1 tykkäys
Miksipä muuksikaan tätä kuvituskuvista tuohtumista voi kuvata. Ota se hyökkäyksenä mikäli niin haluat, mutta oletat nyt itse lasten olevan idiootteja jotka päättävät mielipiteensä kuvituskuvan perusteella.
Edit. Enkä myöskään ymmärrä mikä näissä on olevinaan värittynyttä. Purra ja Marin on kaksi eri ihmistä jotka projisoivat itsestään erilaista kuvaa. Purran (ja myös persujen yleensäkkin) itsestään antama kuva tämän vaalisyklin aikana on nimenomaan vakavuus. Marin taas yleensäkkin hymyilee ja pyrkii projisoimaan positiivista kuvaa itsestään. Purra päättäväistä ja vakavaa kuvaa. On erikoista pahoittaa mielensä siitä että henkilöistä näytetään kuvia sellaisena kuin he yleensä ovat.
2 tykkäystä
Hämmentävää, sillä en itse kokenut tuohtuvani muusta kuin tullessani tuohtuneeksi tituleeraatuksi. Toki voi olla että kääntäen verrannollisesti olisinkin itse aiheesta tuohtunut tämän tituleerauksesta tuohtumisen seurauksena 
Yksittäinen henkilö voi järjestelmällisesti tosiaan rakentaa mielikuvaa itsestään, kuten itsekin pohdit. Tässä yhtenä keinona mukana myös valokuvat.
Medialla sama mahdollisuus mielikuvan rakentamiseen samoin kuten yksilöllä. Itse lähinnä pohdin olisiko sanoman toimittaja voinut toimia toisella tavalla valitessaan valokuvia vai oliko valintaan vaikutusta toimittajan omilla vaikuttimilla. Mitä ikinä ne sitten mahdollisesti ovatkaan.
7 tykkäystä
No sinänsä jos jostain artikkelia voikin kritisoida, se on minusta tämä että se toimii oikeastaan minusta vain puolueiden oman viestinnän jatkeena. Ymmärsin kritiikkisi hieman väärin ja pahoittelen. Tämä oikeastaan laajentuu myös noihin teksteihin mielestäni. Perussuomalaisten vaaliohjelma, viestintä ja mainonta rakentaa uhkakuvia jolloin sen kuvaaminen on uhkaavaa, kun taas demareiden viestintä on vaisua ja positiivista, jolloin sitä kuvatessa rakentuu kukkaketoja. Mielestäni kuitenkin tästä Purra vetää turhaan herneen nenää tuossa twiitissään, koska syyllinen on heidän oma viestintänsä, joka taas on heidän oma valintansa ja gallup noususta päätellen toimiva sellainen. Hän näkee hesarin toiminnassa tasan sen minkä odottaakin näkevänsä. Olisiko toimituksen pitänyt valita kuvauksen kirjoitus ja kuvat eritavalla? Ei minusta sillä mielestäni on värittyneempää alkaa muuttamaan puolueiden sanoja kun viestintää yritettää jotenkin yhteismitallistaa.
2 tykkäystä
Keskustelu meni vähän sivuraiteille koska emme alkuun olleet edes perusasetelmasta samaa mieltä.
Oma mielipiteeni on että opiskelijoiden tuki on suhteellisesti hyvin pieni, vastikkeellinen ja lainaperusteinen. Tätä voisi parantaa minusta vielä reilusti että pääsisi edes muiden minimi tukien tasolle. Suomi tarvitsee enemmän opiskelijoita ja lyhyempiä opintoaikoja.
Itse poistaisin kaikki tulorajat ensimmäiseksi. Tuki on jo vastikkeellista joten miksi rankaista ahkeria. Korottaisin opintotukea ja vähentäisin lainan osuutta.
Jos nämä rahat pitää jostain kaivaa niin leikkaisin ansiosidonnaista reilusti. Maksimipituuden voisi tiputtaa vaikka kolmannekseen. Samalla korjaisin järjestelmän kattamaan kaikki sen rahoittajat(veronmaksajat) eikä vain kassojen jäsenet. Keppiä ja porkkanaa.
8 tykkäystä
Keskustelu meni vähän sivuraiteille koska emme alkuun olleet edes perusasetelmasta samaa mieltä.
Oma mielipiteeni on että opiskelijoiden tuki on suhteellisesti hyvin pieni, vastikkeellinen ja lainaperusteinen.
Tästä olen suht samaa mieltä. Viime vuosina lainapainotteisuutta on lisätty ja luotu myös kannustimia, joten nykytilanne on ihan kohtuullinen.
Näen kuitenkin ihan viisaana, että myös opintotuesta (300-400e) voitaisiin luopua, jolloin samalla lentäisi jorpakkoon myös tulorajat, jotka rankaisevat ahkeria opiskelijoita. Tämä vähentäisi myös byrokratiaa.
Tätä voisi parantaa minusta vielä reilusti että pääsisi edes muiden minimi tukien tasolle. Suomi tarvitsee enemmän opiskelijoita ja lyhyempiä opintoaikoja.
Itse poistaisin kaikki tulorajat ensimmäiseksi. Tuki on jo vastikkeellista joten miksi rankaista ahkeria. Korottaisin opintotukea ja vähentäisin lainan osuutta.
Periaatteessa samaa mieltä tuosta tavoitteesta. Mutta en näe, että raha olisi ongelma suomalaisten opiskeluinnossa. Kyllä halukkaita riittää. Sen sijaan ongelma on siinä, että yliopistoihin ja muihin haluttuihin oppilaitoksiin on luotu kredentialistinen portinvartijajärjestelmä, joka pakottaa monilla aloilla nuoret monivuotiseen haku- ja pääsykoerumbaan.
Vaali ja mielipide vaikuttaminen on ollut yksi viimevuosien suurimpia demokratiaa ravistelleita ilmiöitä ja on mielestäni hyvin huolestuttavaa jos alkeellisintakaan mielikuvmainontaa /vaikuttamista ei tunnisteta tai sen olemassaolo kiistetään. Se että toisesta laitetaan kuva jossa hän on kuin sitruunan syönyt ja toisestta hymypoika patsaan voittaja kuva ei ole maan suurimmalta päivälehdeltä sattumaa ja sokea reettakin sen näkee. Yksi kuva ei toki ole se joka päättää ihmisten äänestyskäyttäytymisen mutta se että maan suurin päivälehti tekee sitä säännönmukaisesti vaikka ei julkisesti tunnusta olevansa puoluepolittisesti kallellaan on erittäin relevenatti asia.
Ja vaikka yksittäisen kuvan merkitystä ei pidä myöskään yliarvioida, mielikuva markkinointi laajemmassa mittakaavssa myös toimii yllättävänkin tehokkaasti ja siksi sitä tehdään niin puolueitten itsensä, kannattajien, media kuin nyt suuressa maailmassa myös valtiollisella tasolla.
22 tykkäystä
Ihmeellistä kaksinaismoralismia on se, että puolue rakentaa imagoansa nuivan lähestymistavan päälle ja sitten uhriutuu kun heidät kuvataan nuivaksi puolueeksi. Tällaista tämä tämän maan poliittinen dialogi on ollut kautta aikain; Ulla Appelsin on maalannut demarit kommunisteiksi ja vihreät hipeiksi. Suomen Kuvalehti taas esittää kokoomuksen karvaisena kapitalismin kourana, joka ajaa yksinomaan suurpääoman asiaa. Joka lehdellä täälä jonkinlainen agenda on.
2 tykkäystä
Tuohan ei ole mitenkään minun keksintöni, mutta fiksuimmat ovat ehdottaneet pääpiirteissään näin:
Kaikille täysi-ikäisille vastikeetonta tuloa summa x, joka olisi suunnilleen sen mitä kela maksaa työmarkkinatukea ja peruseläkettä nyt. Tällä korvataan kaikki muut tuet, poislukien lapsilisä, asumislisä ja ansiosidonnainen perustulon ylittävältä osuudelta. Perustulon hyöty otetaan verotuksen kautta pois tulojen noustessa.
Teoriassa byrokratian pitäisi vähentyä valtavasti. Myöskin työnteko olisi lähtökohtaisesti aina kannattavaa, eikä soviteltuja tukia tarvitsisi odottaa, vaan jokainen pikkukeikkakin kannattaisi aina ottaa. Tarkan arvioinnin tuen määrästä jättäisin ammattilaisille.
21 tykkäystä
Huomaa, että perustuloa ei vastusteta niinkään järkiargumentein, vaan jonkinlaisella moralisoinnilla. Tämä tosin on yleistä politiikassa ja estää tehokkaasti yhteiskunnan kehittymisen.
Kyllä perustuloon liittyy ongelmia, mutta niitä on totta vie myös nykyisessä järjestelmässä. Perustulo vähentäisi huomattavan paljon byrokratiaa, jolloin ihmiset (myös ne byrokraatit) voisivat keskittyä joko tuottavaan työhön tai edes parempaan elämänlaatuun.
Lisäksi samalla poistuisi huomattava määrä erilaisia kannustinloukkuja. Käytännössä ihmiset voisivat keskittyä työn etsimiseen, oli se minkä tyyppistä hyvänsä. Ei tarvitsisi stressata, että jos nyt menen tähän tai tuohon hommaan, tuet on lukossa seuraavat 3kk, kunnes joku kunnan kynäniekka saa painettua enteriä Kelan toimipisteellä.
16 tykkäystä
Eli mitä siis korvataan? Toimeentulotuki ja työttömyyskorvaus…ei muuta? Tuollaisenaan kyllä vaikea nähdä, että vähentäisi byrokratiaa kovinkaan merkittävästi.
En pitäisi näihin käytettyjen henkilöresurssien määrää mitenkään vähäisenä.
2 tykkäystä
Itsekin olen miettinyt tuota perustuloa ja myöskin ansiosidonnaisen vaikutusta työllistymiseen ja osa-aikatyön kannattavuuteen. Olisiko perustulon sijasta ratkaisu “helppo” hybridimalli perustuloa ja ansiosidonnaista jossa otetaan suoraan tulorekisteristä viimeiset 24kk tulot ja työttömyyskorvaus olisi niiden kuukausittainen keskiarvo - 30%. Tietenkin minimi perustulo vaikka 400e verottomana ja maksimi mitä saat ns ansiosidonnaisuutena perustulona työttömänä ollessasi 2000e.
Siihen voisi lisäksi saada korotettua perustuloa 300e jos opiskelee ja lapsilisät voisi olla suoraan perustuloa lapsen omalle tilille esim 200e alle 18vuotiaille.
Näin ollen kaikki lisätyöt kannattaisi ottaa vastaan myös työttömänä lapsen vanhempana tai opiskellessa.
Taannoin itsekin sesonkiluonteista työtä tehneetä tuntui uskomattomalta etten ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen koska vaadittava viikkotyöaika ei tullut täyteen riittävän usein vaikka toisella viikolla saatoinkin tehdä 60h työajan ja toinen kokemus lähipiiristä on myös ansiosidonnaisen päivärahan tolkuttoman pitkä maksuaika vaikka hyvinkin voisi tehdä jotain työtä ammattia vastaavaa työpaikkaa odotellessa.
Työttömämä ollessani byrokratian rattaissa pyöriminen kaikkine koulutuksineen yms. Tuntui erittäin raskaalta, koska tuntui että itse jää ihan sivusta seuraajaksi.
Nykyisten työkavereiden kanssa tuli myös pohdittua yrittäjyyden hankalaa aloittamista koska kuka haluaisi menettää kaikki valtion suomat turvaverkot ihan vain sen takia että toimit viikonloppuisin sivutoimisena yrittäjä. Perustulo sopisi siis myös yrittäjille jos yrityksen liikevaihto olisi esim alle 30000.
Yksityiskohdat ja rahasummat eivät tietenkään ole kuin esimerkkejä, mutta pitkäaikaistyöttämänä olisit lähempänä valtion suomaa perustuloa ja myös ansiosidonnaisuuden aikana kannattaa tehdä yksittäisiä työkeikkoja sen kummemmin seurauksia miettimättä. Progressiivinen verotus hoitaisi valtion maksaman perustulon hyödyn sitä mukaan kun omat tulosi nousee.
3 tykkäystä
Piti ihan tarkistaa että ovat samalta kirjoittajalta. Toisaalla sanot että opintotuki on liikaa ja se on poistettavissa. Toisaalla kannatat perustuloa. Perustulo kyllä ratkaisisi opiskelijoiden toimeentulon ongelmat täysin mutta ”vastikkeeton” opintotukikin oli sinulle liikaa.
Minulle tämä näyttäytyy kyllä pahemman luokan trollailulta.
7 tykkäystä
Niitä tukia nyt on huomattavasti enemmän, kuten kelan sivuilta voi tarkistaa. Lisäksi niitä voidaan myöntää osittaisina sekä niillä on keskinäistä vaikutusta toisiinsa.
4 tykkäystä
Kysyinkin, että mitä tukia tässä ollaan korvaamassa? Vai kaikkia muita kuin nuo edellämainitut? Eli myös vanhempainraha, kotihoidontuki, opintoraha jne.?
Onko mitään laskelmaa kokonaiskustannuksista tehty jos perustulo olisi esim. 1000e? Tai millään muulla summalla?