Olen parhaillaan lomautettuna, ja yllätyin todella kun selvisi että ensimmäiseen 3kk ei työnhakuvelvoitetta ole. Lomakkeita täytellessä piti toki vannoa ja rastittaa, että etsin aktiivisesti korvaavaa työtä (ketä tällä oikeastaan yritetään huijata?). Täällä siis syljeskelen kattoon lähiviikot ilman aikomustakaan hakea töitä, ja työssäkäyvien piikkiin tietysti. Hyväksikäytän tätä porsaanreikää nyt surutta, ja tiedän että niin tekee moni muukin.
Olen siis ehdottomasti sitä mieltä että vastikkeellisuutta on lisättävä. Tämä nykytilanne on uskomatonta resurssien tuhlausta. Mielestäni se on arvostuksen puutetta siivous- ja muita matalapalkkatöitä kohtaan jos ajatellaan että pitäisi saada kotiin niin isot tuet ettei töitä tarvi ottaa vastaan. Perustulo on hyvä idea mutta sen taso on oltava niin pieni että työnteko alkaa tuntua hyvältä idealta. Myös ansiosidonnainen on nykyisellään lähes ilmainen pitkä loma jos pelaa korttinsa oikein.
Vieläkö on mahdollista nostaa ansiosidonnaista, saada 9 euron veroton korvaus per päivä, ja ansiosidonnaisen päivät ei kulu jos menee työkkärin höpöhöpö kursseille. Aikanaan oli ja tiedän useamman näin toimineen.
-Ei ole kysymys minun näkemyksistäni vaan suomen laista!. Perusturva on se minkä saa kaikki ja ei ole tarveharkintainen, muu ei lain mukaan ole perusturva vaan sitä täydentävää turvaa.
Eikö lomautus ole aina tilapäinen ja idea ole että sinne palataan lomautuksen jälkeen takaisin, en usko että hirveästi hyödyttää tuohon 3kk lomautuksen ajalle pakottaa hakemaan toista työpaikkaa. Uuden työn haku parine haastattelukierroksineen terveystarkastuksineen yms menee vähintään kuukausi-pari ja sitten menetkin jo entiseen työpaikkaan juuri kun uusi olisi mahdollisesti saatu, enempi uuden työnantajan huijaamista. Sitten jos lomautus pitkittyy tulee joka tapauksessa työnhakuvelvoite.
Ja tilastojen mukaan työn loppuessa uuden työn saanti tapahtuu tilastollisesti hyvin nopeasti ilman työkkärin sotkeutumista asiaan, ja jos niin ei käy, he astuvat peliin mukaan siinä vaiheessa.
Olet maksanut 2% palkastasi koko työurasi työttömyysvakuutusta juuri noita tilanteita varten. Sen takia valtiolla ei ole kiirettä pakottaa sinua töihin lyhyen lomautuksen ajaksi; olet tukesi ansainnut ja lunastanut.
Lisäksi pitäisi kuulua kassaan. Koen nykyisen systeemin epäreiluksi joten periaatteen vuoksi olen itse jättäytynyt kassan ulkopuolelle. Vielä ei ole kyllä koskaan ollut sille tarvettakaan ja tuskin koskaan tuleekaan.
Kokeilun perusteella työntekijöiden poissaolot vähenivät. Lisäksi henkilöstö halusi todennäköisemmin pysyä nykyisessä työpaikassaan, millä on vaikutusta rekrytointikustannuksiin.
Raportin mukaan työntekijät voivat paremmin töissä. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys paranivat kokeilun aikana. Työntekijöiden stressitasot pienenivät. Lisäksi ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli vähemmän.
Työntekijät myös saivat hieman enemmän aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä.
Mielenkiintoinen tulos. Ei varmasti päde kaikilla työpaikoilla, mutta vaativassa asiantuntijatyössä tällainen tehokkuuden nosto on ilmeisesti ihan todellisuutta.
Kyllähän turhan tekemättäjättämistä voi suositella vaikka olisi 40h työviikko…
En muuten epäile yhtään etteikö täysi kilpailukykyinen palkka ja 80% työaika olisi erittäin houkutteleva työnantaja.
Nytkin monissa työpaikoissa on 80% työtä tekevää ja palauttavista vapaista nauttivaa. Tosin palkkakin voi olla se 80%.
Esimerkiksi pienessä markkinointitoimisto Trio Mediassa selvisi, että noin viidennes työajasta kului tarpeettomiin kokouksiin, liikematkoihin ja muuhun tehottomaan toimintaan
”VAIKKA työntekijät saivat tehtyä viiden päivän työt neljässä päivässä kokeilussa mukana olleissa yrityksissä, tuottavuusloikka ei liity pelkästään ekstravapaan tuomaan hyvinvointiin.
Työpäiviä pyrittiin tehostamaan esimerkiksi jättämällä kokouksia väliin, jolloin varsinaisiin työtehtäviin jäi enemmän aikaa.”
Periaatteessa poistamalla kokoukset ja työmatkat ja jatkamalla viisipäiväisen viikon tekemistä, olisi saatu aikaan vielä vaikuttavampia tuloksia. Eikö tuota voisi kokeilla ensin? Yrityksen pitkän tai keskipitkän aikavälin kannalta lienee tuskin kovin hyvästä, että näistä asioista luovuttaisiin ja että työntekijät tekisivät vaikka neljää päivää viikossa, vieläpä täysin etänä.
Se, että työntekijät itse olivat sitä mieltä että vähemmän työntekoa ja rehkimistä vaativa työnteon malli oli hyvästä heidän fyysiselle ja henkiselle terveydelleen, omalle tehokkuudelleen, ajankäytölleen, parisuhteelleen, lemmikeilleen ja ulkonäölleen jne. ei liene mikään ihan valtava yllätys.
Jokainen voi omakohtaisesti kellottaa esimerkiksi viikon ajan kuinka monta tuntia tekee tehokkaasti töitä ja kuinka paljon kuluu aikaa kaikkeen muuhun. Kun tekee tuon rehellisesti, niin voi yllättyä aika lailla.
Jep. Jos ihan oikeasti tekisi sen 7,5h täysin keskittyneesti töitä päivässä, niin työpäivät olisivat älyttömän pitkiä tai tekijä palaisi loppuun hyvin pian. Sitäkin on tutkittu jo, että etätöissä työajat pitenevät lähes tunnilla mutta varsinainen työhön käytetty aika on itseasiassa vähemmän kuin konttorilla. Nykyelämä on hektistä ja katkonaista, ei pelkästään työelämä.
Niin, siis eikös tämä uutinen ole taas melkoinen ankka. Eli asia uutisoidaan ihan eri tavalla, mitä itse tutkimuksessa kerrotaan. En nyt perehtynyt asiaan niin paljoa, että osaisin sanoa, että oliko koko tutkimus mallia “halutaan tällaiset tulokset, olkaa luovia” vai oliko tutkimuksessa sinällään asiat ihan kunnossa, mutta uutisoitu luokattoman huonosti.
Edit. Sinällään minulla ei ole tällaisia vastaan mitään. Ihan mielenkiintoista olisi tutkia enkä epäile, etteikö jotain järkevää voisikin saada aikaan. Äkkiseltään tulee tosin sellainenkin haaste mieleen, että 4-päiväinen työviikko vaikuttaa varmasti ihan eri tavalla ihmisiin, jotka ovat jo tottuneet 5-päiväiseen viikkoon ja heihin, jotka aloittaisivat työnsä 4-päiväisenä. En tiedä, että olisiko vaikutus positiivisempi vai negatiivisempi 5-päiväiseen viikkoon orientoituneilla, mutta vaikutus siltä osin olisi joka tapauksessa kertaluontoinen.
Jossain voitaisiin testata kuusi päiväistä työvikko mutta kuuden tunnin päivillä. Työaika vähenisi 10% mutta väittäisin että tuloksia tulisi paljon enemmän.
En ole lainkaan niin varma. Paperilla ehkä, mutta luulen, että suurin osa ottaisi tuon vastaan työehtojen heikennyksenä (ainakin itse ottaisin, koska tykkään olla välillä 2 päivää vapaata putkeen). Jos ihmiset ovat tosi kovasti jotain vastaan, niin väitän, että se ei toimi ihan sen takia. Toki sitten pitkähkön siirtymäajan jälkeen, kun tästä on tullut uusi normaali, niin voisi olla toimivampi ratkaisu, jos puhutaan vain työtehosta.
Politiikkaa ajatellen mun mielestä olisi paras, että näistä sovittaisiin paikallisesti. Esim. onhan nytkin monia aloja, joilla työaika on virallisesti 37,5h/vko, mutta käytännössä 60h/vko ja se on ihan yleisesti tiedossa alalle hakeutuville. Ts. jotkut ovat valmiita tekemään pitkää päivää rahan, statuksen tai jonkun muun vastaavan takia. Ihan hyvin firmat voisivat tehdä niin, että kaikki halukkaat saavat tehdä 6-päiväistä, 6-tuntista viikkoa ja siitä maksetaan vaikka x %:ia parempaa palkkaa. Tai voisi laittaa tuollaiset ehdot ja ne tekee, jotka haluaa. Käytännössähän lainsäädäntö ei taida tällaiseen taipua.
Tietty voisi tehdä niin, että sopparissa lukee, että työaika on 37,5h/vko ja 5 päivää viikossa, mutta kaikki tekevät epävirallisella sopimuksella 6x6h. Tällaisissa vain on muutamia ongelmia, vaikka näinhän esim. yritysrahoitus ja private equity toimii, kuten myös mun ymmärtääkseni lakiala ja kirjanpito, sekä varmasti moni muu varsinkin pienemmissä yrityksissä.
Näinhän se menee. Kokonaan toinen kysymys on sitten se, paljonko tässä systeemissä lopulta on järkeä. Uskoisin että työllisyyden ja kansantalouden näkökulmista viisaampaa olisi alentaa tuota “vakuutusmaksua” ja patistaa työttömät ja lomautetut kotisohvilta vaikka sitten huonomminkin palkattuihin väliaikaistöihin.
Turhia työllistämistöitä minäkään en kannata. Puhuin lähinnä aloista joilla on työvoimapula ja suht matalat vaatimukset osaamisen suhteen, kuten siivousala ja avustavat teollisuuden tehtävät.
“Järjettömän työn määrää ei ole mitään järkeä lisätä. Esimerkiksi itse olin työttömänä hetken aikaa kun lapseni olivat pieniä, niin kulutin ison osan työttömyysajasta viemällä lapsiani urheiluharrastuksiin, sekä opettamalla lapsiani laskemaan ja lukemaan jo ennen koulua. Tämä johti siihen, että lapseni vetivätkin sitten koulun läpi 9 keskiarvolla kaikki ja jokainen heistä meni joko yliopistoon tai korkeakouluun.”
Jos kaikki toimisivat näin hienosti niin olisiko järjestelmä niin rikki kuin puhutaan? Mutta, eikö “huono osaisuus” ja koulutus taso kulje kuitenkin hieman perintönä, tutkimusten mukaan, joten taidat vain olla upea poikkeus.
Perustulo on hyvä ratkaisu. Se pitää asettaa sellaiseksi ettei kukaan halua joutua pelkästään sen varaan. Koulussa pitäisi jo tajuta panostaa opiskeluun, jotta välttyisi perustulolta, mikäli näin kuitenkin kävisi, voisi asumistukea hakea kun kriteerit täyttyy. Voisivat olla pitkälti samat kuin nykyään toimeentulotuessa . Byrokratiasta vapautunut konttoriväki ohjataan jalkautumaan työpaikkoihin ja selvittämään minkälaista työvoimaa tarvitaan. Kuopiossa ELY keskus keksi tällaisen systeemin ja sieltä on saatu hyviä tuloksia.
Perustulo vaatisi tuekseen tasaveron. Jokainen tehty tunti korottaisi ansioita aivan eri tavalla kuin nyt. Kaikki lyhyetkin pätkät kannattaisi ottaa vastaan. Ikinä ei tiedä - mikä helmi jostain lyhyestä pestistä saattaa muodostua. Ahkeruudesta palkittaisiin aivan toisella tapaa kuin nyt. Opiskelu, töissä oppiminen, ja helvetillinen ahkeruus valuisi samalla osuudella suoraan tilinauhalle progression loistaessa poissaolollaan.
