Itse ajattelen asiaa ainakin niin, että sellainen tasa-arvoisuus palkkojen suhteen on oltava, että palkat vastaavat kutakuinkin ainakin koulutustasoa, työmäärää ja työn vastuullisuutta (ja yrittäjillä yritysriskiä). Eli täydellistä tasa-arvoisuutta en kannata, mutta esim. sairaanhoitaja ansaitsisi enemmän kuin ahtaaja. Nyt tilanne on toisin päin. Tosin, demarit sen enempää kuin muutkaan puolueet eivät tähän pysty oikein vaikuttamaan.
Solidaarisuus- tai varallisuusverosta puhuttaessa näkisin, että tällaisessa taloustilanteessa ns. ökyrikkailta voisi jonkun siivun yhteiskunnan hyväksi vielä pystyä nappaamaan ilman, että se sotii vahvasti oikeustajuamme vastaan? Toki samaan aikaan muiden järkevien muutosten kanssa, eli että (työkykyiset) työttömät patistetaan vahvemmin töihin jne.
Todella rikkaita verotettaessa näen ainakin pari hyötyä:
-Jos verotat tosi rikasta, hän pärjää erittäin hyvin verotuksen jälkeenkin.
-Jos verotat tosi rikasta, otat rahaa pois todennäköisesti hänen matkustelustaan tai sijoituksistaan? Matkustelurahat valuisi muutoin ulkomaille ja sijoitusrahat itsessään ei ole tuonut hyötyä yhteiskunnallemme. Riippuen tietysti valtavasti sijoituakohteesta. Jos verotat köyhää, otat pois hänen arkikulutuksestaan, eli hyvin todennäköisesti kotimaahan muutoinkin jäävää rahaa. Ymmärrän toki, ettei meillä Suomessa tällaisia ökyrikkaita nyt kovin montaa ole.
Lisäksi olen sitä mieltä, ettei yksikään ihminen voi olla kymmeniä tai jopa satoja kertoja toista ihmistä “parempi” ansaitakseen niin paljon enemmän.