Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Silloin tällöin on hyvä ottaa ns. välivesi. Tässä teille sellainen.

Viikonlopun aikana Suomessakin keskusteluttanut “valtamedia” on metka käsite. Ohessa videonpätkä Amerikan valtamediasta. Huomaatte varmasti “reading, writing and racism” -alaotsikon, joka viittaa Amerikassa käytävään laajempaan koulutuspoliittiseen keskusteluun siitä, mitä lapsille pitäisi opettaa. Valitettavasti sen toteutus on tarkoittanut liberaalin sisällön kieltämistä opetuksessa monissa konservatiiviosavaltioissa.

Toimittajan kommentti herättää monenlaisia kysymyksiä mediasta ja koulutuksesta.

Meillä Suomessa asiat ovat toistaiseksi hyvin. Peruskoulun suorittanut suomalainen tietää varmasti, että Karl Marx ei kirjoittanut teosta Mein Kampf. Vuonna 1848 alle kolmekymppiset kaverukset, Marx ja Engels, julkaisivat sen sijaan kommunistisen manifestin, josta diktaattorit ja autokraatit ovat poimineet ajatuksia jopa tämän päivän kleptokratioiden ohjenuoriksi.

Kapitalismi ei johtanutkaan “väistämättömään perikatoon” ja sosialismin voittoon, kuten manifestissa ennustettiin. Kapitalismi ei ole täydellinen taloudellinen järjestelmä, mutta toistaiseksi paras, jonka ihminen on keksinyt.

Kaatunut ideologia olikin kommunismi, josta tosin on muovautunut jotain paljon vaarallisempaa viime vuosikymmeninä – “uutuutta” nimitetään joissain autokratioissa “sosialistiseksi markkinataloudeksi”. Se ammentaa voimansa kapitalismista, mutta sortaa ihmisiä kuin Neuvostoliitto.

PS.

Keskustelu rasismista ja maahanmuutosta on jo niin sekavaa seurattavaa ja syytökset toisia keskustelijoita kohtaan sitä luokkaa, että pieni välivesi voisi jäsentää ajatuksia.

Hallitusohjelmassakin on vaikka ja mitä mielenkiintoista, joka vaikuttaa suomalaisten elämään enemmän kuin maahanmuutto koskaan. Jos hallitus pysyy pystyssä ohjelmansa toteuttamisvaiheeseen asti, täyttyy Suomen media syksyn mittaan näistä aiheista.

10 tykkäystä

Tarkemmin ajatellen, voidaan puolestani palata myös rasismikeskusteluun.

24 tykkäystä

Termeillä tässä kohtaa on merkitystä. Monet täällä puhuvat kokonaisuudessaan maahanmuuttajista, mutta siinä olisi syytä eriyttää maahanmuutto ja pakolaisuus. Itse miellän maahanmuuttajat ihmisiksi, jotka ovat hakeneet töitä ja tulevat työskentelemään Suomeen. Pakolaiset taas ovat ihmisiä, jotka ovat lähteneet sotaa tai jotain muuta kriisiä pakoon. Pakolaisiin kuuluu myös niin kutsuttu elintapapakolainen, joita täälläkin myös on varmasti.

Kantaako se sitten hedelmää ottaa näitä pakolais- statuksen saaneita ihmisiä tänne, kun heitä on maailmassa mielettömät määrät. Ymmärrän hyvin asian, että jokainen havittelee aina parempaa elintasoa ja parempaa elämää. Eikä niin moni tänne haluaisi edes tulla, jos omassa maassa olisi asiat hyvin. Mutta voisiko sitä apua antaa enemmän siellä lähtömaan päässä? Tämä video kuvaa hyvin mielestäni tätä asiaa. Videossa käytetään esimerkkinä USA:ta, mutta sopii hyvin myös jokaiseen muuhun maahan.

Täällä on paljon ihmisiä ja erilaisia mielipiteitä ja hyvä niin, että saadaan keskustelua. Mutta liian ahneesti katsotaan niiden omien lasien läpi eikä haluta edes koittaa ymmärtää sitä toista mielipidettä ja sen takia tämä keskustelu on mielestäni kiertänyt vähän kehää täällä.

1 tykkäys

Miten suuri rahallinen haitta näiden ei tuottavien ihmisten elättämisestä oikeasti on syntynyt, mukaanlukien heidän lisäämä rikollisuus? Melko pieni. Syyttämällä heitä ja sulkemalla katseen siltä, mikä auttaisi Suomea tehdään aika paljon pahaa. Investointien ja osaavien ammattilaisten houkutteleminen työvoimapula aloilla, rakenteellisen työttömyyden kitkeminen ja turismin , ulkomaisten investointien (myös Venäläisten) saaminen Suomeen pitäisi olla aikalailla prioriteettikärkeä. Ketkä tuovat Lappiin rahat? Onko Suomalaisilla varaa rekiajeluihin ja investointeihin? Kiinalaiset ja Venäläiset… niitä ei kannata hermostuttaa / karkoittaa.

Jep, tästähän onkin mainioita esimerkkejä historia täynnä.

Eurooppa ennen toista maailmansotaa → Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Saksa neuvottelivat Münchenissä, jossa päätettiin luovuttaa sudeettialueet Tšekkoslovakialta Saksalle, jotta Hitler ei hyökkäisi. Hitlerin vaatimuksille annettiin periksi, jotta sodalta vältyttäisiin. Vaikka tämä sopimus pyrki estämään sodan, se lopulta rohkaisi Hitleriä ja heikensi Tšekkoslovakian asemaa.

Suomi pääsi myös mukaan leikkiin, kun Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa sopivat Suomen kohtalosta Molotov/Ribbentrop -sopimuksella.

En usko, että fasismin ylistäminen tai pahuudelle periksi antaminen on oikea tapa huolehtia lastemme tulevaisuudesta. Uskon myös, että olet (onneksi) melko yksin mielipiteinesi.

13 tykkäystä

En tiedä miten USA:n käymien sotien uhrit liittyvät tähän keskusteluun. Venäjä ja sen edeltäjät ovat sotaisimpia maita ihmiskunnan historiassa. Venäjä on tälläkin hetkellä mukana monessa sotilaallisessa konfliktissa mm. Afrikassa.

En ole ihan varma oletko lukenut historian läksysi. Tavoitteesi on ilmeisesti lähinnä hämmentää argumentoinnilla, joka ei perustu faktoihin historiasta tai tästä päivästä.

Korean sota ja Vietnamin sota olivat tosiaan sotia demokratian puolesta. Koreassa USA tuki Etelä-Koreaa. Etelä-Korea ei voittanut sotaa, maa jakautui, ja kommunismi synnytti sellaisen ilopillerin kuin Pohjois-Korea. Etelä-Korea sen sijaan on nykyisin Aasian talousmahti, demokratia, ja yksi alueen menestyneimmistä valtioista.

Vietnamissa käytiin sotaa Etelä-Vietnamin puolella kommunistista Pohjois-Vietnamia vastaan. Etelä-Vietnam hävisi sodan USA:n väliintulosta huolimatta. Etelä-Vietnamista pakeni valtavat määrät ihmisiä aiheuttaen yhden maailman suurimmista pakolaiskriiseistä.

Afganistanissa tarkoitus oli kukistaa kansainvälisen koalition, jossa USA oli mukana, avulla Taliban-hallinto. Neuvostoliitto oli jo aiemmin sotinut maassa yli 10 vuotta aina vuoteen 1989 saakka. Neuvostoliiton tavoitteet olivat geopoliittiset, kuten Ukrainassakin. USA:n lähdettyä Afganistanista maa on vajonnut taantumaan, jossa Taliban on karsinut kaikki naisten oikeudet vedoten islamin oppeihin.

Lähi-idän sotatoimet ovat oma lukunsa. Persianlahden sodassa USA:n johtama koalitio puuttui Irakin hyökkäykseen Kuwaitiin. Irakin sodissa hirmuhallitsija Saddam Hussein syöstiin vallasta hyökkäyksellä, jota perusteltiin valheellisesti.


Venäjä ei saa voittaa Ukrainan sotaa tai sotiminen Euroopassa jatkuu. Siksi ukrainalaisten voittoon on syytä panostaa niin paljon, kuin rahkeet riittävät.

Syy viestiesi liputukseen saattaa liittyä niiden sisältämään valheelliseen tietoon. Sellaiselta pohjalta ei voi oikein käydä keskustelua. En tiedä, en ole liputtanut.

Edit. Jätän viestin tähän vaikka nimimerkki, jolle vastasin ja viestit, joihin vastasin, siirtyivät management-päätöksellä bittitaivaaseen. Voinette arvata, mihin on vastattu. :slight_smile:

26 tykkäystä

Politiikkanurkkauksessa asti huomiota kerännyt Ida Erämaa ilahduttaa hyvällä jutulla Venäjän rahayksiköstä.

Ehkä jutun oleellisin asia ruplan arvon lisäksi on tämä →

Nordean ekonomisti Kristian Nummelin: “”

– Siinä on valtava ero, mitä talous tuottaa ihmisten hyvinvoinnille, valmistetaanko taloudessa tavaroita ja palveluja kuluttajalle vai sotatarvikkeita. Sanoisin, että BKT-luvut näyttävät hieman liian hyviltä, jos mietitään, missä kunnossa Venäjän talous on.

Kulissit ovat edelleen pystyssä etenkin Moskovassa ja Pietarissa. Valitettavan moni länsiyhtiö auttaa niiden pystyssä pitämisessä. Tämä on kuin erittäin hitaalla hidastuksella pyörivä video Titanicin törmäyksestä jäävuoreen. Talous kurjistuu, ihmisten elämä kurjistuu – pala palalta, rupla ruplalta – väistämättömästi. Uppoaminen tapahtuu lopulta nopeasti, ellei Putinia syrjäytetä ennen sitä.

Putin olisi vielä käytettävissä syntipukkina, jonka niskaan kaiken pahuuden voi kaataa. Putinin koettua keisarien kohtalon elämää ja suhteita länsimaihin voisi yrittää jälleen normalisoida. Toinen vaihtoehto on kurjuuttamisen jatkuminen.

Venäjä on romuttanut tai romuttamassa kaiken, mitä se rakensi 90-luvun puolivälistä lähtien. Vakaa rupla ja sen rooli kansainvälisen kaupankäynnin valuuttana oli osa Venäjän suunnitelmaa, joka voidaan nyt unohtaa – todennäköisesti lopullisesti.

9 tykkäystä

Elintasopakolainen on siirtolainen, joka käyttää turvapaikanhakua keinona parantaa mahdollisuuksiaan saada oleskelulupa, mihin ei muutoin olisi oikeutettu.

2 tykkäystä

Jokohan kohta alkaisi tapahtua…

“Eloranta huomauttaa, että hallituksen kielenkäytössä hämärretään tahallaan sanojen todellista merkitystä. On suorastaan irvokasta puhua ihmisten auttamisesta takaisin työelämään, kun todellisuudessa työntekijän asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti.”

"SAK:n hallitus paheksuu, että ensi töikseen maan hallitus pyrkii rajoittamaan lakko-oikeutta. Vaativan ja syvällisesti perusoikeuksiin kajoavan uudistuksen tekemiseen on aikaa pari kuukautta. Elorannan mielestä nopealla ja ylimalkaisella valmistelulla pyritään rajoittamaan lakko-oikeutta, jonka jälkeen käydään muiden oikeuksien ja etujen kimppuun.

Kolmikantaisen valmistelun ollessa näennäistä on palkansaajaliikkeen valmistauduttava esittämään näkemyksensä muilla tavoin. SAK:n hallitus päättikin kokouksessaan aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen."

1 tykkäys

SAK:n pitää osoittaa niille, jotka eivät vielä ole siirtyneet YTK:n jäseniksi, että SAK:lla on vielä joku virka Suomessa.

“SAK:n hallitus päätti aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen” kuulostaa valmistautumiselta sotaan.

Turhat arkea ja yrittämistä vaikeuttavat lakot on syytä saada loppumaan. Ihmiset vaan unohtavat nopeasti esim. AKT:n tukilakot, jotka pysäyttivät viimeksi taas Suomen ulkomaanviennin. Ei Suomella sellaisiin ole varaa.

Ja mitä työttömyyteen tulee. Ansiosidonnaisen leikkaaminen saa ihmiset todellakin hakeutumaan nopeammin takaisin työelämään. Todella hyvä muutos. Moni on järjestelmällä aiemmin laskelmoinut. Nyt sen pelin tila pienenee.

SAK on täynnä fat cat -poliitikkoja, jotka ovat ennen kaikkea huolissaan omasta asemastaan ja tilipussistaan. :slight_smile: Työttömistä tai työttömyyden hoitamisesta tämä poppoo ei välitä tuon taivaallista.

27 tykkäystä

Jokainen poliittinen lakko myötävaikuttaa siihen, että yritykset pyrkivät välttämään tulevia lakkoja esimerkiksi siirtämällä tuotantoa ulkomaille, ulkoistamalla kaiken mahdollisen ja korvaamalla työntekijöitä automaatiolla. Lakon aikana taas yksinyrittäjät ja liittoon kuulumattomat saavat kilpailuetua kun ay-duunarit ovat poissa markkinoilta.

Antaa siis punikkien kiukutella :sweat_smile: Lakkoilu on työntekijäpuolelle vähän sama kuin housuun kuseskelu pakkasella. Hetken lämmittää, mutta myöhemmin tulee entistä kylmempi.

7 tykkäystä

Jos maassa ei ole täystyöllisyyttä, niin on hirvittävän vaikea ajaa työttömien ja työssäkäyvien asiaa samanaikaisesti. Työtön saa työtä - työllinen muuttuu työttömäksi. Tämänhän SAK:n herrat hyvin tietävät, vaan eivät tuo sitä julki.

1 tykkäys

Tulevat lakot ovat kaukana turhista. Suomella ei ole varaa hallituksen suunnittelemiin työelämän heikennyksiin. Toivottavasti nämä saadaan vielä estettyä. Onhan se toki mahdollista, että hallitus ehtii kaatua ennen lakkotoimia ja nämä turhat, arkea ja työntekoa vaikeuttavat muutokset jätetään toteuttamatta.

2 tykkäystä

Tällaisista työelämän heikennyksistä en ole kuullutkaan. Voisitko avata hieman?

… ja jos siinä samalla kertoisit, miten hallituksen muutokset vaikeuttavat arkea ja työntekoa? Eikös se ole ihan päinvastoin, jos julkisilla pääsee liikkumaan ja tavaraa on kaupan hyllyssä, kun AKT ei ole taas “tukemassa” jotain lakkoa, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Vai tarkoititko omaa työntekoasi luottamusmiehenä? Muistelisin, että joskus kerroit sellainen olevasi.

Olisi muuten mainioita tarinoita luottamusmiehistä oman urani varrelta. Saatan jonain viikonloppuna niitä avatakin – pelkästään tähän ketjuun – yksinoikeudella. :wink:

20 tykkäystä

Eiköhän se vaikuta jonkin verran arkeen ja työntekoon jos heikennetään työntekijöiden oikeuksia ja leikataan pienituloisilta. Kyllä sinä varmasti tiedät mitä nämä toimet ovat jos olet ohjelmaan tutustunut tai juttuja lukenut.

Saattaahan ne riitatilanteet hieman lisääntyä ja tämän vuoden mahdolliset lakkovalmistelut tuottavat pientä lisätyötä, mutta en tarkoittanut mitään omia juttuja. Tuskinpa niin luulitkaan.

Senkus availet. Harmi vaan kun toiset osapuolet tuskin ovat täällä kertomassa omaa näkökantaansa ja voisin kuvitella, että sinun tulkintasi asioista ei välttämättä vastaa niiden todellista kulkua.

En luullut. Eikä tarkoitus ollut vinoilla, minkä selvästi huomasit. Ihan noin yleisesti olen omalla kohdalla huomannut, että jos jää ihmisten mieleen siitä on pääsääntöisesti hyötyä elämässä. Eli komplimentista kyse.

Luottamusmiestouhu muuttui paljon oman työurani aikana. Aikaisemmin “koskemattomuudella” oli se vaikutus, että luottamusmiehet olivat varsin tietoisia asemastaan ja siitä, että saivat tehdä melkein mitä lystäsivät työntekijöinä. Tarinat koskevat lähinnä tätä mennyttä aikaa, joka ei takuulla ollut eduksi työntekijöille tai työnantajille. Mutta, ehkä joskus myöhemmin siitä…

Tiedän kyllä hyvin hallituksen ohjelmasisällön, mutta etenkään työntekijän asemaan en näe heikennyksiä ansiosidonnaista lukuun ottamatta. Ansiosidonnaisen turvan muutos on Suomen kannalta kuitenkin erinomainen, sillä se lisää työllisyyttä ja laskee merkittävästi kuluja.

Ansiosidonnainenhan on tarkoittanut, että pystyit olemaan pois työelämästä parhaimmillaan pari vuotta kohtuullisella korvauksella ilman, että kukaan otti koskaan mistään yhteyttä (=häiritsi). :slight_smile: Nythän ansiosidonnaisen kesto on jo lyhentynyt aiemmasta jonkin verran, mutta on se edelleen kamalan pitkä.

6 tykkäystä

Korkea päiväraha ja pidemmät päivärahajaksot hidastavat kyllä tutkimusten mukaan työllistymistä, mutta toisaalta tämä ei välttämättä ole pidemmällä aikavälillä paras vaihtoehto, koska pidemmät päivärahajaksot johtavat pidempiin ja parempipalkkaisiin työsuhteisiin:

A comparison of the effects on unemployment duration and post-unemployment outcomes indicates that the positive effect of an increase in the potential benefit duration on post-unemployment job quality exceeds the negative effect on income arising from the longer unemployment spell.

Unlike in most other countries, the average effect of potential benefit duration on the match quality is positive and economically significant in Finland, which should be taken into account when assessing the fiscal impacts of UI reforms.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537120300634

2 tykkäystä

Niin todennäköisesti ansiosidonnaisen uudistus johtaa siihen, että osa korkeasti koulutetuista ihmisistä päätyy pakon edessä matalapalkkaisiin palveluammatteihin ja osa taas putoaa kokonaan muiden tukien varaan, kun sopivaa työtä ei löydy. Ennen kaikkea nämä ovat inhimillisesti isoja tragedioita monelle ihmiselle ja osaltaan verorahojen hukkaamista, kun ihminen ei työllisty siihen ammattiin, jota on mahdollisesti opiskellut useamman vuoden esimerkiksi yliopistossa. Pahimmillaan osa ei päädy edes sinne ”kaupan kassalle”, vaan masentuu ja syrjäytyy, kun koko aiemmalta elämältä putoaa pohja. Silloin vuoden ansiosidonnaisen nostaminen saattaa vaihtua useamman vuoden toimeentuloputkeen ja ihminen siirtyy kuormittamaan myös julkisia terveydenhuollon palveluita.

Toki näitä asioita voi ajatella monesta näkökulmasta. Kaikki työ toki hyödyttää yhteiskuntaa, mutta sekin sisältää juuri sen oletuksen, että ansiosidonnaista nostavat päätyvät nopeasti uuteen työhön, eivätkä putoa Kelan tukiverkkoon tai jopa sinne sen ulkopuolelle.

Monella alalla on työvoimapulaa, mikä sekin on iso ongelma. Kuka ne matalapalkkaduunit sitten tekee, jos ei opiskelijat, maahanmuuttajat tai ylikoulutetut kantasuomalaiset? Ihanneyhteiskunnassa jokainen toki löytäisi omaa koulutustaan vastaavaa työtä. Nykyinen tilanne, jossa esimerkiksi maahanmuuttoa pyritään rajoittamaan sen lisäämisen sijasta, ei myöskään helpota työelämän tasapainoutumista.

Ansiosidonnaisen porrastamiselle sanon kyllä, mutta sen lyhentämiselle ehdoton ei. En pidä sitä yksilöiden, enkä koko yhteiskunnan kannaltakaan oikeana ratkaisuna pitkällä tähtäimellä. On ihan turha väittää vasta-argumenttina, että kyllä fiksu ja ahkera ihminen löytää aina ansaitsemiaan töitä. Yleensä löytääkin, mutta sen löytäminen saattaa ottaa paljonkin aikaa, kun puhutaan vaikka korkeakoulututkintoa vaativista ammateista. Porrastamisella voidaan kannustaa (tai joidenkin mielestä hiillostaa) hakemaan entistä kovemmin sitä työtä, mutta lyhentäminen ei mielestäni käy vain järkeen. Ansiosidonnaista nostavat ovat kuitenkin tehneet töitä ihan todistetusti, joten suurimmalla osalla on varmasti aito halu myös työllistyä uudelleen. Ei voida siis puhua mistään elintapasurffailijoista, jotka vaan omasta halustaan olisivat työllistymättä. Näitäkin ihmisiä löytyy, mutta ne ovat yleensä Kelan maksamien tukien piirissä. Siksikin on mielestäni väärin, kuinka aiemmasta työnteostakin ”kiitetään” yksilöä nyt sillä, että lyhennetään vain ansiosidonnaista.

1 tykkäys

Meitähän on moneen junaan. Pitää muistaa, että tehtäviin kuuluu edunvalvonta molempiin suuntiin. Irtisanomissuoja jälkivaikutuksineen on vahva, mutta kausikin on aika lyhyt. Jos toimensa hoitaa huonosti niin kahden vuoden päästä tuskin voittaa seuraavia vaaleja. Edellyttäen toki, että ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Minä en lähde edes ehdolle toiselle kaudelle jos ei tule vaaleja. En tykkää sellaisesta meiningistä mitä nähtiin paljon edellisen luottarin pitkän uran aikana eli kukaan ei lähtenyt ehdolle, mutta selän takana kitistiin kuinka asioita hoidetaan huonosti.

Työpaikoilla on paljon kaikenlaisia neuvottelukuntia, työhuonekuntia ynnä muita. Uskoisin työilmapiirin olevan parhaimmillaan sellaisissa paikoissa, joissa näihin ovat kaikki tai lähes kaikki käytettävissä ja vastuuta jaetaan. Asioita olisi hyvä ajaa aina yhtenä rintamana.

1 tykkäys

Periaate on yksinkertainen. Työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin tuella elämisen. En ymmärrä ajatusta siitä, että ihmisillä pitäisi olla oikeus nostaa maksimitukia vaikka sen pari vuotta, jos juuri mieleistä työtä ei löydy. Pari vuotta työttömänä voi tarkoittaa, että työnhakijan arvo työmarkkinoilla on laskenut jo niin alas, että hän liittyy kymmenien tuhansien pitkäaikaistyöttömien joukkoon. Tämä pitäisi estää keinolla millä hyvänsä.

Olen itsekin enemmän ansiosidonnaisen porrastamisen kannalla, työttömyysturvan pituuden leikkaamisen sijaan. Toisaalta, mielestäni työllistämispalveluiden pitäisi ehdottomasti auttaa ja kannustaa myös ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saajia eikä vain odotella toista vuotta sitä, kunnes työttömän luukku vaihtuu Kelaan.

Kysehän on yksinkertaisesta asiasta. Elämme rankasti velaksi ja yksi valtion suurimmista kulueristä on työttömyysturva ja erityisesti ansiosidonnainen päiväraha. Samaan aikaan meillä on joillain aloilla työvoimapulaa.

En näe, että esim. terveydenhuollossa tai koulutuksessa olisi sellaista, josta pitäisi luopua ennen ansiosidonnaiseen päivärahaan tehtäviä korjauksia.

Työttömyys on varmasti ikävä asia kaikille, mutta sen pitkittyminen vasta onkin. Korkea koulutus ei ole mikään tae siitä, että pääsee hyviin tehtäviin tai ansaitsee korkeaa palkkaa. Kilpailu on kovaa ja niin pitääkin olla. Ei mikään yhteiskunta voi antaa lupausta hyväpalkkaisesta tai koulutusta vastaavasta työstä ja maksaa korvausta, jos sellaista ei löydy. Kyse on jokaisen omista valinnoista aina opiskelusta ja ammatinvalinnasta lähtien.

11 tykkäystä