Kyllä, jos jotain ei ole kirjattu ylös, sitä ei ole tapahtunut. Tämä sama on varmaan jo monille tuttua mm. yliopistolta, jossa joka jumalan kurssista pitää nykyään raapustaa vähintään viiden sivun oppimispäiväkirja.
Eli kun Suomessa on tuhansia asuinrakennuksia, joissa ei ole suoritettu “käyttöönottokatselmusta”, niin nyt osassa kuntia on todettu, että kämpät on laittomia eikä niitä saa myydä. Ratkaisu on niinkin helppo kuin että hakee uuden rakennusluvan ja pistää kämpän uusiksi nykyisten rakennusstandardien mukaisesti. Ihan sama vaikka maksaa puoli miljoonaa, saa suorittaa.
Sauvon kunnan virkamieheltä kysyttiin, onko tämä kohtuullista. Ei meinannut saada sanaa suusta, kun niin nauratti. Mutta ymmärtäähän sen, että kun jonkin asian voi kieltää kokonaan, siitä ei viranhaltijalle koidu ongelmia.
Päivähoitomaksujen subventointi mahdollistaa perheen molempien vanhempien työssäkäynnin. Se taas on suurimpia kilpailuetuja mitä Suomella vanhollisempiin maihin nähden on. Aina kun päivähoitomaksu nousee, useampi perhe laskee, että huonotuloisemman puolison on järkevää jäädä kotiin nostamaan työttömyysturvaa, koska päivähoitomaksujen jälkeen palkasta käteen jäävä rahasumma ei vain riitä korvaamaan menetettyä vapaa-aika. Toki tässä ongelmassa työttömyystuki, jota maksetaan vaikka puoliso hyvin tienaisikin, aiheuttaa tämän kannustinloukun. Ongelma kuitenkin vain pahenee, jos nuo päivähoitomaksut nousevat. Paljon parempiin tuloksiin päästäisiin työttömyysturvan kannustinloukkua korjaamalla, kuin hyvinkin yleishyödyllistä päivähoitoa romuttamalla.
Voit lafferin käyrästä katsoa mitä tapahtuu kun progressio nousee tarpeeksi korkealle. Päiväkotimaksujen korotukset tekisivät työn tekemisestä entistä kannattomampaa siinä keskituloisten ryhmässä jotka eivät ole tarpeeksi pienituloisia ilmaiseen päivähoitoon muttei tarpeeksi hyvätuloisia jotta 290e + 30-60% ei tuntuisi missään.
Jokainen joka jää kotiin hoitamaan lapsia on poissa työelämästä. Tässä ei ole mitään järkeä että 90% subventoniti on liikaa mutta 83-86% ei sitten olisi.
Sinulla on pitkä ja hyvin perusteltu kirjoitus. En voi edes väittää vastaan. Jos haluaisin kiistää väitteesi, minun pitäisi tehdä pitkä ja kandintasoinen lopputyö sosiaalipolitiikasta ja taloudesta. Siihen minulla ei ole osaamista. Tuon kuitenkin ilmi sen, että puhun - ehkä hieman sekalaisesti - lapsuusiän tuesta kokonaisuudessaan, johon peruskoulu olennaisesti kuuluu. Päivähoito on osa tätä tukea ja tiedän kokemuksesta sen hinnat ja kuinka homma toimii.
Tusinakassa ja KalleH jo ansiokkaasti toivatkin ilmi tuon päivähoitomaksujen ja vähemmän tienaavan puolison työssäkäynnin yhteyden. Jos päivähoitomaksuja korotetaan ja ei haluta sen vaikuttavan perheen työssäkäyntiin negatiivisesti, pitäisi tällöin sitten vähentää / luopua kodinhoidon tuesta päiväkoti-ikäisille. Nythän tämä “palkitsee” kotiinjääviä vanhempia olemaan poissa työelämästä ja pitämällä lapset pois päivähoidosta.
Onko ko. tuki sitten kokonaisuutena hyvä vai huono, minulla ei ole tietoa sanoa. Tähän sitten liittyy toki myös työttömyyskorvaukset, kodinhoidon kuntalisät ja varmasti tusina muuta tukimuotoa tai maksuvapautusta, jotka vuoroin palkitsevat tai sorsivat kotona olevia vanhempia. Tämä päivähoidon maksu ja kompensaatio ei ole tyhjiössä, vaan sitä pohtiessa on tosiaan pohdittava koko tukijärjestelmää kokonaisuutena. Muuten siinä käy niin, että siirretään vain rahaa yhdestä tuesta toiseen tai päin vastoin.
Ja olen itse sitä mieltä, että päivähoito pitäisi olla täysin maksutonta vanhemmille. Tämä silläkin uhalla, että oma lapseni on jo koulussa ja en näe lähitulevaisuudessa tilannetta, jossa hyötyisin maksuttomasta päivähoidosta. Näen kuitenkin maksuttoman päivähoidon merkittävänä signaalina nuorille pareille lisääntyä ja täyttää maa ilman, että omat finanssit menevät aivan metsään lapsien vuoksi.
Vaikutus työllisyyteen on ehdottomasti relevantti asia ja tämän vuoksi en ole ehdottanutkaan päivähoitomaksujen subventoinnista luopumisesta kokonaan vaan subventoinnin vähentämistä niin että suurempi osuus maksettaisiin itse, aloitetaan nyt vaikka nostamalla maksuja sen 30%-50%.
Vaikka vaikustus valtiontalouteen ei olisikaan suuren suuri, tämä olisi osa suurempaa pakettia jossa ihmiset alkaisivat ottaa ihan itse vastuun omista valinnoistaam verrattuna nykyhetkeen jossa aikuisen terveen yksilön valintojen merkitys ja kustannus laitetaan muiden veronmaksajien maksettavaksi ilman että ilmekään värähtää ja valtion rahoja kohdellaan kuin ne olisivat tulleet sieltä kuuluisasta taikaseinästä.
Samaa mieltä myös siitä että kannustinloukut tuohon liittyen mutta laajemminkin ovat itsessään hyvin monimutkainen ongelma ja niiden merkittävään vähentämiseen vaadittaisiin suht kattavaa sosiaaliturvan remonttia johon liittynee sekä porkkana että se keppi.
Työttömäksi jääminen tai no, työttömyystukien nostaminen ilman aitoa yritystä työllistyä esim on valtion mahdollistama tilanne johon voidaan puuttua esim aktiivimalli tyyppisillä päätöksillä Suomen kaltaisessa maassa. Se että näin ei ole tehty kuin erittäin kevyesti ja vasta viimeaikoina on puhtaasti polittinen valinta.
Toivottavasti uusi hallitus aloittaa kattavan sosiaaliturva-remontin niin sitten päästään väittelemään siitä mutta erityisesti toivoisin että julkinen keskustelu siitä pysyisi laadukkaana ja objektiivisena ja että ihan ensiksi saavutettaisiin tarpeeksi suuri kriisitietoisuus ja se ymmärrys että joistain saavutetuista eduista pitää luopua koska rahaa ei vain riitä kaikkialle.
Kuten sanoin olisi minustakin aivan mahtavaa jos rahaa voisi vain jakaa kaikille lisää, tukia sinne ja tukia tänne, ilmainen päivähoito, julkinen liikenne, ja niskahieronta kaikille.
Siis vastuun mistä valinnoista? Lapsentekovalinnasta? Vai työssäkäyntivalinnasta? Mikäli maksuja nostettaisiin 30-50%, niin X määrä vanhempia jäisi kotiin hoitamaan lapsiansa (ainakin pidemmäksi aikaa kuin aiottu), töihinmenon sijaan.
Mitä edullisemmat päiväkotimaksut, sitä todennäköisemmin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, jonka hyötyjä mm.:
•saa terveelliset ateriat
•motorinen- ja kognitiivinen kehitys on seurannassa
•Oppii ryhmätaitoja
•Ulkoilu taattua
Mitä todennäköisemmin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, sitä todennäköisemmin vanhempi käy myös töissä, jonka hyötyjä mm.:
•valtiolle verotuloja
•perheelle rahaa
Tätä ajatusketjua tuskin kukaan kiistää tai kumoaa? Toiminee varmaan ihan yhtä hyvin myös toisinpäin käännettynä.
Ei kai tässä varoista ollut kysymys, vaan siitä miten lapsista pidetään huolta. Yrittäjä ja lääkäri pariskunnalla voi olla valtavat tulot, mutta vanhemmat eivät todennäköisesti ole kovinkaan paljon kotosalla huolehtimassa kersoistaan.
Ilmeisesti ei omia lapsia?.
Käytännössä esikoulun on ensimmäinen luokka. Lapsille opetetaan runsaasti ekaluokan asioita, pohjustetaan lukemisen oppimista matematiikkaa, piirtämistä(erilaisia suunniteltuja, hahmotusta ja matemaattista päättelykykyä kehittäviä piirustustehtäviä) vähän kaikkea, kirjaimet sananmuodostusta. Ryhmätyötehtäviä yms yms. Jos joku ei sitä käy on vuoden jäljessä muita oppilaita kun menee ensimmäiselle luokalle kouluun. Ei ole kovin mukava aloittaa koulua nollasta kun käytännössä kaikki muut oppilaat opiskelleet eskarissa jo vuode-pari ja jää auttamatta jälkeen kun herkässä iässä huomaa/tuntee ettei osaa yhtään mitään ja on reilusti huonompi kuin kukaan muu luokassa, se luokan tyhmä.
Tämä on totta. Suomessakin on huomattu koulumaailmassa esiopetuksessa ja vielä ekaluokkalaisillakin olevat valtavat tasoerot. Toiset saavat kotoa paremmat eväät kuin toiset. Tästä on syntynyt kokeilu, jossa kokeillaan kaksivuotista esiopetusta. Esiopetushan on pakollinen, eli lähes jokainen lapsi saa sen vuoden, mutta esimerkiksi monissa maahanmuuttajaperheissä kotona esiopetukseen saakka kasvaneet lapset saattavat olla aivan ummikkoja mm. Suomen kielessä ja muissa perustaidoissa, jotka saadaan päiväkodissa.
Yhden vuoden aikana sellaista voi olla erittäin vaikea paikata, kun esiopetuksessa ei voi keskittyä pelkästään niihin muutamiin spesiaalitapauksiin vaan opettajalla on se koko luokka hoidettavana, kuten peruskoulussakin. Kaksivuotisella esiopetuksella voidaan näitä tasoeroja tasoittaa huomattavasti verrattuna yhteen vuoteen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on:
vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa
kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta
selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita
selvittää perheiden palveluvalintoja
saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Tässä nyt menee eskarit ja varhaiskasvatus iloisesti sekaisin, vaikka esiopetus luokitellaankin varhaiskasvatuksen piiriin. Esiopetus kaiken lisäksi tätä nykyä pakollista ja voimme spekuloida pitäisikö sitä pidentää
Mutta nuo pienemmät nassikat. Mielestäni alle yksivuotiaat tai hieman tätäkään vanhemmat eivät kuulu minnekään tarhaan. Ei monen muunkaan mielestä, mutta käytännössä iso osa perheistä pakotettuja laittamaan muksut hyvin varhaisessa vaiheessa hoitoon, koska sillä muutaman satasen netolla vaan ei pärjää mikäli toinen kotona
Jonkinlainen perheverotus pitäisi saada käyttöön. enemmän käteen jääviä euroja toisi lisää valinnanvaraa, jolloin päivähoitoa ym voisi järjestää ehkä joustavammin omien mieltymysten mukaan.
Näistä “kannustinloukuista” puhutaan tämän lisäksi myös näennäisissä työvoimapulissa. Ainoana vaihtoehtona nähdään työttömyyskorvauksen tai muiden tukien laskeminen. Jos palkka on niin paska, että työttömyyskorvaus aiheuttaa jonkun kannustinloukun niin vika on mielestäni palkassa. Tuilla ei tässä maassa juhlita. Jos ne aiheuttavat liikaa kateutta niin aina voi ottaa lopputilin ja nauttia yltäkylläisestä tukielämästä.
Mitä tulee juuri tähän lapsiasiaan niin kotiin ei jäädä vaan muina miehinä/naisina nostamaan työttömyysturvaa. Sitä saadakseen pitää olla työnhaku voimassa eikä se ole mikään tuki, joka tipahtaa kuin Manulle illallinen. Varmaan suurin osa isistä ja äideistä on vakituisessa työsuhteessa. Silloinkaan ei jäädä kotiin nostamaan työttömyyskorvausta vaan töistä voi olla pois kotihoidon tuella siihen asti kun lapsi on 3v. Tämä tuki on alle 380e/kk. Jos tuokin toimii jonain kannustinloukkuna vakkarityöhön nähden niin melkoinen työpaikka saa olla.
Meillä on menossa juuri tämä kotihoidon tuen käyttäminen. Mitään helkutin kannustinloukkua tuossa ei ole vaan tulot putoavat roimasti. Kyseessä on halu olla lapsen kanssa rahan tienaamisen sijaan.
Päätös jäädä yli 3v lapsen kanssa kotiin on rajumpi, koska työpaikka lähtee alta. Ei siinäkään ole kyse mistään maagisesta kannustinloukusta vaan ihan samasta halusta olla lapsen kanssa. Tulot putoavat rajusti, ellei kyseessä ole joku orjapalkalla tehtävä osa-aikatyö tai nollatuntisopimus.
Rakentaako joku perhe-elämän tulot kusetetun työttömyyskorvauksen varaan (ei tarkoitusta työllistyä), jolloin karenssia voi paukahtaa milloin tahansa? Tämäkö on se hieno kannustinloukku, joka houkuttelee niin vietävästi? Kieltäydyt töistä ja saat karenssia, et saa toimeentulotukea euroakaan, koska hyvätuloinen puoliso on edelleen töissä.
Kuulostaa minun korvaan stressaavalta touhulta, mutta ilmeisesti työttömyyskorvausta liian isona ja itsestäänselvänä pitävät näkevät tässä hienon kannustimen. Itse he eivät tule jäämään tämän tuen varaan vapaaehtoisesti. Ihmettelen tätä suuresti, onhan kyseessä sentään rahakas ja kannustava tuki, jonka nauttimisen takia ei edes kannata yrittää työllistyä. Jostain syystä tämä luksuselämä ei kuitenkaan houkuttele tarpeeksi, työllisyysastekin vain nousee…
Yli 150 euron suuruiset kuntalisät pienensivät tutkimusaikana äitien töihinmenon todennäköisyyttä jopa 18 prosenttia.
Oikeastihan pitää vertailla: netto kodinhoidintuki + kuntalisä - kotona hoitamisen kulut vs nettopalkka - työhön liittyvät kulut - päiväkotimaksu.
Monesti toinen pienen lapsen(1-3v) vanhemmists tekee lyhyempää päivää jolloin palkka pussikin jää pienemmäksi. Lähes aina tähän valikoidaan se pienempi tuloisempi vanhempi eli tästäkin tulee selektiota alaspäin suhteessa keskipalkkoihin.
Öö…Itse olen sen verran vanhanliiton ukkoja että en ole ymmärtänyt tuon esiopetuksen tarkoitusta vielä tänä päivänäkään. Minun aikanani kouluun mentiin opettelemaan ensin lukemaan, kirjoittamaan ja sitten laskemaan. Tämän jälkeen alettiin opettelemaan muita asioita. Elin lapsuuteni maalla ja siellä oli kyllä varsin paljon muutakin tekemistä kuin käydä “esikoulussa” - Mielestäni elin onnellisen lapsuuden. Oli vaan niin kiire olla lapsi - Milloin nämä nykyiset ehtivät elämään läpi lapsuuden on minun kysymys??
Laman lapsia sitä itsekin ollaan. Kaikesta oli säästetty, juuri kukaan ei tainnut osata lukea ensimmäiselle luokalle mennessä ja tämä kuuluisa PISA huippuluokkaa näihin nykynuoriin verratessa.
Vasemmiston esityksiä jo kehuttiin, mutta juuri kukaan poliitikko ei halua myöntää nykyisen järjestelmän olevan susi syntyessään. Se ei parane kymppiluokilla tai muuten pidentämällä oppivelvollisuutta.
Eihän se normaalituloiselle ja about saman verran tienaavalle pariskunnalle mikään kannustinloukku olekaan. Suomessa on kuitenkin huomattava määrä pariskuntia, joiden toinen osapuoli tienaa huomattavasti puolisoaan enemmän. Näille pariskunnille tuo kannustinloukku on ihan arkipäivää. Jos kolmen lapsen päivähoitomaksuihin menee 900€/kk ja kokopäivätyöstä jää käteen vaikkapa 2000€/kk, niin käteen jäävän rahan erotus työssäkäynnin ja työttömyyskorvauksen (650€/kk) välillä on se 450€/kk. Myisitkö itse sen 150h kuussa tuolla hinnalla?
Missä tuollaisia 900e/kk päivähoitomaksuja maksellaan? 1.3 tulee voimaan vielä nykyistäkin halvemmat maksut eli toisen lapsen maksu on maksimissaan 40% kallemmaista ja kolmannen enää 20%. Nuorimman maksu on siis enintään 295e/kk. Lisäksi kun tarkoituksellinen työttömyys selviää virkailijoille niin 650e/kk tipahtaa lopulta pois pelistä. 2000e/kk nettotulot alkavatkin jo näkymään elintasossa eli kyllä töihin meneminen on rahallisesti ihan järkevää. Toki ymmärrän varsin hyvin jos aika perheen kanssa on tärkeämpää.
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, joskaan ei kovin helppo sellainen. En osaa sanoa mihin suuntaan koulutukseen ja päivähoitoon käytettävää rahamäärää pitäisi viesdä, mutta nämä asiat tulivat itselleni mieleen asiaan vaikuttavina tekijöinä:
ikäluokkien pienentyessä myös kouluja ja opettajia tarvitaan tavallaan vähemmän. Kaikki leikkaukset eivät siis automaattisesti tarkoita huonompaa palvelua, ainakaan kaikille. Toivon, että resurssit pysyisivät samana ja lasten määrän vähentyessä useampi saisi enemmän tukea.
päivähoitoon pääsy on tärkeää, etenkin pienituloisten perheiden lapsille ja aivan erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsille. Lapsi oppimaan suomea päiväkotiin ja äiti tienaamaan työelämään, samalla suomalaistaen koko perhettä. Aivan täydellinen win-win. Tätä on helpotettava. Maksuton päivähoito on hyvä juttu. Kotihoidontuki ja vanhempainvapaauudistus roskikseen — ei ole perheiden oma asia miten käyttävät valtion tarjoamat rahat.
Vanhemmat tarvitsevat vanhemmuuteen tukea, eikä siis vain jaksamisongelmaiset tai heikommassa asemassa olevat vanhemmat. Lasten kasvatusta ei voi ulkoistaa kouluille ja urheiluseuroille. Koulujen tulisi saada keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen. Lasten ongelmat on voitava luottaa joko perheiden itsensä tai jonkin viranomaisen hoidettavaksi.
Kaikki päivähoidosta aina yliopistoon tukemaan liikkuvaa elämäntapaa. Tehdään autoilu oppilaitosten lähellä mahdottomaksi. Kehotetaan lapsia saapumaan kävellen tai pyörällä. Tuodaan urheiluseurat kouluihin tiiviimmin mukaan. Lapset on saatava liikkumaan.
opettajille työrauha. Älkää aloittako uutta hanketta seuraavaan viiteen vuoteen. Älkää koskelo, älkää muuttako mitään. Antakaa opettajien opettaa.
Tuon kuitenkin ilmi sen, että puhun - ehkä hieman sekalaisesti - lapsuusiän tuesta kokonaisuudessaan, johon peruskoulu olennaisesti kuuluu. Päivähoito on osa tätä tukea ja tiedän kokemuksesta sen hinnat ja kuinka homma toimii.