Taulukossasi Irakilaisia suomessa on reilu 20 000 ja Pelkästään vuonna 2015 hyväksyttiin n. 18 000 turvapaikkaa Suomesta irakilaisille. Miten tämä Irakilaisten työllisyys liittyy työperäiseen maahanmuuttoon?
Niin kuin näissä maahanmuuttokeskusteluissa aina tuppaa käymään, niin eri maahanmuuttajaryhmät menevät alituisesti sekaisin. Lisäksi turvapaikanhaku on käytännössä muodostunut siirtolaisuuden oikotieksi ja mahdollisuudeksi päästä paremman elintason maihin, ilman todellista turvapaikan tarvetta. Tuo on ymmärrettävästi parempaa elämää hakevan puolelta ymmärrettävää, mutta asettaa todelliset turvapaikkaa tarvitsevat varsin epäkiitolliseen asemaan.
11 tykkäystä
Lukemat lienevät parantuneet tuosta merkittävästi. Tässä ei tosin eritellä kansalaisuuksia: Ulkomaalaisten työllisyys nousi merkittävästi vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä | Kotoutuminen
Irakilaisissa huomiota herättävää on eroavaisuudet muihin pohjoismaihin nähden. Vuonna 2016 Irakissa syntyneistä 20-64-vuotiaista naisista oli työelämässä mukana Suomessa reippaasti alle 20 %. Samaan aikaan heidän työllisyys Ruotsissa lähenteli 50 %:ia ja Norjassakin se oli yli 40 %. Ja kyllä, tässä yhteydessä voitaisiin palata sosiaaliturvan rakenteisiin.
1 tykkäys
Tämähän se on se kysymys.
PS haluaa karsia tätä kehitysmaiden maahanmuuttoa koska se on veronmaksajalle kallista ja siihen Lundmark heittää kommenttina että “Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa”.
Kertokaa nyt joku Lundmarkille että kyseessä on eri asia. Kehitysmaista ei tule suomeen työperäistä maahanmuuttoa, ainakaan sellaista joka parantaisi talouttamme.
23 tykkäystä
”Perussuomalaisten mukaan Suomen ei tulisi sallia työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, ellei kyse ole koulutetuista henkilöistä korkean lisäarvon työpaikkoihin. Työluvan edellytyksenä olisi puolueen mukaan oltava Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot.”
”Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen palkansaajan mediaaniansio oli 3 314 euroa kuukaudessa vuonna 2021.”
3 tykkäystä
Tässähän Purra yrittää avata asiaa vähän fiksummin kuin Jani Mäkelä, jolta mopo jo karkasi pöpelikköön. On tuohon vielä Vesterbackan poliittinen jatkolausunto, joka on Mäkelän tviitin tasoa.
Ylen mukaan ”Riikka Purra saa täyslaidallisen yritysjohtajilta”. Pekka kyllä aika asiallisesti kommentoi, tosin hiukan taas maahanmuuttoluokat sekoittaen. Minkä yrityksen johtaja ex-Angry Bird on?
1 tykkäys
Jossain määrin aiheeseen liittyen: Ai että nostaa verenpainetta ja kismittää tämä menossa oleva trendi, että varsinkin politiikassa ei edes yritetä ymmärtää, mitä toinen sanoo. Vaan yritetään löytää sieltä mitä tahansa, jonka voi tulkita tahalleen väärin ja kasata siitä olkiukon, jota sit keskittyy mättämään monologina.
Parhaimmillaan kaksi keskustelijaa “keskustelee” siten, että kumpikin tekee tätä. Myönnettäköön, että en ole katsonut yhtään vaaliväittelyä, A-studiota tai vastaavaa moneen vuoteen, mutta jo pelkästään työpaikan lounaspöydässä kuuntelemalla muita pysyy kyllä sen verran kärryillä, että trendi voi edelleen hyvin. Twitter nyt lienee jopa pahempi, mikäki mahdollista. Tekis mieli joskus saada joku tämmönen sankari haastatteluun ja kysellä vähän, että miten menee noin niinku omasta mielestä?
Liittyy aiheeseen siten, että mitä tässä ketjussa nyt on pari päivää taas väännetty maahanmuutosta, tai laitettu kommentteja poliitikoilta aiheeseen liittyen, niin aika vahvasti on trendi esillä. Eikä rajoitu vain toiseen osapuoleen.
28 tykkäystä
Tätä samaa olen ajatellut tässä jo monta päivää. Kun faktoistakin ollaan erimieltä niin on aivan mahdotonta lähteä miettimään minkäänlaisia kompromissejä. Tuntuu että viime vuosina on vahvistunut ajatusmalli että edes vastaväitteiden noteeraaminen olisi niiden hyväksymistä ja samalla väittelyn häviämistä. Tämän takia koskaan ei synny kunnollista keskustelua vaan pelkästään eriävien mielipiteiden jatkuvaa toistelua yhä kovenevien äänenpainoin.
25 tykkäystä
Tämä oli hieno ja tasapainoinen yhteenveto viimeaikojen poliittisista ongelmista! Kiitos Hesari. Lisää tällaista konkretiaa.
12 tykkäystä
Olen ollut pitkään sitä mieltä että viimeinen kunnollinen hallitus joka sai asioita aikaan oli Lipposen toinen. Sen jälkeen ei ole saatu yhtään mitään päätettyä. Sipilällä oli yritystä mutta ei poliittista osaamista. Perussuomalaisten nousu on pitänyt median kiireisenä ja he ovat unohtaneet tehtävänsä vallan vahtihaukkana. Oppositiota haukkumalla ei maa parane sitten yhtään.
9 tykkäystä
Tämä on hyvä kirjoitus ja kuvastaa sitä todellisuutta, että hankalia päätöksiä tehdään vasta sitten, kun on pakko, eli pitää valita IMF:n ohjauksen ja itsenäisyyden välillä. Kuten Suomessa 90-luvun alussa. Kreikka on hyvä esimerkki viime vuosikymmeneltä. Siellä olisi voitu aivan hyvin välttää 2010-luvun talouskriisi, jos olisi tehty tarvittavat poliittiset päätökset edes joitakin vuosia aiemmin. Niin ei kuitenkaan tehty, koska se oli poliittisesti mahdotonta. Ne toimenpiteet olisivat hankaloittaneet liian monen ihmisen elämää ja vallassa ollut poliittinen puolue ei olisi saanut päätöksiä läpi ja sen lisäksi olisi seuraavissa vaaleissa hävittänyt itsensä poliittiselta kartalta. Poliitikkojen “ainoa vaihtoehto” oli jatkaa vanhaa tapaa, kunnes paska lensi tuulettimeen.
Hyvä meidän on Kreikkaa arvostella, mutta muistetaan kuitenkin se, että mm. Sipilän hallituksen aktiivisuusmalli - joka oli peanutseja ja todella heppoinen verrattuna Kreikassa tehtyihin tervehdyttämistoimiin - ajoi Keskustan vaalitappioon ja ohjelma julistettiin vasemmiston taholta suorastaan kansanmurhaksi ja työttömien kiduttamiseksi. Miksi? Siksi, että työttömiltä vaadittiin omaa aktiivisuutta enemmän kuin aiemmin ja laitettiin pientä keppiä mukaan.
En väitä, että Keskustan työllisyys ohjelma oli täydellinen, mutta talousosaajilta se sai selvää kiitosta ja auttoi työllisyysastetta nousemaan, nosti verotuloja ja pienenti kansantalouden alijäämää. Fakta on kuitenkin se, että Suomessakin jos poliittisen puolueen pitää valita joko Kreikan tie tai yrittää tehdä tarvitttavat toimet ja ratkaisut etupeltoon, se ei siihen proaktiiviseen toimintaan kykene, mikäli haluaa olla politiikassa myös jatkossakin.
Jos me ei saada edes mietoa aktiivimallia menemään läpi, ilman että siitä vedetään julkiseen hirteen, kuinka me voidaan tehdä mitään tarvittavia talousuudistuksia ennen kuin ollaan taas 90-luvun tilanteessa? Voi mennä vielä 15-20 vuotta ennen kuin ollaan siellä, mutta näin ei tarvitse olla, jos osataan nyt tehdä oikeat asiat vaikka se joitakin harmittaisi.
Kuitenkin kysytte, Mitä nämä oikeat asiat ovat? En ole talous- enkä sosiaalitieteilijä, joten heitän pari yleisasiaa:
- Työn vastaanottamisen kannattavuuden parantaminen.
- Pitkäaikaistyöttömyyden etujen pienentäminen. mm. ansiosidonnaisen päivärahan lyhentäminen, jatko/muutoskoulutuksen tuki, muuttokannuste (velvoite?) sinkuille. Yleensäkin siten, että kotona makaaminen ei olisi kenellekään laiskuuttaan realistinen vaihtoehto.
- Aluepolitiikka siten, että pidetään alue elinvoimaisena keskittämällä palvelut suurempiin kokonaisuuksiin.
- Maksuton ja universaali päivähoito.
- Kasvatetaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja. Tulos näkyy 10-15 vuodessa, jos sitä ei sössitä.
- Migrin resursseja ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä kasvatettava
- Matalakoulutetuille maahanmuuttajille pakolliset kieli- ja ammattikoulutukset, jos ei työpaikkaa löydy heti.
No niin, nyt kun olen tunnustautunut riistoporvariksi ja empatiakyvyttömäksi kapitalistiksi, tunnustettakoon, että en halua ketään laittaa mahdottomaan tilanteeseen ja että useimmat työttömät varmasti haluaisivat saada töitä. Todettakoon myös, että 2022 Suomen työllisyysaste saavutti Lokakuussa 74,4% työttömyysasteen ollessa 6,9%, Yhdysvalloissa työttömyysaste oli Tammikuussa 2023 vain 3,4%. En sano, että meidän pitää mennä niin ankariin toimiin kuin siellä, mutta varmasti voimme sieltä jotakin oppia? Varmasti tuosta Suomen työttömyysasteesta voisi prosenttiyksikön tai kaksi nipistää ilman, että orjatyövaltioksi mennään? Vai voiko?
Edit: korjattu prosentin → prosenttiyksikön
29 tykkäystä
Löytyyköhän mistään mitään tilastoa, että minkälaisella “statuksella” nuo työllisyysasteen (74,4%) ulkopuolelle jäävät kulkevat? Eli kuinka moni on esim. mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi työttömiä, muttei vielä työkyvyttömyyseläkkeellä?
Tai kuinka moni on lasten kanssa kotona “työtön” -statuksella, koska siitä saa enemmän kuin kotihoidontuesta?
Harn tällä sitä, että kuinka monta % saataisiin lisää työllisiä todella kovalla aktiivimallilla?
1 tykkäys
No siihen aikaan poliitikotkin olivat osaamistasoltaan vähän eri sarjaa kuin nyt, ja politiikkaa tehtiin muutakin kuin seuraavia vaaleja silmällä pitäen. Mietitään nyt vaikka Lipposen hallituksessa ministereinä toimineita puolueiden puheenjohtajia: vasurien Suvi-Anne Siimes, vihreiden Osmo Soininvaara ja Kokoomuksen Sauli Niinistö. Vähän eri tason osaajia kuin Andersson, Ohisalo ja Orpo.
11 tykkäystä
“Väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että yhden kunnan työttömistä 27 prosenttia todettiin työkyvyttömiksi avoimille työmarkkinoille ja lisäksi 20 prosentilla todettiin työkykyä kohentavan hoidon tai kuntoutuksen tarvetta”
Työmarkkinatuesta on tullut nykyään yleinen sosiaaliturva. Kymmenet tuhannet pitkäaikaistyöttömät ovat joko täysin työkyvyttömiä tai osatyökykyisiä, tähän päälle sitten ne, jotka oikeastaan ovat jokseenkin työkykyisiä, mutta jos työkokemusta ei ole tai edellisestä työstä on 25 vuotta, niin ei kukaan heitä palkkaa edes yksinkertaiseen varastohommaan.
Kansaneläkelaissa ei ole osa-aikaeläkkeen mahdollisuutta ja nykyisellä Vakuutusoikeuden linjauksella eläkkeeseen vaaditaan teoriassa n. 100% työkyvyttömyys, kun taas työeläkelaissa eläkkeeseen riittää 3/5 työkyvyn menetys.
Kaikki työttömät eivät ole edes työmarkkinatuella, he voivat olla liian heikossa kunnossa kyetäkseen sellaiseen prosessiin(esim. narkomaani) tai ovat kyllästyneet siihen paperinpyöritykseen ja elävät asumistuella ja leikatulla toimeentulotuella stressi-vapaasti.
Eli on helppo ymmärtää, että jos nopeasti halutaan työllisyyttä parantaa, niin se tapahtuu ansiosidonnaisen leikkaamisella. Sitten jos halutaan vähentää byrokratia-kuluja, niin eläke-kriteerejä pitäisi tarkentaa ja lopullisena hankalimpana kohteena on henkilöt, jotka eivät päädy töihin motivaatio-ongelman tai työkokemuksen/osaamisen puutteen takia.
8 tykkäystä
Suomessa roikotetaan useita kymmeniä tuhansia, jopa 100 000 sellaista henkilöä työttömyyskortistossa jotka muissa Euroopan maissa olisi oikeutettuja eläkkeelle. Juttelin vastikään 62 vuotiaan miehen kanssa jolle oli tehty 2 selkäleikkausta ja ei ollut apua, hänet laitettiin työllisyyskurssille ja ensimmäisenä päivänä lähti jalat alta ja ambulanssilla sairaalaan juuri ja juuri pystyy kävelemään mutta saanut 4 kielteistä eläkepäätöstä.
3 tykkäystä
Ihan mielenkiinnosta, paljonko Suomessa olisi varhais tai työkyvyttömyys eläkeläisiä prosentuaalisesti vrt muuhun Eurooppaan tämän jälkeen? Täysin mutulla ja voin olla väärässä tuntuu että Suomessa ollaan huomattavan suurella prosentilla sairaslomalla tai työkyvyttömyys eläkkeellä vrt keskieurooppa varsinkin nuorten kohdalla mutta saatan olla ihan väärässä mutuilussani.
1 tykkäys
No niin. Nyt ministeritasollakin on noteerattu, että maan tapa on lyödä kunnolla katetta tarjouksiin, jos ne ovat menossa julkisiin kilpailutuksiin. Ainoa ratkaisu, mitä jutussa tähän annettiin oli Tshekistä kopioitu malli, joka kieltää hyväksymästä kilpailutusta, johon tuli vain yksi tarjous. Kuulostaa aika löysälta, noinkohan tuo riittää ongelman ratkaisuksi?
4 tykkäystä
Musta tuo on huono idea. Työperäisen maahanmuuton vaikeuttaminen olisi iso ongelma Suomen taloudelle, enkä sitä voi kannattaa. Suomi tarvitsee hyvin paljon työntekijöitä myös aloille, joiden palkat ovat 2000-3000 välillä, eikä asiaan vaikuta mitenkään se, että osa näistä työnteklijöistä saa myös joitain tukia. Tuo ryhmä luo paljon enemmän hyvinvointia kuin kuluttaa tukien muodossa. Sote-alalla on valtava tarve käsipareille, jotka eivät ansaitse 3000 euroa ja joita ei millään taialla saada tarpeeksi kotimaisin voimin - ei edes Milla-Riikan hyväksymän palkkaratkaisun voimin. On puhdasta populismia väittää, että alle 3000e ansaitsevat mutta työssäkäyvät olisivat vain taakka yhteiskunnalle vain siksi, että osa heistä saattaa saada joitain tukia.
On myös kansantalouden etu, jos matalapalkka-aloille saadaan tekijöitä niin, että resursseja vapautuu kouluttautumaan aloille joilla tienataan enemmän. Tässä ehdottomasti antaisin yritysten päättää oppositiopuolueen puheenjohtajan sijaan, kenet palkkaavat.
Musta tuo PS:n kaiken maahanmuuton jatkuva demonisointi on vastenmielistä ja omiaan aiheuttamaan eripuraa. En lainkaan ihmettele, että PS:n ja Purran ideoita ei ole otettu suurella ilolla vastaan yritysmaailmassa:
Useat yritysjohtajat kritisoivat perussuomalaisten maahanmuuttolinjaa. Heidän mukaansa yritykset tarvitsevat osaajia myös ulkomailta.
7 tykkäystä
Kiva, mutta minä en siis puhunut humanitäärisestä maahanmuutosta yhtään mitään. Vaan työperäisestä maahanmuutosta, jossa maahan saavutaan tekemään töitä, joista ei välttämättä saa yli 3000 euroa, vaan vähemmän. En puhunut irakilaisista tai suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä yhtään mitään. Enkä heistä tullut keskustelemaan.
Kannatan lämpimästi sosiaaliturvan kiristämistä niin, että työnteko alkaa maittaa ihan kansalaisuudesta tai alkuperäisestä kansalaisuudesta riippumatta 
4 tykkäystä
Juu, en puhunut siitäkään jos jaksaisit lukea viestini. Puhuin työstä, josta saa alle 3000e palkkaa, mutta jolle ei löydy tarpeeksi tekijöitä Suomesta. He eivät ole asiantuntijoita, he eivät työskentele Nokialla T&K:ssa, vaan siivoojina tai aulapalvelussa, tai he hoitavat nokialaisia lähihoitajina tai auttavat palvelutalossa kun he vanhenevat. Heitä tarvitaan, he tekevät tärkeää työtä, mutta he eivät tienaa yli 3000 euroa. On idioottimaista lähteä rajoittamaan yritysten vapautta palkata, ketä haluavat.
1 tykkäys