Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Veikkaus: Seuraavasta hallituksesta tulee taas vaihteeksi epäsuosituin pitkään aikaan. Jatkuva velaksi eläminen vuodesta 2008 asti on aiheuttanut kassakriisin. Kansalaiset ovat nyt huolissaan velaksi elämisestä. Eivät ole parin vuoden päästä kun leikkurit alkavat nakertaa kansalaisen hyvinvointia. Unohtuu taas tyystin miksi sitä kurjuutta jaetaan. Syyllinen on helppo löytää, se löytyy hallituksesta. SDP:llä olisi loistava paikka siirtyä oppositioon räksyttämään kansalaisten kurjuudesta vain palatakseen takaisin entistä suurempana seuraavissa vaaleissa jakamaan taas kaikille kaikkea. Tämä on nähty niin monta kertaa. Ehkä tuoreimpana Sipilän hallitus, ja vain pari kolme vuosikymmentä sitten Pula-Ahoksi nimitetyn pääministerin johtama kurjistaja hallitus. Molemmille yhteistä oli Suomen raiteille saaminen raskailla keinoilla.

En ole mikään Kepun kannattaja.

Edit: Suomalaiset ei oikein osaa päättää mitä he haluavat ja mihin taloutta tukevat toimet työnnetään. Milloin on syytä elvyttää, milloin ei. Euroopassa oli pieni notkahdus taloudessa 2013-2016, en muista tarkalleen. Suomi elvytti ja notkahdus ei oikein tänne asti päässyt. Kotimainen kulutus oli pitkälti syynä tähän.Viimeksi kuin Suomi on menestynyt niin, että velkaa on oikeasti maksettu pois, on ollut silloin kun yrityksillä on oikeasti mennyt hyvin. Tämä olisi kaikkien hyvä muistaa. Olkoonkin, että Nokia alihankkijoineen oli lähes yksin hyvän jakson takeena. Euroopassa maat nojaavat nyt pitkälle elvyttävään politiikkaan. Suomi aikoo toimia toisin: Yritystuista karsitaan, Euroopassa niitä lisätään. Voiko Suomi toimia klobaalissa taloudessa saarekkeena, vai huononeeko Suomen kilpailukyky entisestään näillä päätöksillä ?

11 tykkäystä

Olen aina ihmetellyt hallituspuolueiden suosion laskua hallituskauden aikana/seuraavissa vaaleissa; Mikäli hallituspuolueen (etenkin jos kyse pääministeripuolueesta) suosio laskee hallituskauden aikana, on kyse oltava siitä, ettei puolue ole täyttänyt äänestäjiensä toiveita (liian suuret tai harhaanjohdetut vaalilupaukset).

Esimerkki: 25% kansasta ymmärtää (vaikkapa nyt) Kokoomuksen vaaliohjelman ja päättää äänestää kokoomusta. Kokoomuksesta tulee pääministeripuolue ja puolueen politiikkaa aletaan viemään eteenpäin. Jos hallituskauden jälkeen Kokoomusta äänestää enää 20% kansasta, niin joko 5%-yks. äänestäjistä on ymmärtänyt tavoitteet väärin tai sitten niitä ei ole täytetty.

Vai onko kyse sitten vain siitä, että muut hallituspuolueet ovat syy tavoitteiden ja lupausten täyttymättä jäämiselle (seuraavalla vaalikaudella), eikä sitä ymmärretä laittaa muiden hallituspuolueiden piikkiin, vaan Kokoomuksen piikkiin?

2 tykkäystä

On muitakin vaihtoehtoja:

  • omat preferenssit muuttuvat syystä tai toisesta ja vaikka äänestyskopissa halusi jotain asiaa, haluaa nyt jotain toista.
  • preferenssit eivät muuttuneet, hallitus täytti lupauksensa ja viestitti niistä hyvin. Työ tuli päätökseen ja nyt tarvitaan toisenlainen hallitus. Eli saatetaan kokea, että hallituksen tehtävä on täytetty ja edessä on uusi tehtävä.

Aina taustalla ei siis välttämättä ole pettymys kun vaihtaa puoluekantaansa.

3 tykkäystä

Lukusuositus, EVAn tuore analyysi:

Tässä aiheesta lyhyesti:

3 tykkäystä

Sen verran järkevää ja asia puhetta taas Riikka Purralta (PS) etten ihmettele kun kannatus vain nousee nousemistaan. Seuraavalla hallituksella kyllä vaikea paikka ellei mahdottomuus saada Suomi jaloilleen viherpunavasemmisto hallituksen jälkeen.

27 tykkäystä

Herää kysymys millä meriitillä sinä mahdat näitä ammattimiesten näkemyksiä sieltä tornistasi teilata? Oletko sinä kiertämässä pk-seudun öitä partioautossa ratkomassa hätäkeskusilmoituksia rikoksista? Tuosta kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että sinä et usko Helsingin poliisilaitoksella töissä olevan konstaapelin saavan työssään käsitystä ko. kaupungin rikollisuudesta ja sen piirteistä. Tohtinen kyseenalaistaa näkemyksesi.

En ole kiertelemässä Helsingin katuja. Totesin, että jos haluaa saada tutkimustietoa jostakin aiheesta, kannattaa tukeutua tutkijoiden näkemyksiin ja/tai tutkimuslaitosten tuottamiin julkaisuihin. Heillä on siihen hommaan tutkijan koulutus ja tieteelliset menetelmät. Poliisin duuni on torjua rikollisuutta.

Pointtini ei muutenkaan ollut mikään poliisin arviointikyvyn teilaaminen, vaan se, että ihmisen arkihavainnot eivät ole kovin luotettava indikaattori yhteiskunnallisia ilmiöitä analysoitaessa.

Mitkä tyytyväiset? Mistä saat tiedon tyytyväisistä opettajista? Jos jossain kaatuu talo kyljelleen niin onko valitus vaan negatiivisten kriitikoiden äänehtimistä siinä missä 90% asukkaista suhtautuu ihan neutraalisti siihen että taulut on lattialla ja keittiö seinällä?

Työssä viihtymistä mitataan kyselyillä ja tutkimuksilla. Myös opettajien osalta. Media sitten poimii ne näkökulmat, joista saa eniten rahaa/klikkejä/näkyvyyttä.

Mutta jos nyt palataan aiheeseen, jota kritisoin: täällä väitettiin, että katuturvallisuus on romahtanut vuoden 2022 tilaston perusteella. Syyksi esitettiin maahanmuuttoa. Väite antaa ymmärtää, että jotain dramaattista on tapahtunut juuri vuonna 2022, koska tätä ennen tilasto näytti lähes vaakasuoraa viivaa.

Minusta tuossa ei ole mitään järkeä, koska maahanmuutto Suomeen on ollut vähäistä myös vuonna 2022. Tämän sanottuani sain kuulla, että kyse onkin 2000-luvulla alkaneesta ilmiöstä. Väitteessä ei ole mitään tolkkua.

Oma mielipiteesi tuntuu ylittävän alalla jos toisellakin kyseisten ammattilaisten omat näkemykset. Taito se on tuokin, et viitseisi ensi lauantain lottonumeroita kertoa, kun tiedät varmaan nekin jo.

Höpöhöpö. Olen argumentoinut ihan perustason mediakriittisillä argumenteillla näitä iltapäivälehtien ja Seiskan uutisten perusteella tehtyjä viivotinanalyyseja vastaan.

Kyseisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa keskimäärin lähes 8-kertainen kantaväestön kokonaisrikollisuustasoon verrattuna.
Varmaan taas 90% raiskatuista ovat ihan tyytyväisiä tilanteeseen ja vain maahanmuuttajien raiskaamiksi tulleet nostavat asiasta kritiikkiä mediaan, eikö? Tai mikä muukaan tilastoa voisi selittää, tuskin nyt se ainakaan että maahanmuuttajat tekisivät enemmän rikoksia.

Mitä halusit sanoa tällä?

Maahanmuutostahan Suomen putoaminen PISA testeissä enimmäkseen johtuu, sekä muutamista ideologisista järjettömyyksistä. Tätäkään ei moni vieläkään kykene Suomessa ymmärtämään, vaan hoetaan vaan tuota samaa mantraa miten opettajat eivät tiedä mistään mitään eivätkä kykene yhteenvetämään asioita.

Syytit minua hetki sitten “kaikkien alojen asiantuntijuudesta”. Sitten heti perään vedät jonkin Iltalehden kolumnin perusteella johtopäätöksen, jota edes alan tutkijat eivät ole tehneet. Väitteen tueksi referoit kolumnista sen ainoan kohdan, jossa professori analysoi aihetta, mutta ei edes siitä näkökulmasta, josta itse sitä käsittelet.

Sikäli kun suomalainen koulu aiheena kiinnostaa, suosittelen alla olevaa Ylen suht neutraalia artikkelia, jossa on käyty läpi mahdollisia syitä PISA-tulosten laskuun. Vähemmän yllättäen siellä ei ole mitään Mika Koskisen tai Ulla Appelssinin “päättelyä” mukana.

8 tykkäystä

En sano etteikö ongelmaa olisi, varmasti asioita voi ja pitää tehdä paremmin. Silti sanoisin, että juuri tässä asiassa tilastot valehtelevat ja tutkimukset ovat ne joita kannattaa seurata. Tämä siis siksi, että rikoksella on monta vaihetta tilastoon päätymiseksi. Ainakin nämä vaiheet on otettava huomioon:

  1. Rikos tapahtuu
  2. Rikollinen tapahtuma tunnistetaan (oikein tai väärin) rikokseksi
  3. Rikoksesta ilmoitetaan poliisille
  4. Poliisi tutkii tapahtuneen
  5. Syyttäjä tekee syyttämispäätöksen poliisin esitutkinnan perusteella
  6. Tuomio

Jos katsotaan tilastoja, jotka on tehty 2) perusteella, jää rikoksia ilmoittamatta koska niitä ei huomata tai tunnisteta rikoksiksi. Jos katsotaan tilastoja jotka on tehty 3) perusteella, on siellä mukana varmasti tekoja jotka eivät ole rikoksia. Jne.

Katuväkivalta on ihan oikeasti todella harvinaista, mutta mielellään sitä ei olisi lainkaan. Suhteellisuudentaju pitäisi kuitenkin säilyttää.

Tästä jengiytymisestä kun on ollut puhetta niin linkkaillaan tänne ylen tuoretta juttua jossa haastateltiin entistä Tukholman poliisiylijohtajaa.

  1. Carin Götblad, miten pystyit näkemään kehityksen jo 10 vuotta sitten?
    – Rupesimme näkemään, että nuoret pojat kaikkein sosioekonomisesti kuormittuneimmilla alueilla eivät pärjänneet koulussa, eivätkä saaneet töitä.
    – Olen kiinnostunut rikollisuuteen liittyvästä tutkimuksesta ja olin oleskellut aika paljon Yhdysvalloissa. Tajusin, että tähän täytyy puuttua tai muuten riski on suuri kuten Yhydysvalloissa, eli pojat vedetään mukaan jengeihin ja niiden elämäntapaan.

Jos maahanmuutto olisi tähän juurisyy niin hän olisi sen varmaan haastattelussa maininnut, kyseinen sana löytyy kuitenkin kyseisestä jutusta nolla kertaa.
Se oikea syy mitä hänkin jutussa ensimmäisenä nosti on juuri tuo heikko sosioekominen asema kun nuori ei löydä murrosiän korvilla paikkaansa yhteiskunnasta ja katuelämä alkaa vetämään puoleensa jossa on mahdollista saada mainetta ja fyrkkaa hankittua paljon nopeammin kuin koulunpenkillä tai sillä että hyllyttää näkkäriä hyllyyn alepassa.

Lopulta tässäkin on kyse ihan samasta asiasta oppimistuloksien laskun kanssa, eivät nuoret ole sen tyhmempiä kuin vanhatkaan ikäluokat, heillä on vain niin paljon enemmän ärsykkeitä ympärillä jotka vievät fokuksen pois niistä asioista jotka voisivat viedä pidemmällä tähtäimellä pidemmälle.

  1. Mitä ehdotit tehtäväksi?
    – Laadin listan toimista, joista voin sanoa, että ne ovat yhä ajankohtaisia. Toimet pitää suunnata juuri tähän riskiryhmään eli pojille pitää tarjota harjoittelupaikkoja, nuoristotiloja, joissa irtisanoudutaan macho-meiningistä, perinteisistä sukupuolirooleista ja väkivallasta.

Islantilaista nuorisoa ja heidän juomistaan kauhisteltiin aikanaan, nyt Islannin menestystarinaa nuorison terveydentilan kohentumisen suhteen hehkutetaan ympäri palloa ja tämä pelikirjahan muistuttaa yllättävän paljon sitä mitä siellä tehtiin.

Pahaa oloa ja yhteenkuuluvuudentunnetta ei tarvitse välttämättä lähteä hakemaan huumeiden ja päihteiden maailmasta jos sitä saa jostain muualta ilmaiseksi.

13 tykkäystä

Kirkko ja kaupunki lehdessä oli tähän aiheeseen liittyvä juttu hiljattain, jossa Aseman lapset Ry tiimipäällikkö puhui juuri tästä ilmiöstä:
”Nuorten väkivallan vähentämiseen on keinoja, mutta niistä emme puhu”, sanoo Aseman Lasten tiimipäällikkö Heikki Turkka - Kirkko ja kaupunki

Juttu liittyy juuri julkaistuun kirjaan Lasten ja nuorten rikokset - Heikki Turkka - Julia Saarholm (toim.) | PS-kustannus (PS kustannus ei viittaa puolueeseen).

Tuossa jutussa Heikki Turkka ei usko tuohon Ruotsin tiehden Suomen kohdalla. Kyseessä on hänen mukaansa hyvin pientä joukkoa koskeva ongelma:
" – Jos minun kaltaiseni hiippari tuntee puolet vakaviin rikoksiin syyllistyneistä nuorista ja pystyy juttelemaan heidän kanssaan, sanoisin, että olemme aika vahvasti Suomen omalla polulla.
Turkka esittää arvion, jonka mukaan jengeiksi katsottuja nuorten porukoita on pääkaupunkiseudulla kymmenkunta. Väkivaltarikoksiin syyllistyneitä nuoria ”kahinoitsijoita” on näissä ryhmissä noin kolmekymmentä. Tilannekuva pohjautuu yhteistyöhön, jota Aseman lasten Pasila-työryhmä tekee muun muassa poliisin kanssa."

Tämä ei siis vaadi rajuja toimenpiteitä tai kovasti rahaa edes. Oireileville nuorille pitää vain löytää järkevämpää tekemistä.

Aikanaan vastaavat ilmiöt liittyivät lähiöiden kasvuun ja kaupungistumiseen, eli olisko silloin pitänyt estää kaupunkeihin muuttaminen?

4 tykkäystä

Potato tomato, jos kaikkeen näkee syyksi maahanmuuttajat niin sitten on niin ja he ovat tämän kaiken juurisyy, tämä ei kuitenkaan vastaa siihen miksi siellä on merkittävästi mukana myös ihan kantasuomalaisia joilla ei pitäisi olla mitään kotiutumisen haasteita. :slightly_smiling_face:

Vuoden 2020 lopussa Ruotsissa heidän osuutensa oli 25,9 prosenttia, vajaat 2 690 000 henkeä.
Vuonna 2021 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia hieman alle 470 000 eli 8,5 prosenttia.

Tässä ollaan kyllä samalla pallokentällä ja vain ajankysymys koska tänne saadaan vajaa miljoona maahanmuuttajaa kymmenen vuoden sisään!!

Vuosina 2010–2019 Ruotsin väkiluku kasvoi miljoonalla hengellä, ja siitä 73 prosenttia selittyi maahanmuutolla.

Suomessa tähän ei ole pelkoa nykyisen migrin aikana ja se blokkaa tehokkaasti jo ne työperäisetkin maahanmuuttajat jotka tänne olisivat kiinnostuneita tulemaan.
Mutta ei muuta, poteroita vain syvemmälle omiin juoksuhautoihin, rajat kiinni ja irti EU:sta niin hommat rokkaa.

Jengitymistä on Suomessa ollut jo 70-luvulla ihan kantasuomalaisten kesken, mikäköhän tämän kehityksen tällöin katkaisi?

  • 80-luvun puolenvälin jälkeen tappelut vähenivät. Kulutuskulttuuri toi nuorille hyvin paljon muita vaihtoehtoja: Esimerkiksi liikkuminen kaupunginosien välillä yleistyi, ja kouluja käytiin ristiin eri kaupunginosien ihmisten kanssa, Salasuo sanoo.

Vaikuttaa siltä että nuoriso sai parempaa tekemistä kuin vain maleksia porukalla ja purkaa pahaa oloaan, mutta mistä näitä tietää.

3 tykkäystä

Totta, tätä varten on rikostilastot. Rikostilastot ovat täysin linjassa poliisien havaintojen kanssa. Katurikollisuus on varsin jyrkässä kasvussa, kun puhutaan kymmenistä prosenteista vuodessa.

Ahaa. Palataanpa tilastojen pariin:

Todetaan nyt vielä kerran, että yksittäisen vuoden lukemaan voi vaikuttaa erittäin moni asia, joilla ei ole isossa kuvassa mitään tekemistä yhteiskunnan muutoksen kanssa. Annan esimerkin:

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tällainen tilasto:

Lukemalla pelkän otsikon voi päätyä johtopäätökseen, että maksuvälinepetosten määrä on suorastaan räjähtänyt. Tällekin on kuitenkin ihan luonnollinen syy, joka löytyy linkin takaa:

“Maksuvälinerikoksia (RL 37:12–14) tuli tietoon 380. Maksuvälinerikoksia koskevat nimikkeet lisättiin rikoslakiin 1.7.2021.”

Tai sitten voimme puhua ryöstöistä, jotka taitavatkin liipata tämän keskustelun aihetta:

23% kuulostaa tietysti isolta luvulta, jos ei ollenkaan tarkastele pidempää aikajanaa tai kokonaisuutta. Jos kuitenkin lukee tuosta otsikkoa pidemmälle eli ingressiin, selviää, että rikoslakirikosten määrä itse asiassa laski vuonna 2022.

Edelleen jos haluaa tonkia syvemmälle nimenomaan ryöstörikoksia, niin niiden pitkän aikavälin kuvaaja näyttää tältä:

Kuten havaitaan, yksittäisten vuosien määrä heiluu varsin paljon, ja yleensä isompaa nousua/laskua seuraa päinvastainen liike. Se tilasto, mitä täällä kauhisteltiin, oli vieläpä huomattavasti spesifimpi, eli käsitteli tiettyä ikäryhmää. Tuollaisessa tilastossa heilunta on tod.näk vielä paljon suurempaa.

Sattuu yksi luokanopettaja asumaan kanssani samassa kotitaloudessa ja näitä juttuja olen kuullut niin pitkään aamupalapöydässä että en jaksa uskoa hetkeäkään tuota “media poimii näkökulmat joista saa eniten klikkejä”.

Miten sinun puolisosi (?) aamupalapöytäjutut kumoaa median toimintalogiikan? Ei media ole aina väärässä. Sillä vain on sellainen toimintalogiikka, että rahaa pitää tulla sisään, jotta niitä uutisia kannattaa jatkossakin tuottaa.

Tästä seurauksena on se, että etenkin iltapäivälehdistön (jota tänne ahkerasti linkkaillaan) näkökulmat ovat pääsääntöisesti sellaisia, että ne vetoavat ihmisten ennakkoluuloihin tai johonkin negatiiviseen tunteeseen (pelko, ärsytys, inho jne). Sama pätee talousmediaan: pörssinousu ei ole uutinen, mutta tuleva mahdollinen laskumarkkina kannattaa lyödä isolla otsikoihin tasaisin väliajoin.

Isossa kotikaupungissamme on kouluja joista opettajat lähtevät pois heti kun mahdollista.

Ei kukaan halua tehdä huonossa työympäristössä duunia. Sen takia väki hakeutuu tietysti aina sinne, missä on paremmat olosuhteet ja oppilaat. Ei ole mikään vuoden 2023 ilmiö.

Kuitenkaan opettajan ammatti ei ole mitenkään menettänyt vetovoimaansa, kun tarkastellaan hakumääriä. Opettajia kyllä riittää nyt ja jatkossa ainakin suurimmissa kaupungeissa. Toinen asia on sitten muuttotappiopaikkakunnilla, joissa juuri kukaan ei halua asua, vaikka siellä niitä maahanmuuttajia on aika lailla pyöreä 0.

Tätä kun kuuntelee ja sitten uutisoidaan että “PISA tulokset ovat heikentyneet ja oppilaiden sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin” niin asiassa ei ole mitään ihmeteltävää.

Ehkä kannattaa kuunnella vähän vähemmän, jos aivot alkaa heti raksuttamaan tuollaisia skenaarioita, joissa huumeet ja teräaseet ovat arkipäivää kouluissa. En toki kiistä, etteikö tuollaisia ilmiöitä voisi olla jossakin koulussa jonakin aikana.

Sitten aina joku tollo tulee sanomaan että ei ole mitään ongelmaa, vaikkei tosin itse tiedä asiasta mitään mutta uskoo silti jotain ideologista internet -jamppaa ennemmin kuin tilastoja ja alan työntekijöitä. Ei jatkoon.

Ei kukaan ole sanonut, etteikö mitään ongelmia olisi. Ongelmia on paljonkin, ja moni niistä juontaa juurensa kevääseen 2020 sekä sitä seuranneeseen poikkeustilaan, jossa nuoret ovat pyöritelleet kotona peukaloitaan sen sijaan että olisivat olleet koulussa ohjatussa opetuksessa. Aivan kuten poliisisetäkin taisi todeta.

8 tykkäystä

Ei tämä nyt kauhean hyvältä kehitykseltä kuulosta.

21 tykkäystä

Kaikki jotka ovat aikaa viettäneet esim Saksassa,Ranskassa, Ruotsissa jne. 2000 luvun alkupuoliskolla ja kiertäen Eurooppaa nykypäivänä tietävät että vitux meni. Hyvin harva tai sanoisinko aivan liian harva noista haluaa omaksua asenteen maassa maan tavalla lait,kielen ja kulttuurin vaikka kovasti heihin panostetaankin rahallisesti ja muutenkin. Tulevat tänne meidän elätettäväksi,tekemään ”bisnestä” ja vetävät nuorisomme vielä siihen suohon mukaan. Osa machoilee ja tekee vielä biisejä ja ylpeilevät asialla.

” Puheessaan Merkel korosti, että vaikka maahanmuuttajat ovat tervetulleita, heidän pitää opetella kieli ja hyväksyä maan kultturinormit.

  • Monikulttuurinen ajatus, että eläisimme rinta rinnan sovussa onnellisena, on epäonnistunut. Täysin epäonnistunut, hän totesi.”
27 tykkäystä

Kait tämä Suomessa liittyy politiikkaan. Osaako joku ay-liikettä ja/tai kolmikantaa kannattava henkilö sanoa, että miksi liitot, saati valtakunnan sovittelija eivät julkaise ehtoja, mitä on tarjottu tai mitä vaaditaan? Ihan siis aidosti kiinnostaa ja kysyn, kun en keksi ainottakaan syytä tälle touhulle.

2 tykkäystä

Sovittelijan pitää olla luotettava, eikä kertoa mitä suljettujen ovien takana tapahtuu. Ja osapuolet koittaa saada sovintoa aikaseksi, ollaanko lähempänä sovintoa, jos mennää medialle kertomaa, ”tarjottii 3% palkankorotuksia, mutta nää ahneet haluu enemmän”.

Tietysti tilanne voi olla erilainenkin, jos halutaa toiselle osapuolelle antaa painetta ulko, niin sillonhan sitä kerrotaa mitä tarjottiin.

Ymmärrän, että sovittelija kunnioittaa neuvottelijoiden tahtoa. Lähinnä ihmettelen, että miksi liitot ja/tai työnantajat eivät halua kertoa edustamalleen taholle, että mitä on vaadittu tai tarjottu. Mulla on toki oma mielipide em. tahojen motiivista, eikä se ole erityisen positiivinen. Siksi kiinnostaisikin kuulla eri mieltä olevien näkemys asiasta. Tai onko em. tahot koskaan selittäneet, että miksi näin toimitaan.

2 tykkäystä

Välillä pelataan pesäpalloa. Onneksi Timo, Anna ja Ville on urheilullisia nuorukaisia :blush:

Eikun…

5 tykkäystä

Minusta on hauskaa kun nykyiset hallituspuolueet tai niiden poliitikot jotka ovat eri alueista olleet nyt vastuussa puhuvat näistä ongelmista ihan kuin ulkopuolisina joilla ei olisi kehityksen kanssa osaa eikä arpaa.

Vaatii toki pokkaa Valtionvarainministerinä taivastella valtionvelkaa kun on 4 vuotta antanut palaa ilman huolen häivää tai Opetusministerinä taivastela että on kurjaa kun kouluissa ja oppimistuloksissa on ongelmia ja että jotain pitäis tehdä tai Sosiaali ja terveys-ministerinä ihmetellä kuinka se kepulle koplattu sote nyt näin paljon maksaa.

Olisihan se nyt eriskummallista jos alueesta vastuussa viimeiset 4 vuotta ollut ministeri tai puolue olisi jotenkin oikeasti vastuussa ja osallinen tähän kehitykseen. Ei suinkaan vaan varmaan johtuu persuista että nämä osa-alueet menevät päin honkia.

36 tykkäystä

Aivan nappiin. Paitsi ei ole hauskaa!

Ja neljä vuotta sitten Mäkysen ja kumppanien talousteoria oli lisätä julkisia menoja ja veroja maksimaalisesti kun “rahaa on”. Ja nyt ollaan valtion velkaantumisesta huolissaan? Ovatko tunnetut ja pätevät talousteoriat jotenkin muuttuneet neljän vuoden aikana? Millä kompetenssilla rouvat Suomea oikein luotsasivat?

17 tykkäystä

Tässä pitää uskoa joko Helsingin hyvinvoinnin päällikköä:

”Näemme sen aika tavanomaisena tällä hetkellä. Ei ole kauheasti muutoksia suuntaan tai toiseen”, Nevalainen kommentoi.

Kaupungin tietoon tulee viikoittain joitakin tapauksia, joissa väkivaltaa on kohdistettu opettajiin. Näihin lasketaan mukaan myös sanalliset uhkaukset.

Tai opettajia:

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla 52,3 prosenttia kyselyyn vastanneista oli kokenut asiakkaan osalta väkivalta- ja uhkatilanteita vuoden 2022, kertoo Työterveyslaitoksen kunta10-tutkimus.

Koska joku tässä valehtelee.

13 tykkäystä