Vankilapäivä maksaa reilu 200e. Halvempaa pitää ihmiset omissa kodeissaan oman vapautensa vankeina 
1 tykkäys
-
Matalapalkkaisen työn vastaanottaminen on Suomessa kannattavaa, jos vaihtoehto on saada tukia JA osallistua kuntapalveluun tuen saamisen vastineeksi. Se olisi nimenomaan se pointti, että ihan mikä tahansa työ on kannattavaa ottaa vastaan, sillä joka tapauksessa johonkin on arkiaamuisin kotoa lähdettävä. 800€/kk kuntapalvelu -palkka vs. 1000€/kk osa-aikainen työ oikeassa työssä on helppo valinta, jos tosiaan joka tapauksessa on pakko jotain tehdä. Kannustinloukkuun liittyy aina vahvasti se, että vaihtoehtoisesti ei tarvitse tehdä mitään.
-
Hyvinvointiyhteiskunta pysyy, sillä vastikkeellinen sosiaaliturva ei vaikuta sosiaalietuuksien suuruuksiin. Kukaan ei kuole nälkään.
-
Ei tarvitse koskea veroihin. Taino, jos moni työtön toteaa että mielummin työllistää itse itsensä kun tekee kuntapalvelua niin se vaikutanee valtiontalouteen positiivisesti.
-
-
Nimenomaan, kuntapalvelu johon kunnan syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevan ihmiset osallistuvat tarjoaisi ainakin jonkinlaista ihmiseltä ihmiselle reaalimaailmassa tapahtuvaa kommunikaatiota. Niitä on paljon sellaisia ihmisiä kun istuvat vain kotona tietokoneen ääressä ja hoitavat kaikki kommunikaationsa näppäimistön välityksellä (kuten me tässä nyt
. Ihminen ei kuitenkaan pidemmän päälle tykkää hyvää siitä jos ei näe toisia ihmisiä ollenkaan.
Perustulo ei mitenkään ratkaise syrjäytymistä ilmiönä. Ehkä se kutistaisi valtion menoja vähentämällä byrokratiaa, toisaalta se saattaa entisestään haukata suuremman osan kansaa passivismin hautaan ja ongelma vain pahenee.
Tämä minun kaveri on toki vain yksi heppu, mutta on tuosta nuorten miesten syrjäytymisestä ollut juttua kyllä jo pitkään. Ei noita ihmisiä näe missään, kun he ovat aina vain kotona. Ongelma jota ei ole olemassa kuin paperilla, mutta perhanasti sekin lopulta maksaa kun kaveri on käynyt melkein korkeakoulun, mutta sitten passivoitui ja nyt vain elää tuilla. Valton saamatta jääneet verotulot ovat melko isot per heppu.
Syrjäytyneen ihmisen hoitamisen ainoa lääke on saada hänet takaisin elämäänsä elävien kirjoihin. Kaiken maailman tukijärjestelmien parantamiset ja helpottamiset yms vain yrittävät hillitä oireita, ei parantaa ongelmaa.
2 tykkäystä
Miten ihmeessä tämä Latviassa sitten voi toimia? Soitetaanko sinne ja sanotaan että se ei heillä siellä ole todellisuutta?
1 tykkäys
Jos puhutaan miesten syrjäytymisestä, niin pitää huomioida että politiikot ja valtio voi tehdä asian eteen varsin vähän. Kun katsotaan avioerojen määrää Suomessa ja erityisesti miten usein lapsiperheet eroaa, ei syrjäytyneet miehet pitäisi yllättää. Päihteiden ongelmakäyttö, syrjäytyminen, rikollisuus ja väkivaltaisuus yhteiskunnassa vähenisi merkittävästi jos perheet pysyisi kasassa ja vanhemmat kantaisivat vastuunsa. Aikuiset on tänä päivänä liian usein itsekkäitä oman napansa tuijottajia jotka laittaa itsensä lapsien ja perheen edelle.
Warren Buffet on sanonut että isänsä oli arvokkain asia minkä on koskaan saanut. Ei kuulemma kertonut pojalleen että miten pitäisi elää ja tehdä, vaan omalla esimerkillään näytti mallia ja Warren imi kaiken itseensä. Ihan kivasti Omahan oraakkelilla mennyt…
7 tykkäystä
Työssä, josta ei makseta mitään ja jonka ainoa päämäärä on olla mahdollisimman ikävää, on erittäin alhainen motivaatio. Tällöin tuottavuus on mallia Neuvostoliiton passijono ja saavutettu hyöty yhteiskunnalle voi mennä jopa miinukselle, kun huomioidaan kaikki kulut.
Kuinkakohan moni tähän ketjuun kirjoittajista puhuu näistä roskienkeruutalkoista ja muista “yleishyödyllisistä töistä” sen takia, että tietää itse olevansa tällaisten nöyryytysten ulkopuolella?
Työpaikan merkitys ihmiselle on erittäin suuri monestakin syystä; se on varmaan kaikille ihan selvää ja sen takia sen eteen tehdään duunia.
Yksi ratkaisumalli olisi se, että yhteiskunta tukisi matalimpia palkkoja tulonsiirroin. Tällöin palkat voisivat olla nykyistä alhaisempia. Heikosti tuottavilla työntekijöillä olisi jonkinlainen kontakti normaaleihin työmarkkinoihin, vaikka eivät olekaan normaalissa vakiduunissa. Valtio joutuisi maksamaan osan elämisestä mutta ei 100%, mikä on siis nykysysteemissä varsin yleistä.
Toimii ja toimii, tässä työttömyyslukuja viimeisten 20 vuoden ajalta:
3 tykkäystä
Kaunis ajatus laittaa osallistumispakko roskien keräämiseen tai lehtien lakasuun, että saa tukia. miksei pakota menemään töihin samantien? Pelkästään MOL:n sivuilla on yli 35 tuhatta ilmoitusta ja osassa etsitään enemmän kuin yhtä työntekijää. Varmasti monta paikkaa on myös sellaisia vähemmän koulutusta vaativia.
Otetaanko toimeentulotuki pois myös heiltä, jotka ei halua kerätä roskia. Latviassa voi malli toimia, jos työttömänät saa oikeasti miettiä riittääkö raha ruokaan.
Mutta olet oikeassa asialle pitää tehdä jotain, mutta kukaan ei ole keksinyt mitään sellaista mikä ei kyykytä työttömiä samalla kun kannustaa heitä hakemaan töitä. Suurelle osalle raha on hyvä motivaattori. Jos teet 40 tuntia viikossa töitä ja työmatkat päälle ja saat käyttöön 300e kuukaudessa siitä ilosta, ei ole kaikille hyvä motivaattori. Ja kaikki ei ajattele, että palkkakehitys jatkuu siitä ajankanssa.
1 tykkäys
Vaan kun ei ole. Oletko tietoinen maassamme vallitsevasta nuorten syrjäytyneiden massasta? Se on iso porukka, joka ei ole todennäköisesti ikinä käynytkään työelämässä. Hei eivät ole “jääneet” työttömiksi, he eivät ole koskaan edes olleet työllisiä. He kävivät lapsina kouluissa kun oli pakko ja vanhemmat usuttivat, mutta täysi-ikäistyttyään ja omaan asuntoon muutettuaan muumioituivat tietokoneidensa ääreen ja sieltä heitä on todella vaikea saada pois. Heillä ei useinkaan ole perhettä eikä parisuhdetta. Ei myöskään suurempia haaveita taikka mielihaluja vaikkapa esim matkustelemiseen. He kököttävät kotonaan ja pelaavat pelejään.
Ei tuolle porukalle kynnyskysymys ole mikään matalien palkkojen tukeminen tulonsiirroin yms. Jos herää päivällä klo 16 ja menee yöllä nukkumaan klo 04 arkipäivänä niin sanomattakin selvää että ko. ihmisellä alkaa olla koko elämänhallinta aika lapasesta lähtenyt.
Eikö muka tämänkaltaista ihmistä pitäisi käydä herättämässä kotoaan että nyt itseä niskasta kiinni ja oma elämä hallintaan. Mitä väliä sillä on jos hän ensin osallistuu tällaiseen kuntapalvelu -konseptiin, jonka tuottavuus olisi Neuvostoliiton passijono ja hyöty yhteiskunnalle matala. Ymmärrätkö mitä se maksaa yhteiskunnalle kun 60 000 nuorta ihmistä jättäytyy kaiken ulkopuolelle?
8 tykkäystä
Suomessa on ehkä pesiytynyt yleinen ajatus siitä että kansalaisilla on jotenkin kaksi vaihtoehtoa joista valita; töiden tekeminen tai työttömyys. Ja että jos valitsee työttömyyden niin siihen ei saa kukaan puuttua.
Totta perhanassa pitää puuttua. Meidän on pakko maksaa veroja, miten se voi olla jollain samanaikaisesti valinnanvapaata että elääkkö työelämän sisä- vai ulkopuolella.
Jos joka tapauksessa pitää aamulla mennä joko kuntapalveluun tekemään yleishyödyllisiä töitä ja siitä saa kuukausittaisen työttömyystuen, niin 40h viikossa toista työtä +300e palkalla on parempi diili. Kannustinloukku on purkautunut.
Sosiaaliturva on sitä että jokaisesta pidetään huolta. Ei se ole sitä että jokainen saa halutessaan olla osallistumatta ja vaatia elätystä. Se on joku ihan toinen järjestelmä tämä jälkimmäinen.
9 tykkäystä
Mielestäni työnteko ansaitsisi kunnianpalautuksen. Olisi arvokasta, mikäli etenkin nuoret ymmärtäisivät että työnteolla on se itseisarvo että kantaa kortensa kekoon yhteiskunnan eteen. Rahalla ei tähän voi osallistua.
Teen paljon töitä nuorten kanssa. Monella lukioikäiseölä on jo nyt se asenne että he tekevät jotain kivaa ja helppoa työtä, esim. kiinteistönvälitystä, jonka jälkeen he voivat elää vapaaherroina tekemättä mitään. Halveksun tällaista ajatusmaailmaa lähes yhtä paljon kuin ideologista työttömyyttä.
Viemällä tuet pois ei luoda yhtään uutta työpaikkaa. Olen aivan samaa mieltä, että työstä pitää jäädä enemmän käteen kuin tuista ja näinhän se usein onkin. Me tuemme kuitenkin montaa muutakin asiaa, vaikkapa lapsia ja asumista, jotka sitten luovat ne kannustinloukut.
Huipputuloiset -kirja muuten kannataa lukea. Monella siellä sen suuntaisia ajatuksia, että työttömyydestä pitääkin rankaista.
1 tykkäys
Ei niin, eikä sitä ole kukaan tässä ehdoittanutkaan.
Sen sijaan viemällä tuet vastikkeellisiksi täytetään monta avointa työpaikkaa. Kannustinloukku poistuu ja kaikki voittavat. Yritykset saavat työntekijöitä ja valtion työttömyydenhoitokulut pienenevät.
Ihan mielenkiinnosta mikä pakottaa henkilön osallistumaan KuntaPalveluun tekemään töitä palkatta? Menettää työttömyysturvan ja siirtyy toimentulon piiriin?
Omasta mielestä työnteko pitäisi saada aidosti palkitsevammaksi, se motivoi ihmisiä tekemään töitä.
2 tykkäystä
Onkohan aktiivimalli(e)n toimivuudesta jo dataa olemassa?
Eikös tällä hetkellä pidä hakea tietty määrä työtä, jotta säilyttää korkeamman työttömyystuen? Ja osaako kukaan sanoa kuinka moni työttömistä elää tuolla matalammalla korvauksella, eli eivät ole hakeneet riittävää määrää töitä? JOS heitä on paljon, olisin itsekin kyllä valmis lisäämään hieman raippaa.
Pisti silmään PAM:in lakkoon liittyvä YLE:n artikkeli, jossa haastateltiin kassatyöntekijää: ilman koulutusta 31h viikkotyötunneilla käteen jäi 1500-1600e/kk. Minusta se on kouluttamattomalle siististä sisätyöstä, noilla tunneilla hyvä liksa!
3 tykkäystä
Koen että yrität ratkaista useampaa kompleksia ongelmaa samalla työkalulla ja hieman kärjistäen olet tällöin käyttämässä vasaraa sekä naulaamiseen että höyläämiseen.
Tällainen malli jossa syrjäytyneitä tai esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä pyrittäisiin kuntouttamaan kuulostaa mielestäni kokeilemisen arvoiselta. Kompleksisuus iskee esiin viimeistään siinä kohtaa, että kuinka tällainen malli sovitettaisiin laajamittaisesti työmarkkinaongelmien korjaamiseen. Jälleen kerran, lähden liikkeelle positiivisen kautta: Uskon että ihmiset haluavat tehdä töitä, kunhan siitä saa riittävän korvauksen hyvään elämään. En koe että työttömiä tulisi nöyryyttää.
Käytän ravintola-alaa esimerkkinä, koska olen kuullut lukuja, että alalta on kadonnut 30 - 40 000 työntekijää eikä alalle saada houkuteltua uusia hakijoita. Tähän on monia syitä, mutta listaan yleisimpiä:
- Matalat palkat
- Vuorotyötä.
- Vakituisen 37,5h viikkotyön saaminen kiven takana.
- Usein melko vaativaa asiakaspalvelua = Melua, alkoholitarjoilua ja fine dining paikoissa taas vaaditaan oikeasti syventymistä aiheeseen mm. ruokalajien ja viinien tuntemusta.
=> Tästä voisi nopeasti ajatella, että palkkoja korkeammiksi niin riittää tulijoita ja yksinkertaistaen näin. Riittääkö ravintoloissa ja kahviloissa kuitenkin vielä asiakkaita, jos hinnat nousevat 50%? Näetkö että mallisi toimisi ravintola-alan työvoimapulaan?
Kirjoitat vastikkeellisuudesta, mutta tarkoitat toivottavasti että 1) Kunnat tai 2) Valtio vastaisi tällaisen työn järjestämisestä. En tohtisi ajatella, että tukien saaminen olisi vastikkeellista ainakaan sitä kautta, että henkilö olisi virallisesti työtön, mutta tekisi kuitenkin yksityisellä sektorilla töitä. Yksityisen sektorin ei tarvitse maksaa kilpailukykyisiä palkkoja, kun hommiin joihin ei tarvita pitkää koulutusta riittäisi aina tulijoita työllisyystoimiston kautta pakottamana. Computer says no.
Verojen jälkeen 1500€? Väitän että kaikella ~täyspäiväisellä työllä ihmisen pitäisi saavuttaa kunnollinen elämänlaatu: Katto pään päälle, ruokaa, vaatteita ja iloa. Meillä on yhteiskunnassa ongelma, jos ihmisellä ei riitä rahat normaaliin elämään työssä käymällä. Huom! Kaikki eivät voi elää yksiöissä ja kaksioissa syrjäkylillä. Kaupan kassa pitää löytyä myös Helsingin keskustaan. Suhteuta nuo tulot yksinhuoltaja + lapsi yhtälöön. Toki nykyisellään valtio sitten tukee sosiaaliturvan kautta näissä tapauksissa, mutta luen rivien välistä että pitäisi olla tyytyväinen ilman tukiakin?
4 tykkäystä
Miten ihmiset pakotetaan maksamaan veroja? Varmaan samalla systeemillä, tai siitä voisi aloittaa.
Tämä meidän kannustinloukkujärjestelmä ei parane sillä että kaikki ideat tyrmätään ja sitten todetaan olemassaolevasta systeemistä että “onhan tämä aika huono”. Monta sataa tuhatta työtöntä, varmaan lähemmäs 100 000 avointa työpaikkaa, valtionvelka kasvaa 10mrd€ vuodessa, mutta ei silti voi pakottaa ketään työkykyistä työelämään ja itse itsensä elättämään? Täh?
Muualla maailmassa korkean osaamistason työntekijät tekevät korkean osaamistason työtehtävät ja matalan osaamistason työntekijät matalan osaamistason työtehtävät. Suomessa matalan osaamistason työntekijät kramppaavat motivaatioloukussa, koska meillä sosiaaliturvan taso on säädetty niin korkeaksi että se kilpailee matalan osaamistason työtehtävien palkkojen kanssa. Tämähän on ihan surkea tilanne. Vähän paha nostaa matalan osaamistason työtehtävien palkkoja ilman että globaali markkinatalous vetää ne työt samantein kilpaileviin maihin, joten jäljelle ei jää kuin sosiaaliturvan tason madaltaminen.
Sosiaaliturvan madaltaminen johtaa inhimilliseen kärsimykseen.
Sen sijaan sosiaaliturvan ehtojen kiristäminen, työn velvoittaminen, ei johda inhimilliseen kärsimykseen, ainakaan kodittomuuteen taikka nälänhätään.
Jos sosiaaliturvan vastineeksi ei saa vaatia ihmiseltä yhtään mitään niin lienee syytä käydä hieman karaistumassa maailman todellisuuteen jossain Suomen ulkopuolella. Tällä vaatimattomuuden asenteella on hyvin pitkälti nykypäivän ongelmat synnytetty. Ei tartte jos ei yhtään jaksa!
13 tykkäystä
Kyllä tuolla nettosummalla nuo mainitsemasi saa aika kevyesti.
Artikkelin esimerkki oli Lahdesta. Helsingissä kassoilla on jo TES:in mukaankin kovemmat palkat.
Huomauttaisin vielä, että oli 31h/vko. Täydellä 40h/vko nettopalkka olisi jo sen 1800-1900e. Sitä en tiedä, voiko ylimääräisiä vuoroja tehdä, mutta luulisi, jos kerran on työvoimapula. Tästä herääkin seuraava kysymys: Miksi ihmeessä kaupan kassoille ja ravintolatyöntekijöille tarjotaan 20-30h/vko sopimuksia, jos on työvoimapula? Miksi ei 40h/vko?
3 tykkäystä
Nimenomaan. Latviassa työttömät osallistuvat kunnan järjestämään yleishyödylliseen toimintaan. En minä nyt ihan tarkkaalleen tiedä mitä kaikkea tekemistä se pitää sisällään, mutta ainakin se oli aamulla nähtävillä että kaduilla miehet ja naiset siistivät kotikaupunkinsa alueita roskia keräämällä. Tästä ei yksikään riistokapitalisti rikastu, mutta lähiympäristö tulee siistiksi.
Näin asiaa itse ideoiden tottakai pitäisi pitää tarkka rajaus siinä että kuntapalvelu ei ala rakentamaan mitään taloja ja kilpaile sillä yksityistä sektoria vastaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota vaikka ja mitä asukkailleen ja sen listan toteutukseen voisi varmasti käyttää sitä porukkaa jolle kunta/kela maksaa tukia jo muutenkin. Siistiminen, hiekotus, rakennusten ylläpidon avustaminen, vanhainkodeissa siivous yms (ei hoitotyö). Kai noita nyt joku viisas voi keksiä paljonkin. Pääasia on se että työn hyöty menee työntilaajalle, eli veronmaksajille.
Mutta tämä siis on paljon muuta kuin “raippa”. Se että ihmisellä on joku syy aamulla herätä muiden ihmisten kanssa samaan aikaan ja mennä jonnekkin tekemään jotain toisten ihmisten kanssa on erittäin hyvä lääke syrjäytymiseen. Siinä saisi monta kärpästä yhdellä iskulla. Syrjäytyneille yhteisöllisyyttä, työnhakijalle edes jotain puuhaa päivien ratteeksi, yhteiskunnalle jotain vastinetta 5,3mrd€ työttömyydenhoitokuluille jne
14 tykkäystä
En tunne alaa miksi sopparit ovat tuollaisia.
Nopea lasku pöytäliinaan Lahti kontekstissa per kk:
- Kolmion vuokra 700€ (Muutama alkaen 600€, mutta keskihinta lähemmäs 800€ katsottu Oikotiestä)
- Netti 30€
- Puhelinliittymät 50€
- Julkisen liikenteen kausikortit 50€
- Ruoka 500€
- Käyttötavarat 100€
- Sähköt 50€ (kaukolämpö)
- Kotivakuutus kk-osuus 20€
~1500€
Tilanne on hieman parempi 40h/vko sopparilla, mutta aika kituuttaen ja penniä venyttäen joutuu elämään, jos kuukaudessa jää käteen 1500€ töistä. Kädestä suuhun meininkiä. Käytännössähän näissä tapauksissa tehdään nyt tulonsiirtoa yksityiselle sektorille valtion tukemana. Perhe saa sosiaaliturvan kautta tukia, koska työ hädintuskin riittää elättämään.
3 tykkäystä
On kyllä valitettavan totta tuo syrjäytyneiden massa. Sitten on porukka, joka ei ole täysin syrjäytynyt, mutta suorittaa elämäänsä harrastusteatterissa ja kaikenlaisissa projekteissa ilman työterveyshuoltoa ja keräämättä eläketurvaa. Massassa on korkeasti koulutettuja ja koulupudokkaita, aidosti sairaita ja aidosti laiskoja (motis nolla). Täytettyään 18 heihin ei saa otetta vanhemmat, viranomaiset, vapaaehtoiset eikä kukaan.
Osasyy on, että ei ole enää tarjolla töitä kaikenlaisille (yhtään halveeraamatta hommia) rengeille, työkaluvarastonhoitajille, läheteille, puhelinkeskuksille, monistajille, kadunlakaisijoille, metsurin apulaisille, rahastajille, pylvään tai keilojen pystyttäjille jne, joihin hommiin riitti matalakin motivaatio, keskinkertaiset lahjat ja lyhyt perehdytys. Nykyään kaikkiin töihin alkaa olla vaatimustaso aika korkea ja se johtaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaan. Osa putoaa, kun paikkaa ei löydy. Kaupan kassaksi tai postinjakajaksi ei ole kaikista. Siellä ovat rinnakkain kouluttamaton 50 v ja kohta tohtoriksi valmistuva 35 v, kun “tero” 35 v pelaa sotapeliä yksiössään, eikä enää uskalla lähteä ulos kokeilemaan siipiään.
Koska yhteiskunta on vienyt vanhemmilta ja opettajilta keinot kasvattaa, opastaa ja ohjata myös ongelmatapauksissa, on yhteiskunta ottanut vastuun syrjäytyneiden massasta itselleen. Yhteiskunta hoitaa ongelmaa vain rahalla. Ne jotka haluavat, voivat elää perusturvan varassa, vaikka kyvyt riittäisivät muuhunkin. Nykyään ei löydy motivaatiota mennä pyörällä tai kävellen töihin muutaman kilsan päähän ympäri vuoden. Kouluaikana kunto on rapistunut niin, että 2x2 km päivittäin olisi liikaa. Nälkä-niminen motivaati on ihan tuntematon käsite. Jos iso-hätä saa menemään reiälle talvella ulos pakkaseen, mitä nälkä motivoisikaan? Yhteiskunta sanoo, että ryöstämään. Mutta ei se niin menisi, jos asiaan olisi puututtu ajoissa ja koko yhteiskunnan tasolla.
Miksi alakoululaiselta vaaditaan enemmän kuin aikuiselta? Jokaisella tuensaajalla tulisi olla henkilökohtainen vastuuhenkilö ja henkilökohtainen suunnitelma tai diagnoosi parantumattomasta tilanteesta. Vastikkeellisuus tuessa voisi olla vaikka päivittäinen ilmoittautuminen klo 8. Se pakottaa nousemaan ylös ja liikkumaan. Ilmoittautumispaikka voi olla yksilökohtaisesti määritelty vaikka 2 km päässä, joka on lyhimmillään alakoululaiselta edellytetty kävelymatka. Siitä sitten pidennetään, kunnes on koululaisten maksimi 5 km. Jos motivaatiota ei ole, sitä pitää tehdä. Nöyryyttäminen on eri asia kuin kasvattaminen.
Ihan oma lukunsa ovat maahanmuuttajat ja heidän myöhemmät sukupolvensa. Kotouttaminen pakolliseksi ja paljon jämäkämmäksi ja ohjaavammaksi heti maahan saapumisen jälkeen. Rikollisten käsittely aivan toiselle tasolle. Sairaat säilöön ja kasvatusta vailla olevat kasvattajan hellään huomaan. Mutta tässäkin varhainen puuttuminen on se avainsana.
6 tykkäystä
Luuletko noiden kaikkien kommenttien jälkeen, ettei hänen mallinsa koskisi myös toimeentulotukea? Pois vaan kaikki tuet jos ei roskien kerääminen maistu.
Jännää kuinka hyvin Marinin hallitus on onnistunut nostamaan työllisyysastetta ilman aktiivimallin kaltaista työttömien kurittamista. Tämä on todella hieno saavutus. Suunta on ylöspäin, joten minusta on todella kummallista haaveilla jostain työttömien kurittamisista ilmaistyöllä, sosiaaliturvan leikkureista ja muusta yhtä kivasta.
Jos työllisyysasteen nostaminen vaatisi aktiivimallin tukileikkuria, ilmaistyön kaltaisia tempputyöllistämisiä ynnä muita rangaistuksia niin eikö työllisyysasteen pitäisi olla laskusuunnassa nyt kun nämä rankaisevat toimet on jätetty tekemättä? Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Toivoisin, että jatkossakin mennään inhimillisyys edellä, eikä toteuteta turhaan (työllisyysasteen noustessa muutenkin) joidenkin paremmassa asemassa olevien märkiä päiväunia työttömien piiskaamisesta.
Sitä saakin ihmetellä. Sitten ollaan äimän käkenä kun kokoaikatöitä tarjoavaan kilpailevaan firmaan on läjäpäin hakijoita ja omalla ovella ei näy ketään. Ratkaisuna ei ole tietenkään tarjota kokoaikatyötä vaan valittaa työvoimapulasta.
Aika tiukkaa tekee myös keskituloisella eläkeläisellä.