Heh - tää on niinkuin hoitajamitoitus, kirjoitetaan laki että kaikki käy koulunsa kiltisti loppuun ja ongelma ratkaistu. Vain sossu voi ajatella tällä tavalla. Seuraavaksi rikoksetkin kielletään lailla, eikä poliisia enää tarvita.
22 tykkäystä
Tarkoitat siis 10-luokkaa? Sellainen on olemassa. Vastaa mainitsemiisi ongelmiin ja on nykyään oppivelvollisuuden piirissä. Jos lukio tai amis ei kertakaikkiaan nappaa, niin voit “hoitaa” oppivelvollisuutesi siellä. Paljon parempi paikka nuorelle kuin jäädä kotiin. Eikö?
Kymppiluokkia ei enää taida olla olemassa vaan korvattu ns. TUVA koulutuksella. Mutta sinnekin pitää hakea ja kaikki eivät pääse. Suomeksi sanottuna hakijalla pitää olla jotain kykyä ja motivaatiota.
eli mikään täysin koulupudokkaiden oppilaitos se ei ole.
4 tykkäystä
Koulu tietenkin parempi paikka kuin koti. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tätä ongelmaa ratkaise, usko pois. Peruskoulu tehty tyttöjen ehdoilla, eli itseohjautuvuutta lisätty ja koulut muistuttaa enemmän pelihalleja kuin kouluja. Kuria, rauhaa ja opettajavetoista koulua pojat kaipaavat. Nämä asiat kuntoon aluksi.
2 tykkäystä
Pilkon tämän pienempiin väitteisiin:
- valtiollemme olisi hyödyllistä, että jokainen ihminen olisi käynyt joko yleissivistävän tai ammatillisen tutkinnon
- Kansamme olisi sivistyneempi
- se pystyisi suoriutumaan haastavammista työtehtävistä (kuin pelkän peruskoulun käyneenä)
- se olisi terveempi (tutkimusten mukaan koulutus edistää myös terveyttä).
Muita kommenttejasi:
- Mihin nämä nuoret ovat sitten aiemmin menneet? Jääneet kotiin? Sekö on parempi vaihtoehto kuin “pakottaa” kouluun? Kouluun pakottaminen tuo elämään paljon enemmän sisältöä ja taitoja kuin kotona lorviminen.
- Mikä näille nuorille (jotka eivät “suostu” tekemään mitään peruskoulun jälkeen) on parempi paikka kuin koulu?
Vastine:
- En näe tutkinnoista mitään iloa yhtään kenellekään, ellei sitten tieten tahtoen halua patsastella ja valehdella tilastoilla. Yksikään tutkinto ei tuo lisäarvoa yhteiskunnalle, vaan sen tutkinnon saamiseen vaadittujen asioiden oppiminen ja ennen kaikkea niiden opittujen taitojen soveltaminen.
- Tämäkin pitää paikkaansa vain jos sen tutkinnon eteen joutuu jotain tekemään. Nykyään valitettavasti yhä vähemmän
- Tämäkin pitää paikkaansa vain jos opinnot ovat riittävän vaativat. Talvella luin lehtiartikkelin (En muista lähdettä. Saa ehdottomasti linkata), jossa insinöörien opettaja kritisoi etteivät nykyiset opiskelijat enää läpäise 20v sitten vastaavia kokeita. Mitä me teemme insinööreillä, jotka eivät osaa alansa perusjuttuja?
- Koulutus todellakin edistää terveyttä, mutta vain jos oppii jotain. 3v lisää päivähoitoa ei opeta yhtään ketään.
- Itse en kannata epämotivoituneen materiaalin päästämistä kouluihin säälistä. Helvetin kallista päivähoitoa, jonka maksavat luokan muut oppilaat pienempänä oppimisena.
- Näille voi järjestää vaikka kortistosta yhden ohjaajan 2000€/kk per 15 epämotivoitunutta. Huomattavasti halvempaa kuin opettajan resurssien tuhlaaminen
Ystäväni toimii opettajana lukiossa ja sanoo oppilasmateriaalissa tapahtuneen radikaalin heikentymisen oppivelvollisuusiän noustua. Ts. Se materiaali, joka ei pärjännyt/motivoitunut peruskoulussa ja pääsi armovitosilla läpi, on nyt lukioiden ja ammattikoulujen riesana. Taitotaso kuulemma jossain normaalin 6. luokkalaisen tasolla.
10 tykkäystä
Niin, onko ongelmana se, ettei opeteta tarpeeksi, vai se, ettei opilaat opi tarpeeksi? Ensimmäiseen auttaa opetuksen lisääminem, oppivelvollisuuden nosto, tmv., mutta ei jälkimmäiseen. Itse näkisin, että ongelmana on jälkimmäinen, jolloin keinojen pitäisi olla täysin toisenlaisia, joista kirjoitin aiemmin.
Kymppiluokasta mulla ei ole kokemusta. Itse näen, että tarvetta vapaammalle koululle voisi olla jo ennen sitä. En näe sitä yhteiskunnan yksilön, opettajan tai luokan muiden oppilaiden eduksi, jos koulussa on porukkaa, jotka eivät pärjää siellä. Tuhoaa oppilaan itsetunnon, häiritsee muuta opetusta ja ei siellä kuitenkaan mitään opi.
Pitäisi muistaa, että vaikka jotain opetetaan, niin ei se tarkoita, että sitä opittaisiin. Hyvä esimerkki on se, että ruotsia opiskellaan pakollisena, mutta käykääpä vaikka juttelemassa Oulun yliopistossa “virkamiesruotsin” suorittaneiden kanssa. Väitän, että teknillisessä ja luonnontieteellisessä vähintään kolmasosa ei osaa käytännössä lainkaan ruotsia, vaikka ovat sitä useamman vuoden opiskelleet ja ovat vielä koulussa varmaan keskimääräisesti paremmin pärjäävää porukkaa.
3 tykkäystä
Saisimmeko jotain hyviä, konkreettisia ideoita jälkimmäisen hoitoon? Jos oikeasti hyviä keinoja tulee esiin, olen valmis muuttamaan mielipiteeni. Itse en vain oikein vieläkään näe muuta vaihtoehtoa kuin “pakottamisen”.
Yläkoulu on pakollinen, vaikka yhä suuremmissa määrin sielläkin on epämotivoituneita, opetuksesta jälkeenjääneitä oppilaita. Vapaaehtoistetaanno yläkoulukin näiden em. ongelmien/seikkojen takia?
1 tykkäys
En ihan nyt ymmärrä mikä tässä on näin vaikea ymmärtää. Jos ne haluttomat opiskelijat pakotetaan ammatikouluihin niin niiden taso laskee entisestään. Jos ajatuksessasi on ongelman ratkaisu, niin nostetaan oppivelvollisuusikä saman tien 24 vuoteen. Saadaan Suomeen ennennäkemättömiä ikäluokkia, joilla on korkeakoulututkinto. Jotenkin en jaksa uskoa sen menevän ihan näin.
Tämä himmeli voisi toimia ihan hyvin, jos meillä olisi korkeatasoinen ammattikoulu ja halukkaita opiskelijoita, mutta kun ei ole niin tämä ei ole oikea ratkaisu. Huomattavasti kyvykkäämmän työntekijän saa vaikeaankin hommaan palkkaamalla suoraan peruskoulusta ja opettamalla töiden ohella 3 vuotta. Tämä siis jos vertaa vastaavan pituiseen ammattikoulutukseen. Niin kauan kun meillä on huutava pula työvoimasta niin pidän työssäoppimista huomattavasti parempana vaihtoehtona niin työntekijälle kun työnantajallekin.
3 tykkäystä
Pelkällä peruskoulututkinnolla et valmistu oikein mihinkään. Vuosien kuluessa sellaiset työt harvenevat edelleen, jota pystyisi tekemään pelkällä peruskoulutuksella. Siksi oppivelvollisuuden on elettävä ajan mukana. Ilman korkeakoulutusta sen sijaan pystyy vielä tekemään todella monia töitä. Jos tuo joskus muuttuu, on kaiketi pakko nostaa oppivelvollisuutta korkeakouluasteelle asti. Se ei ole kuitenkaan realistinen skenaario vuosikymmeniin, tuskin koskaan.
1 tykkäys
Mestarit puhuu kirjoittaa asiaa.
Sama homma se näissä (Amiedu, Edupoli jne.) laitoksissakin, jotka esim. työn ohessa ammattitutkintoja järjestää.
Vaatimustaso on siis aivan mitätön, suunnilleen pääsee läpi suullisella kokeella ja/tai kirjallinen koe klubiaskin kanteen.
Koulutuksen alussa työantajalle luvataan kaikenlaista seurantaa jne. mutta mitään ei tapahdu käytännössä koulutuksen aikana. Powerpointit on kyllä kunnossa.
Sitten kun antaa palautetta, niin kiittävät palautteesta ja lupaavat parantaa, motivaatio on oman työpaikan ja määrärahojen säilyttäminen, ikävä kyllä. Ei ole opettajien vika vaan “systeemin”.
Olen ollut vähintään 10 oppilaalle mentorina ja pieniä parannuksia lukuunottamatta kehitystä ei ole juuri tapahtunut. Melkein on hävettänyt oppilaitten puolesta.
Vanha ammattkoulututkinto esim. sähköalalle on vaativampi kuin nykyinen amk. Perheessä on molemmista kokemusta.
10 tykkäystä
Muistaakseni Apu lehdessä oli aikoinaan artikkeli, jossa mainittiin että 50-luvun lyhyen matikan yo-kokeissa oli vaikeampia kysymyksiä kuin nyt pitkässä.
Eräs kuudesluokkalainen poika ei osannut päävärejä englanniksi, ja laskutoimitus 6+9-7, oli ylivoimainen. Silti yläkouluun että heilahti. Vastaavia, useimmiten poikia on paljon.
Ammattikoulutuksen taso ja vaatimukset hyvin alhaiset. Koulut kirjoittaa paperit lähes kenelle tahansa, koska koulun saamat rahat riippuu suoritetuista tutkinnoista.
Koulutuksen ja oppilaiden taso Suomessa laskee ja lujaa.
7 tykkäystä
Maksuttomat oppikirjat kaikille on itse asiassa sellainen asia, jota minä kannatan. Minä näen ne hyvinkin samana asiana kuin opettajien palkan maksamista verovaroista.
Olen itse saanut kokea onnenkantamoisen, kun peruskoulu tuli kotikaupunkiini juuri silloin 70-luvulla, kun minun olisi pitänyt valita elämänlinja joko maksullisen oppikoulun tai ilmaisen kansakoulun välillä. Ja hyvä tuuri jatkui suorastaan ilmiömäisesti lukioaikana. Kotikaupunkini sattui olemaan yksi niistä harvoista, että se päätti paljon ennen nykyaikaa eli 80-luvun alussa, että maksetaanpa myös lukion kirjat kaikille. Sillä oli melkoisesti merkitystä meikäläiselle, joka tulin köyhästä perheestä. Vasta nyt 40 vuoden jälkeen siitä tuli standardi koko kansalle. Jos olisi pitänyt erikseen anoa köyhäinapuna, että saako koulukirjat kunnalta, niin olisi se oikeasti ollut aika nöyryyttävää.
Mielestäni tämän nimenomainen asia, kunnan maksamat oppikirjat, on niitä aitoja tasa-arvokysymyksiä. Toisin kuin monet muut asiat, joista kovasti meuhkataan.
7 tykkäystä
En usko lainkaan mihinkään huutavaan työvoimapulaan. Mutta siitä riippumatta sveitsiläiset tuntuvat pärjäävän aika hyvin nimenomaan oppisopimuskoulutukseen panostamalla.
3 tykkäystä
Onko hyviä parannusehdotuksia?
1 tykkäys
Ylen eilinen puheenjohtajatentti yhdessä kuvassa: Purra, Marin, … ja Petteri Orpo.
30 tykkäystä
Nyt tulee rahaa
Valtion talous on eri asia kuin yksityistalous
Valtion ei tarvitse maksaa lainojaan takaisin
Tämän hallituksen ottama laina on nolla-tai miinuskorkoista
Näitä tarinoita unelmoiva vasemmistohallitus on tarjoillut neljä vuotta, tarinakattaus on ollut kuin seisovassa pöydässä ruotsinlaivalla.
Meanwhile, Valtiokonttori vaivihkaa sen ottaa uutta lainaa vanhojen uusimiseksi ja hallituksen luomien vajeiden paikkaamiseksi.
Kokonaiskulu: 2,7-3,0%
Mielenkiintoista huomata, että näissä kuponkikorko 0,5% ja 0,125%. Ja rahaa tullut sisään lainan nimellisarvosta vain 89,9% (2028 erääntyvä) ja 69,6% (2036 erääntyvä).
Eipä taida jatkossakaan poliitikko ymmärtää, että korkokustannus on noussut kun se on maksettu jo nostovaiheessa…
Ja ehkä poliitikko muistuttaa äänestäjiä että inflaatio on 8% joten tämä on great deal…
10 tykkäystä
Vaikea kysymys. Jotain ajatuksia laitoin tuohon, mutta lähinnä lienen kanssasi eri mieltä siitä, että minun mielestä huono ratkaisu (tässä tapauksessa pakottaminen) on huonompi, kuin että ei tehtäisi mitään. Oletan, että sinunkaan mielestä pakottaminen ei ole hyvä ratkaisu, mutta että sekin olisi tyhjää parempi. Mutta turha tästä sinällään on väitellä, koska toin jo oman kantani esille, eikä siitä ole kenellekään hyötyä, että lähtisin toistamaan tai vänkäämään asiasta.
Ja minä ainakin kokeilisin tuota vaihtoehtoista mallia. Eihän sitäkään tarvitse lyödä heti kaikille, mutta voisi silti kokeilla. Lisäksi tässä ei olla ihan sokkona, vaan tällaisia koulujahan on testattu maailmalla ja tulokset on olleet mun ymmärtääkseni todella hyviä. Toki näissä ei ole tainnut olla ihan satunnaisotanta valituissa oppilaissa ja varmasti muitakin tekijöitä, jotka estävät täydellisen suoran vertailun.
3 tykkäystä
Ihan loppuun asti en jaksanut katsoa, mutta hyvin Saramo näyttää pärjäävän tuossa debatissa. Olisin veikannut ennakkoon jotain muuta.
Paasissa minua häiritsee ohjelma ohjelmalta entistä enemmän se, että hän ei tunnu hallitsevan numeroita. Puhutaan sitten Suomen asukasluvusta (kuten tuossa ohjelmassa) tai Fortumin tappioista tai koroista (kuten Rahapodissa), niin mies heittää jatkuvasti ihan puutaheinää. Toki joku Suomen asukasluvun väittäminen muutamalla sadallatuhannella asukkaalla pieleen ei ole maailman olennaisin asia, mutta samojen virheellisten numeroiden toisteleminen osuu korvaan. Saramo hallitsee numerot paremmin, mutta ei sitten valitettavasti ymmärrä mitä ne tarkoittavat.
4 tykkäystä
Kannetaan oma korsi kekoon lyhyellä kommentilla koulutuksesta. Itse peruskoulussa erityisopettajana, vaimo TUVA-erityisopettajana (tuttavammin ex- kymppiluokka).
Alalla työskentelevänä en voi kuin ihmetellä, kenen mielestä tämä oppivelvollisuusiän nosto on ollut hyvä ja kannattava ajatus. Valtaosa opettajista ei ainakaan ole sitä mieltä (oman n. 150 opettajan kuplan sisältä).
Miksi?
Täällä on ollut hyvää pohdintaa “pakottamisesta” ja tämä on juuri se ongelman ydin. Kun lapsella jää esimerkiksi peruskoulu kesken 8. luokalla, ei häntä kukaan hae kouluun. Huoltajien rooli on varmistaa lapsensa koulunkäynti ja perheissä jossa tämä ei toteudu, koulu konsultoi lastensuojelua. Enempää menemättä lasun tilaan, on sanomattakin selvää, että suuri osa näistä kotiinjäävistä lapsista - yllätys yllätys - myös jäävät kotiin. Pelkkä kirjoitettu “pakko” tehdä jotain, ei käytännössä vielä tarkoita yhtään mitään.
On toki myös perheitä, jotka oikeasti sen Uuno-Inkerin pakottavat kouluun. Jos lasta ei koulu kiinnosta, ja peruskoulua ei läpäistä suhtkoht ikäluokkansa mukaisesti, hän voi hakea TUVA-paikkaa, jossa opiskelua tuetaan varsin avokätisesti, ja ne viimeisetkin kullanmuruset saavat sen todistuksensa. Vai saavatko?
Vaimoni tosiaan työskentelee TUVAlla, ja kiroaa päivittäin sitä, kuinka 20 oppilaan ryhmästä paikalla käy noin 4-6 päivittäin. Muut eivät jaksa/halua/kykene/pysty/viitsi. Miten tämä oppivelvollisuusiän nosto on auttanut näitä nuoria, koska ne, joilla motivaatiota on, ovat aiemminkin saaneet koulunsa kyllä suorittaa. Ne kenellä sitä ei ole, noh, mikään ei ole muuttunut. Nyt vaimoni työpaikalla on kolmen korkeakoulutetun ihmisen ryhmä, jotka parhaimmillaan opettaa kahta 18-vuotiasta yläkoulun matematiikassa. Ei järjen hiventä.
Nuorille, vielä entisille “peruskouluikäisille” on hyviä vaihtoehtoja mm. Jopo luokat, joissa vähemmän teoriaa, ja enemmän esimerkiksi työssäoppimista. Näitä paikkoja vain on todella vähän, ja niistä on kova kilpailu. Näissä usein oppilaat ovat varsin motivoituneita. Kuten TUVA esimerkissä, myös tässä on tottakai paikkakuntakohtaisia eroja.
Loppuun, “koulutuksesta ei voi leikata” on täysin paskapuhetta. Todellakin voi, tai jos ei leikata, niin tehostaa toimintaa ja ne ylimääräiset rahat käyttää ryhmäkokojen pienentämiseen. Rahaa käytetään aivan vääriin asioihin, ja ammattilaisten mielipiteet jäävät OAJ:n jalkoihin.
28 tykkäystä
Itse ajattelen niin, että tuo pakko/velvollisuus ainakin ajan kanssa saa kansan ja vanhempien ajatukset muuttumaan siihen suuntaan, että toisen asteen koulutus käydään. Ensimmäiset vuodet menee varmasti sählätessä, mutta kun saadaan oppivelvollisuusuudistus takaraivoon, niin asenteet toivottavasti muuttuvat.
Vertaus: Jos asepalvelus olisi tähän päivään asti ollut vapaaehtoinen, ei sinne olisi mennyt aiemmin juuri ketään ja ensimmäiset vuodet pakotettunakin olisi aikamoista yskähtelyä. Nyt kun se on ollut pidemmän aikaa pakollinen (miehille), sinne mennään hyvällä prosentilla.
Opettajien mielipiteen tiesin ainakin itse jo valmiiksi; kukapa haluaisi, että “opiskelijamateriaali” heikentyisi? Käsittääkseni hallitus on myös panostanut tukitoimiin.
Kokonaisrahoitukseen liittyen toistan taas saman: Oli rahoitus mikä hyvänsä, kaikki rahat saadaan kyllä tuhlattua. Jos rahoitusta supistetaan, en usko, että osataan operatiivisella tasolla priorisoimaan asioita, vaan sama pelleily ja tuhlailu jatkuu.
1 tykkäys