THL arvioi alkoholin suoriksi haittakustannuksiksi n. 870 miljoonaa euroa. Raittiusjärjestöt sitten jo useita miljardeja, he kun laskevat mukaan rikkonaisten perheiden ja rikosten uhrien aiheuttamia ja kokemia menetyksiä. Alkoholivero tuottaa n. 1,5 miljardia vuodessa. Onhan tuossa verossa reilusti laskuvaraa ennen kuin raittiit alkavat maksamaan alkoholin käytöstä. Tämän yhtälön takia valtiovalta tätä suhteellisen tiukkaa alkoholipolitiikkaa joka tapauksessa ylläpitää. Yksikään hallitus tuskin haluaisi olla maksumiehenä jos uudestaan kävisi kuten kävi keskioluen ruokakauppoihin tulon yhteydessä kun alkoholin käyttö tuplaantui muutamassa vuodessa.
En oikein tiedä, mitä siitä saa irti että seuraa bensan hintoja. Hallitus ei siis takaa että bensan hinta ei nousisi. Hallitus takaa vain sen että hallitus ei nosta bensan hintaan. Hallitus ei vaikuta muutoin markkinahintoihin eli bensa voi ihan hyvin nousta tai laskea muista syistä.
Sitä en osaa sanoa, että mikä käytännön ero on “tilastoitu kulutus” ja “todellinen kulutus”. Jos kotimaan ostot + ulkomaan tuonti + ravintolakulutus = tilastoitu kulutus, niin mistä sitten todellinen kulutus mahtaa tulla. Noh, ihan se ja sama, pointti se että me emme ole mikään 200% viinamaa länsi-eurooppaan verrattuna, pikemminkin päinvastoin. Suomalainen juo alkoholia vähemmän kuin keski-eurooppalainen.
Jos vero kevenee, kulutus kotimaassa kasvaa ulkomaan tuonnin kustannuksella. Jos kotimainen kulutus kasvaa, se alkoholin kohdalla siirtynee varmaan myös osittain ravintoloihinkin, jolloin se lisää verotuloja kaupassa ja ravintoloissa. Ulkomailta tuotu alkoholi ei jää verottajan haaviin ollenkaan. Montako kertaa tämä pitää tähän kirjoittaa?
Pistän vielä kerran varmuudeksi: Jos vero kevenee, kulutus kotimaassa kasvaa ulkomaan tuonnin kustannuksella. Jos kotimainen kulutus kasvaa, se alkoholin kohdalla siirtynee varmaan myös osittain ravintoloihinkin, jolloin se lisää verotuloja kaupassa ja ravintoloissa. Ulkomailta tuotu alkoholi ei jää verottajan haaviin ollenkaan.
3 tykkäystä
Oon kyllä sitä mieltä että jengi menee sairaana duuniin, kuului tai ei. Nähdään tosiaan seuraavana influenssakautena mikä on tilanne, edellyttää tietysti että tää on tullut voimaan.
5 tykkäystä
On myös työntekijöitä, jotka eivät mene töihin edes terveinä, sikäli jos telkkarista sattuu tulemaan jotain tähdellistä. En tiedä yritätkö juksata itseäsi vaiko meitä muita kieltämällä tämän ilmiön olemassaolon.
Voisi jopa kysyä miksi työnantajan oikeastaan on maksettava palkkaa sairaspoissaolopäivästä? Työ = työntekijän aika & osaaminen vaihdossa työnantajan palkkaan tehdystä työstä.
Jos työntekijä on estynyt tekemään työtä syystä tai toisesta, työnantaja ei saa työsuoritetta. Miksi silti työnantajan pitää maksaa palkkaa tekemättä jääneestä työstä? Mikä on tämän järjestelyn looginen perustelu?
Miksei sairasloma -järjestelmä ole työntekijöiden 100% omatoimisesti pyörittämä vakuutusjärjestely? Jokainen työntekijä ottaa sairaslomavakuutuksen, vähän samaan malliin kuin liikennevakuutuksen. Alussa bonukset ovat matalat, mutta jos ei sairastele paljoa saa bonukset nousemaan ja lopulta ne olisi suht korkeat ja maksu pieni. Ne puolestaan jotka ovat viikosta toiseen kipeinä olisivat sitten myös makselemassa enemmän vakuutusmaksuja. Motivaatio pitää omasta terveydestä huolta olisi yksilöllä itsellään, sikäli kun saikuttelu nostaa omia vakuutusmaksuja.
Poikkeuksena näkisin sen jos työntekijä joutuu sairaslomalle jäätyään työtehtävässä jonnekkin nosturin väliin jumiin, jolloin työnantajalla olisi korvausvastuu työntekijän kuntoon saattamisesta. Nykyjärjestelmä on kuitenkin sellainen, että työntekijä voi murtaa nilkkansa viikonloppuna Himoksella lasketellessaan, johon minä en keksi mitään loogisesti kestävää selitystä sille miksi työnantajan on maksettava sairasloman palkkaa vapaa-ajan tapaturmasta, johon se ei ole mitenkään voinut vaikuttaa.
9 tykkäystä
No jos työnantaja haluaa pitää direktio-oikeutensa niin kyllä työntekijälle täytyy aika vahvat perusoikeudet taata. Varsinkin juuri sairasloman palkka. Muutoin vakituinen työsopimus lähentelee orjatyövoimaa. Tokikin voisimme luopua työsopimuksista kokonaan ja muuttaa kaikki yksityisyrittäjiksi. Sehän olisi reilu peli; jokainen neuvottelee hintansa itse ja käy töissä vain kun se itselle sopii. Kansantalous tätä tuskin kestäisi, työntekijät kun ulosmittaisivat katteet heti valtansa määrän tajuttuaan.
5 tykkäystä
Miten niin?
Eihän se nyt ole kauhean loogista, että jos tilaat ensi viikoksi talomaalarin hommiin, mutta hän soittaa maanantaina että on tullut kipeäksi eikä pääse paikalle, mutta lähettää kuitenkin täyden laskun tehdystä työstä. Talo on edelleen maalaamatta. Maksatko laskun?
2 tykkäystä
Esimerkkisihän ei kytkeydy todellisuuteen. Työnantaja ei tilaa tai pyydä vaan käskee töihin. Sitä käskyä on sakon uhalla noudatettava.
Peukut tälle. Ei varmaan ole työnantajan tehtävä rahoittaa saikkua. Mutta yhteiskunnan kannalta on järkevää, että sairastetaan himassa. Se pitää vaan rahoittaa jotenkin. Toi vakuutusmalli voisi sopia Suomeen laajemminkin. Sakuissa tais olla se käytössä. Siellä tosin terveydenhoitomenot on isommat kuin Suomessa suhteessa gdp. mutta systeemi toimii. Briteissä on NHS joka maksetaan verorahoilla, siellä systeemi kyykkää. Sama syy kuin meillä, eli ikääntyneiden kulut.
Kukaan ei yritä kieltää huijaamisen olemassaoloa. Harva kuitenkaan yleistää tämän asian niin pahaksi ongelmaksi kuin sinä. Logiikkasi on ihan samanlaista kuin esimerkiksi työttömien, opiskelijoiden ja maahanmuuttajien laiskottelussa.
1 tykkäys
Tässä on muuten yksi juhlan aihe palkattoman työn vihaajalle. Kerrassaan hieno suunta!
“Harjoittelusta maksettavan korvauksen tulisi kattaa vähintään perustarpeet, kuten ruoka-, asumis- ja liikkumiskustannukset kunkin jäsenvaltion yleisen hintatason mukaisesti.”
16 tykkäystä
Kun työehtosopimusten kattavuus on 90% ja ilmeisesti useimmissa ilmeisesti lukee, että ensimmäiseltäkin sairauspäivältä saa korvauksen, niin arvioisin tämän hallitusohjelman kirjauksen jäävän käytännössä merkityksettömäksi julistukseksi.
4 tykkäystä
Yleistys tässä asiassa on kyllä Suomessa jokapäiväistä. Samaa tulee molemmilta puolilta kenttää ja se vaikeuttaa hedelmällisen suhteen kehittymistä. Rakentavaa keskustelua on vaikea käydä kun asioista on jo valmiiksi kovin ennakkoluuloinen ote. Ei kaikki työntekijät ole lusmuja, ei kaikki työttömät ole lusmuja. Sama koskee työnantajia, ei kaikki ole huonontamassa työntekijöiden asemaa, ei vaikka ammattiliitot sen viestinnässään antavat ymmärtää. Vai miltä kuulostaa “nyt loppuu riistäminen” . Erittäin monessa työpaikassa on työehdot paljon paremmat kuin työehtosopimuksessa on neuvoteltu. On aloja, joissa TES- mukaisella palkalla ei varmasti ole 10% enempää kyseisen ammattiryhmän työvoimasta töissä, palkka on paljon korkeampi. Itseäni kiinnostaa kovasti tämä paikallisen sopimisen vapauttaminen. Meilläkin voitaisiin taas palata vähän vapaampaan työaikatauluun, jossa työntekijät saisivat itse päättää milloin tulevat töihin ja jos joku nyt ehdottomasti haluaa tulla sunnuntaina töihin, niin se sallittaisiin peruspalkalla, halukkaita tähänkin on yllättävän paljon. On myös niitä, jotka eivät tulisi sunnuntaina töihin, vaikka palkka olisi sen + 100%, mikä on aivan ymmärrettävää ja mielestäni täysin työntekijän päätettävissä, eikä siihen tarvita ulkopuolisia asiaa vatvomaan. Tiedän että yleistän tässä nyt itsekin ja se on yllättävän helppoa tältä puolelta pöytää.
1 tykkäys
Missäs välissä maailmaan tuli sellainen ihan kohtuuton vaatimus, että lakien pitäisi olla loogisia…? 
Lait ovat vallanpitäjien määräyksiä. Eivät mitään muuta. Joissain maissa niitä määräyksiä jakaa kansalaisten valitsema parlamentti, joissain joku rikollisjärjestö, jolla on aseet. Mutta yhtä kaikki, lait ovat vain määräyksiä, jotka ihminen on luonut rajallisessa viisaudessaan. Kyllähän niitä usein logiikalla perustellaan. Valinta onkin siinä, että mitkä argumentit ylipäätään hyväksytään keskusteluun.
Me satumme elämään länsimaisessa demokratiassa, jossa lait muodostuvat hyvin monimutkaisten neuvottelujen myötä sen mukaisesti, minkä mielipiteen taakse saadaan riittävästi valtaan äänestettyjä päättäjiä. Joten vastaus kysymykseen on hyvin yksinkertainen: työnantajan on maksettava palkkaa sairauspoissalosta, koska niin on päätetty.
Vähän pidempi vastaus luultavasti lähtee jostain sellaisesta historian tilanteesta, että Suomi oli köyhä ja kivulias mutta alkoi vaurastua, joten piti sopia, että miten sitä taloudellista hyvinvointia jaetaan. Ja luultavasti vallan kammareissa nähtiin, että käyhä työntekijä on jo valmiiksi ahdingossa, niin olisi hyvä juttu, jos hänen ei tarvitsisi kantaa murhetta omasta sairastumisesta. Emme olleet tässä kehityksessä yksin. Yleisemminkin Euroopassa luotiin valtiojohtoisia sosiaaliturvan rakenteita, joissa maksajaksi laitettiin tavalla tai toisella yritykset. Ja taakan jakoa harrastettiin myös markkinatalouden ihmemaassa USA:ssa, jossa esimerkiksi oli muistaakseni niinkin rankkaa, että sodan aikaan yritysten voittovero oli about 90%. Nohevammat etsinevät tarkemmat tiedot netistä.
Jos nyt riskienkantokyvyn perusteella asiaa vähän pohtii, niin lienee selvää, että suurissa ja keskisuurissa yrityksissä nykyinen järjestelmä on toiminut jokseenkin hyvin eikä ole aiheuttanut erityisiä ongelmia, koska yksittäistapaukset hukkuvat tilastoon ja ne laitetaan hintoihin. Suuriin ja keskisuuriin yrityksiin tuskin kovin paljoa muutoksia uuden lain myötä tulee johtuen työehtosopimuksista. Sen sijaan muutaman henkilön pienyrityksissä nykyinen systeemi voi olla melkoisen paha, sillä yksittäisen työntekijän panoksen positiivisuus kassavirtaan saattaa olla pakollista koko yrityksen olemassa ololle.
Arvelen, että ensimmäisen päivän sairauspoissaolon siirtäminen työntekijän itsensä riskiksi auttaa nimenomaan pienyrityksiä.
7 tykkäystä
Koittaa pitää omat äänestäjät tyytyväisinä👍
3 tykkäystä
Maabrändi kuntoon
3 tykkäystä
Täällä on ollut paljon puhetta palkattomuudesta ensimmäisenä sairauspäivänä. Sen on sanottu johtavan tautien viemiseen työpaikalle.
Millä taudeilla aika, jolloin tautia kantava yksilö tartuttaa muita on alle yhden vuorokauden?
Siis tautia voi tartuttaa jo ennen oireiden ilmaantumista.
Tietysti, kun eka sairauspäivä osuu vapaapäivistä seuraavaksi päiväksi, niin siinä on ollut erossa työpaikasta jo pari vuorokautta.
Journalisti David Macdougal taitaa olla katkera vaalitappiosta, sellaisestahan on kyse viher-vasemmistolaiselle. Twitterissä herran asenteellisuus onkin hyvin esillä.
Herra on saanut kysyttyä juttuunsa kommentit kahdelta asiantuntijalta,
-joista äärioikeistotutkija Oula Silvennoinen on Vihreiden Eduskuntaehdokas
-joista professofi Panu Raatikainen on Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas ja Vasemmistoliiton ajatuspajan ‘Vasemmistofoorumin’ puheenjohtaja.
Asenteellisuus voi olla vahvasti läsnä toimittajan työssä kuten tiedetään.
Itse jutun sisältöö minulla ei ole kommentoitavaa, ei erityistä tietoja Junniloista tms.
15 tykkäystä
En tiedä toimittajan poliittisista näkemyksistä, asenteellisuudesta tai katkeruuksista mitään, asiavirheitä artikkelissa ei ollut. Silvennoisen kommentit voi halutessaan sivuuttaa, ja Raatikainen toteaa vain Junnilan puhuneen uusnatsien järjestämässä tapahtumassa. Niin kuin puhuikin.
Halla-aho on kirjoitellut kaikenlaista, kaikki artikkelissa mainitut asiat löytyvät internetistä yhä.
Ehdottoman tarkoitushakuinen kirjoitus Mac Dougalilta. Hän on selkeästi agendansa valinnut eikä aikallut sen esille tuomista. Tämä ei varmastikaan ole viimeinen tällainen kirjoitus seuraavaan neljään vuoteen. Sen verran paljon lyömäaseita PS on medialle lähihistoriassa tarjonnut.