Oma kokemukseni median luotettavuudesta on että mitään uutista ei voi ottaa sellaisenaan totuudesta.
Olin 12 vuotta käräjäoikeuden lautamiehenä ja mikään uutinen käsittelemistäni rikosasioista ei ollut oikein. Sellaiset yksityiskohdat kuin vankeuden pituus oli järjestään oikein mutta tuomion perustelut uutisoitiin systemaattisesti harhaanjohtavasti. Tyypillistä oli, että syyte kuvattiin yksityiskohtaisesti mutta tuomio kuitattiin pelkällä lopputulemalla. Tämä on erityisen ongelmallista silloin, kun oikeus ei tuominnut syytteen mukaan.
Muutamia muitakin uutisia on ollut, joissa minulla on ensi käden tietoa ja niissäkin on ollut aina jotain pielessä.
Tämä tekee medialukutaidosta tärkeää mutta vaikeaa. Oma lähestymistapani on lukea laajasti eri lähteitä, ja jos asia kiinnostaa, kaivan mahdollisimman alkuperäiset lähteet. Itselläni on tutkijan koulutus joten tämä ei ole minulle haastavaa, mutta kuinka suurin osa kansasta voi pärjätä?
Vähän toinen kulma:
Tutkijankoulun ajoilta mieleeni jäi eräs tieteenfilosofinen tapa ajatella (vaikutteina ainakin Kuhn, Lakatos, Feyerabend): on olemassa erilaisia aatesuuntia, jotka ovat niin yhteensopimattomia ettei yhden aatesuunnan sisältä voi ymmärtää toista, ja aatesuunnan vaihtaminen yksilötasolla vastaa uskonnollista kääntymistä (ja yhteiskunnan tasolla vaatii helposti sukupolven vaihdosta). Aatesuunnat määrittävät paitsi maailmankuvan myös sen, mitä faktat ovat ja miten ne tunnistetaan. Kunkin aatesuunnan sisältä katsoen muut vaikuttavat virheellisiltä, ja mitään tapaa tarkastella asioita objektiivisesti (kaikkien aatesuuntien ulkopuolelta) ei ole olemassa.
Näen nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä paljon tällaista. Vaikka lukisimme samoja uutisia, eri aatesuunnissa ne tulkitaan eri tavoin. Tosiasiassa luemme eri uutisia, ja erityminen tapahtuu jo uutisten laatijoiden päässä.
Pelkäänpä pahoin, että tämä hallitus istuu täydet neljä vuotta. Niklas kiteyttää asian hyvin. Kokoomuksen liberaali laita on käytännössä lakannut olemasta.
Katu tai siellä olevat rikokset ei ole yhtä kuin Iltalehden satunnaiskysely keskellä päivää. Jos retkeilijäkadulla ei satu ja tapahdu niin huomiona vaan että ei eläimetkään paskanna omaan pesään.
Lähellä tapahtuvan rikollisuuden suhteen ihmisillä on kuitenkin pikemminkin taipumus ylidramatisointiin kuin asioiden vähättelyyn. Ja usein se vielä ilmenee täysin epärationaalisena toimintana. Eli vaikka niin, että jos jossain puistossa on puukotettu joku henkilö, monet ihmiset alkavat välttämään sen kautta kävelyä, vaikka tosiasiallisesti yksittäinen rikos ei tee siitä yhtään aiempaa turvattomampaa paikkaa liikkua.
Katujengin nimi tulee kadusta, jolla asuvat ja kulkevat kuvaavat katua erittäin rauhalliseksi. Ei pelota.
Poliisi pyrkii nyt etupainotteisesti katkaisemaan katujengi-ilmiön ennen kuin se kasvaa vakavaksi ongelmaksi.
Poliisin mukaan katujengit koostuvat pääosin maahanmuuttajien parikymppisistä lapsista. Jengeissä on vahva rikollisen toiminnan tahtotila ja identiteetti ja niihin liittyy vahvasti rap-musiikki. Myös alaikäisiä rekrytään mukaan.
Tuomiot ovat rauhoittaneet asianosaisten jengien toimintaa mutta ei lopettanut sitä.
From the moment the atomic bomb was dropped on Hiroshima in August 1945 until his death in 1967, J. Robert Oppenheimer was perhaps the most recogniz-able physicist on the planet. During World War II, Oppenheimer directed Los Alamos Laboratory, “Site Y” of the Manhattan Project, the successful American effort to build an atomic bomb. He went on to serve for almost 20 years as director of the Institute for Advanced Study in Prince-ton, N.J., home to some of the world’s leading scien-tists, including Albert Einstein.
In the popular imagination, Einstein came to represent unalloyed optimism about the capacity of human genius to uncover the secrets of the cosmos. Oppenheimer played a grimmer role, standing for the dangers of advancing science. After the successful test of the “Gadget,” as the first atomic bomb was called, he is said to have quoted the Bhagavad Gita: “Now I am become death, the destroyer of worlds.” Much of his subsequent career would be spent advising humanity how not to be annihilated by the powers of the atom he had conquered. The advice was not always well received: The Atomic Energy Commis-sion stripped him of his security clearance in 1954, in part because of his advocacy for arms control. (The Department of Energy posthumously reversed that decision last year.)
Hence Oppenheimer set out to make the Institute for Advanced Study a place for thinking about humanistic subjects like Russian cul-ture, medieval history, or ancient philosophy, as well as about mathematics and the theory of the atom. He hired scholars like George Kennan, the diplomat who designed the Cold War policy of Soviet “contain-ment”; Harold Cherniss, whose work on the philoso-phies of Plato and Aristotle influenced many Institute colleagues; and the mathe-matical physicist Freeman Dyson, who had been one of the youngest collaborators in the Manhattan Project. Traces of their conversa-tions and collaborations are preserved not only in their letters and biographies, but also in their research, their policy recommendations, and in their ceaseless efforts to help the public under-stand the dangers and opportunities technology offers the world.
Ei ole Kokoomuksen liberaali laita lakannut olemasta, vaan ymmärtää (toivottavasti) pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Nyt maan taloudelle on vaan pakko koittaa tehdä ryhtiliike, ja valitettavasti muita hallituskokoonpanoja tähän ei ole tarjolla. Kertoo siitä kuinka syvältä esim. nykyiset SDP, Vihreät ja Kepu ovat.
Jos kirsipihat ja muut vastaavat saavat hyvesignaloitua tarpeeksi, niin nähdään kuinka kurjaan tilaan yhä huonompi talous voi Suomen johtaa. Sitten tavallaan persutkin lopulta saavat haluamansa, kun kukaan Afrikasta ei enää halua tulla tänne…
Kyllä se omasta näkövinkkelistäni on lankannut olemasta. En tiedä milloin tarkalleenottaen tapahtui, mutta sain sen itse huomata kun Kirsi Piha savustettiin pois pormestariehdokkaan paikalta ja sen vain käytännössä annettiin tapahtua. Tuolloin meni oma puoluekirjani naftaliiniin.
Suomi, maailman tasa-arvoisin maa, ehkä paras vaihteleva ilmasto (talvi tappaa luonnolle pahimmat tuholaiset, ei ainakaan vielä metsäpaloista maailmanlaajuisesti verrattuna isoa riesaa), ei isoja maanjäristyksiä, tulivuoren purkauksia, hirmumyrskyjä, ihmiset (selvinpäin) kärsivällisiä, ymmärtäväisiä, rauhallisia hädässäkin…
Itä-naapuri pitää huolen että vieraat ei halua tänne.
Ruotsi taasen ollut hyvä esimerkki ja naapuri, kuten Virokin eri tavalla.
Ei hyvistä marjapaikoistakaan huudella.
Nyt ollaan uuden edellä, kun joudutaan valitsemaan ja tekemään kompromisseja, työssä käyvät eläköityy ja syntyvyys ei ole pysynyt perässä.
Kukaan ei halua muutosta, kun hyvin menee. Ne tehdään pakon edessä.
Aina on ollut vanhat jäärät ja nuoret kapinoitsijat.
Nostat esiin tärkeitä asioita eli päästöt vesistöihin ja ilmastomuutoksen. Liittyen kuvankaappaukseen: natrium ja sulfaatti ovat pari yleisintä ionia maailman merissa. Kun suhteuttaa siihen, että maailman merien koostumuksesta muutama prosentti on suoloja ja miettii miten paljon merivettä on, niin “tonnit” eivät hätkäytä enää niin paljoa. Voi silti olla, että lokaalisti nämä päästöt ovat ongelma ja siinäpä on viranomaisilla ja viimekädessä korkeimmalle hallinto-oikeudella mietittävää, että päätös ratkaistaan oikein. Muutama vuosi takaperin Kuopioon suunniteltu sellutehdas kaatui kielteiseen korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. Hyvin mielelläni lukisin siitä mitä ovat ympäristölupien käsittelyssä oikeat menettelyt ja rajat.
Usko tekoälyn voimaan ilmastomuutoksen ratkaisijana heittona tänne jätän omaan arvoonsa, koska sinulla ei ole viestissäsi siitä mitään muuta kuin uskosi.
Kristi Raik kirjoitti tänään oikeistopopulismista ja siitä, kuinka muilla puolueilla ja poliitikoilla on vastuu rajan vetämisessä hyväksytyn ja sopimattoman välille.
Mielestäni tässä on onnistuttu Suomessa kohtuullisen hyvin. Purran “säkki-vertaus” koettelee rajoja ja on päivänselvää, että Purra tasapainoilee tarkoituksella hyväksytyn ja sopimattoman rajamaastossa. Kuten Kristi Raik tuo twiiteissään esille, demokratiaa on syytä vaalia. Unkari on esimerkki siitä, mihin oikeistopopulismi voi johtaa. Viktor Orban on monen eurooppalaisen oikeistopopulistin esikuva.
Nykyään on trendi ja julkisivu leimaantua porvariksi.
Kun sinulla 100-100 000€ sijoitus varallisuus, niin kuvittelet olevasi Nallen kanssa samassa veneessä, vaikka sijoituksesi on miinuksella. Ja se on tietenkin “vihervassareitten” syy, vaikka sinua vietäisiin kuin pässiä narussa, niin siitä kannattaa maksaa kunhan saat porvarin statuksen
Jos saat pääosan tuloistasi työntekijänä, niin olet työläinen.
Itse olen ollut suurimman osan yrittäjä, nyt reilu 2 vuotta palkansaaja. Koskaan silloinen hallitus ei ole vaikuttanut toimeentulooni merkittävästi. Aina olen kokenut olevani hyväosainen.
En ole kuitenkaan miljonääri.
Lisäys:
Useimmat yrittäjätkin on käytännössä työläisiä, ja he ovat usein huonommassa asemassa kuin työntekijät. Yrittäjät kuten muutkin ryhmät laitetaan samaan koriin, mikä ei ole keskustelun kannalta oikein.
Niin yrittäjissä kuin työtekijöissä on hyvä- ja huono-osaisia ja me keskikuokka
Olen nyt seurannut keskustelua täälläkin nykyisestä poliittisesta tilanteesta. Koska täällä tuntuu olevan aika paljon Perussuomalaisten kannattajia, niin haluaisin kysyä vilpittömästi yhden kysymyksen.
Itsestä tuntuu aivan hirveän pahalta seurata esimerkiksi Amppareita ja huomata kuinka uutiset pakolaisten hukkumisestä saavat aikaan aina plussaääniä. Kun tietää, että ministeri Rantanenkin on tykännyt tämmöisistä viesteistä, niin voinee olettaa aika turvallisesti kyseessä olevan suurimmaksi osaksi perussuomalaisten kannattajia.
Pakolaisten hukkumisesta tykkääminen ei ole toki kuin yksi pieni esimerkki siitä miten itse päättelen perussuomalaisissa olevan paljon ihmisiä, jotka haluavat kaikin tavoin pahaa pakolaisille ja muussa maassa syntyneille.
Mikä ihme tämän vihan saa aikaan? Eikö se ole täysin ymmärrettävää, että epätoivoisissa oloissa asuvat ihmiset tekevät kaikkensa saadakseen itselleen ja mahdolliselle perheelle paremman tulevaisuuden?
Itse osallistun nykyisessä tehtävissäni ammattilaisten rekrytointiin ja se mikä keskimäärin erottaa ulkomaalaiset suomalaisista on hirveä halu päästä eteenpäin elämässään. Itselle tämä näkyy niin, että ulkomaalaiset ovat esimerkisi hankkineet omallakin ajallaan paljon erilaisia koulutuksia ja seritifikaatteja jne. Lisäksi kun tietää, että he tekevät myös paljon matalapalkka-alan töitä, jotka eivät kelpaa kaikille suomalaisille, niin en vaan ymmärrä miten tämä maa voisi nykyisillä syntyvyysluvuilla pärjätä muuten kuin olemalla oikeasti avoin yhteiskunta myös maahanmuuton kannalta.
Ihmettelen myös tuota Purran halua puolustaa naisten asemaa tai ainakin verhoilla rasismia tuonkin taakse. Jos ja kun Perussuomalaiset haluavat Suomen ensin kaikessa, niin eikö naisten aseman parantaminen kannattaisi aloittaa kotimaasta? Naisista kuitenkin noin 1/3 on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, joten varovaisellakin matematiikalla tämän täytyy olla myös kantasuomalaisten aiheuttamaa.
Palstan viime viikkojen keskustelusta innostuneena aloin katselemaan Yle Areenasta löytyvää Kuplat-sarjaa, jossa erilaiset ajatukset kohtaavat. Tuota voinee suositella edelleen kaikille:
Sarjan tunnetuin kohtaaminenhan tapahtui kansanedustaja Susanna Kosken ja pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkasen välillä. Itsellä muuten tuosta kohtaamisesta jälkikeskusteluineen on sympatiat Kosken puolella; Tikkanenhan oli mm. lehtihaastatteluissa sitä mieltä, että hän tuottaa Koskea enemmän lisäarvoa yhteiskuntaan, ja somekommenteissa leimasi tämän turhakkeeeksi, joka on opiskellut yhteiskunnan rahoilla ja on jonkun typerän valiokunnan jäsen. Rajun syyllistävää tekstiä sen Kosken “kaikilla meillä on kuule rajoitteita” -kommentin rinnalla, josta aikoinaan käytiin viikkokaupalla debattia.
Varsin mautontahan tuollaisista uutisista tykkääminen on. Kuitenkin noissa hukkuneissa suurin osa on (laittomia) siirtolaisia, ei pakolaisia. Siinä on varsin olennainen ero, näiden käsitteiden tahallinen tai tahaton sotkeminen ei ole järkevälle keskustelulle hyvä pohja. Siitä varmasti kaikki on yhtä mieltä, että on varsin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Länsimaiden ja kehitysmaiden elintasoero on niin huomattava, että se houkuttelee laitonta maahanmuuttoa.
Aika usein koulutettu ja järjestötyössä kouliintunut henkilö on voittokertoimissakin niskanpäällä.
Monille urheilua seuraaville on itsestään selvää, että ammattilaisen ja amatöörin ero on huikea. Tietysti on myös luonnonlahjakkuuksiakin, mutta he ovatkin pian mega tähtiä
Jos kaikki koulutetut, ammattilaiset, kokeneet… Rupesivat ajattelemaan vain itseään, niin pianhan meillä ei olisi enään muita kuin menestyjiä jotka kilpailisivat verissä päin toistensa kanssa. Köyhät ja heikot kuolisivat sukupuuttoon. Sen jälkeen me keskiluokka olisimme ne vähäosaiset rasitteet. Aina on joku vahvempi ja heikompi
Tuossa itse asiassa keskustelijoina oli vastakkain kaksi yhteiskunnallisesti aktiivista ihmistä ja kaksi maisteria.
Mutta Koski heistä mielestäni asiallisemmin käyttäytyi. No, myönnetään että muutenkaan en osaa kauheasti myöskään suhtautua köyhyydestä valittamiseen tilanteessa, jossa toimeentulotuesta 200 euroa menee kuukaudessa jälkikasvun sellonsoittoharrastukseen.
Laiton siirtolaisuus on miljardibisnes Italian mafialle, joka hommaa pyörittää. Ne, jotka noilla botskeilla yrittävät tulla Eurooppaan ovat laittomia siirtolaisia, jotka ovat maksaneet tuhansia euroja matkasta.
Jos ihmishenki olisi arvokas, niin yksikään botski ei tuolta Libyasta pääsisi merelle. Laivat pitäisi käännyttää heti satamaan kovilla otteilla. Nythän näiden taktiikka on se, että “hajoitetaan” alus, jotta EU-maiden alukset pelastaisivat ihmiset.
Laiton siirtolaisuus on vakava uhka Euroopan turvallisuudelle ja se pitää kitkeä. Jos 50 hukkunutta saa 500 ihmistä perumaan aikeensa maksaa salakuljettajille matkasta, niin hyvä. Ihmisiä nyt tulee hukkumaan näillä taktiikoilla, jossa laiva tai alus itse hajoitetaan. En koe suurta myötätuntoa hukkuneita kohtaan. He kyllä tietävät hyvin, mikä suunnitelma on. Ja ottavat tietoisen riskin alukseen astuessaan.
Tämä on mielestäni iso mahdollisuus, joka kyllä meillä toimiikin hyvin.
Yhteiskunnan pitäisi antaa yhteiskuntaluokista riippumatta mahdollisuus kaikille lapsille, sieltä voi tulla köyhästä perheestä uusia Selänteitä… Tai Teemuja, ei kaikki Selänteetkään ole menestyjiä
En näe sitä heikkoutena, jos on taloudellisesti tiukkaa ja koitat saada omalle lapselle paremmat edellytykset pärjätä koventuvassa maailmassa. Se on mielestäni järkevämpää kuin kerryttää omaa varallisuuttaan, jota et kuitenkaan voi viedä mukanasi hautaan, tai no sinne saakka ehkä?
Ennen vahvimmat ja tunteettomat hallitsivat ja nykyään älykkäämmät ja tunteettomimmat, jotka on delegoineet suojelunsa yhteiskunnalle