Täytyy myöntää, että otsikon luettuani luulin törmääväni hieman erilaiseen artikkeliin. Autokaan ei ole pakollinen. Lisäksi ihan samanlainen haku on auki Espoossa ja Vantaalla. Samoin yhtä surkeita diilejä on tarjolla ties mihin pestiin, joten jää arvoitukseksi miksi juuri tämä yksi työpaikkailmoitus on valittu artikkelin kohteeksi.
Innoistuin kuitenkin lukemaan hieman noita Seuren tarjoamia työpaikkoja. Suurin osa niistä on joko määräaikaisia työsuhteita tai osa-aikaista työtä, jossa tunnit varaillaan jostain helvetin sovelluksesta. Kun etsii työpaikkoja niin voi täpätä määräaikainen, keikkatyö tai perehdytys.
Kokoaikaisia, vakituisia työsuhteita ei siis ole tarjolla ollenkaan ja sitten ihmetellään kuinka alalla voi olla työvoimapula. Nämä ovat kuin jostain Kummelin: “Pena sen siinä viime hetkillä keksi”- sketsistä kun mietitään keinoja työvoimapulan taklaamiseen. Sen sijaan, että tehtäisiin alasta houkutteleva niin sinne otetaan mieluummin töihin lähes kuka tahansa, työsuhteiden ehdot tehdään entistä surkeimmiksi ja “joustoa” vaaditaan entistä enemmän. Tuskinpa tuo on hyväksi lapselle tai työläiselle kummallekaan, että hoitaja tai koulunkäyntiavustaja vaihtuu koko ajan.
Näistä vaihtoehtoista “perehdytys” on jopa huolestuttavin. Lähes kuka tahansa, miltä alalta tahansa saa tulla perehtymään töihin KAHDEKSI PÄIVÄKSI, jonka jälkeen alkaa varsinaiset työt. Vaatimuksina on lähinnä rikoksettomuus ja suomen kielen taito.
Tässä esimerkkinä teksti ilmoituksesta, jossa haetaan kahden päivän “perehtymisen” kautta koulunkäynnin ohjaajaa:
“Autismi- ja kehitysvammaopetukseen tutustuminen sisältää teoriamateriaalin ja siihen perustuvan ennakkotehtävän, alkuhaastattelun, kaksi tutustumispäivää autismi- ja kehitysvammaopetusta järjestävässä koulussa sekä loppukeskustelun.”
Ovatko nämä tosiaan tehtäviä, joissa ammattitaitoa ei tarvita olleenkaan? Sen kun mennään ja tehdään. Jokaiseen työsuhteeseen pitää kuulua perehdytys muutenkin, joten en käsitä miten tällaista kahden päivän pelleilyä kutsutaan erikseen tuolla nimellä. Onhan tuo aivan naurettavaa, että asiat on päästetty tähän pisteeseen.
Määräaikaiset työsuhteet kestävät monessa ilmoituksessa elokuusta toukokuun tienoille, riippuen alasta. Onko Pena keksinyt senkin viime hetkillä, että katkaistaan työntekijän sopimus kahdeksi kuukaudeksi vuodessa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijöille ei kerry koskaan täyttä vuosilomaa? Heille kertyisi siis tässä tapauksessa joka vuosi 2x10 eikä 2,5x12, kuten kokoaikaisissa, vakituisissa työsuhteissa.
Keikkatöiden määrä ilmoituksissa on jo puolet määräaikaisista. Näihin on vaikeampi ottaa kantaa, kun ei tiedä miten keikkaa on tarjolla. Nollatuntisopparilla kuitenkin mennään jos sopimukseen ei kirjata tunteja. “Varaa keikka vaikka joka päivälle”, sanotaan ilmoituksessa. Jos keikan voisi tosiaan varata joka päivälle niin keikkalainen voisi varata vuodesta kaikki päivät, jotka vakisopparilla töissä olevakin tekee. Tähän on todella vaikea uskoa. Todennäköisesti saat päivystää naama ruudussa milloin tulee keikkaa tarjolle ja meno on juoksemista paikasta toiseen jonkun Woltin tyyliin. Lomakertymiä metsästäessä saat stressata, että löytyyköhän juuri tämän kuun osalta tarvittava määrä tunteja, jotta keikkalainenkin pääsee lomalle. Vai onko loma sitä, ettei keikkalainen ota keikkaa vähään aikaan? 
Jos keikkaa olisi tarjolla niin paljon kuin työvoimapula antaa ymmärtää niin mihin ihmeeseen näitä keikkasopimuksia tarvitaan? Palkatkaa vakituinen työntekijä niihin saappaisiin.
Suurimmalla osalla ihmisistä on tavoitteena saada ihan oikea työsopimus, jossa työtä tehdään ihan normaaleilla tunneilla ja pidetään asiaan kuuluva vuosiloma. Vihaan tuota ajatusmaailma, jossa työvoimapulaa yritetään selättää työsuhteiden ehtojen parantamisen sijaan heikentämällä ehtoja ja höllentämällä vaatimuksia uusille tekijöille. Jos tarjolla olisi näitä perinteisiä työsuhteita niin ei kukaan perinteisessä elämäntilanteessa oleva halua stressata joka päivä, että sattuuko jossain perkeleen sovelluksessa olemaan työvuoroa seuraavalle päivälle ja jos on niin onko se minkä mittainen ja missä päin.
Nämä uudet pahoinvointialueet ja tulevaisuus sekä työntekijöiden, että asiakkaiden osalta näyttää todella huolestuttavalta.
En haluaisi otttaa maahanmuuttoa millään tavalla tähän mukaan, mutta en ihmettele yhtään, että päättäjät haikailevat työperäistä maahanmuuttoa taittamaan työvoimapulaa. Eihän tuollaisiin orjien rooleihin suostu monikaan hyvinvointivaltiossa elänyt ihminen. Nämä ovat selvästikin arvovalintoja. Ei muuta kuin ammattiliitot kanveesiin ja lisää työehtojen polkemista. Ensin on hyvä rajoittaa vähän lakko-oikeutta jne.
Kävin hetki sitten eräässä isommassa kaupungissa ja kummastelin, että onpas paljon hätätilanteita kun siellä täällä näkyi kerrostalojen pihoissa hätävilkut päällä olevia autoja. Neljännen auton kohdalla huomasin, että hätä onkin oikeasti suuri. Wolt- “yrittäjä” siellä kiirehti toimituksensa kanssa. Toisena iltana kävinmme Naughty Brgr:ssa syömässä. En jaksanut koko ajan laskea, mutta ainakin kymmenen Wolt- kuskia kävi hakemassa toimituksiaan. Puolet heistä hölkkäsi paikalle ja pois. Joka ikinen näkemäni Wolt- “yrittäjä” oli ulkomaalaistaustainen.
Ei ole vaikea tehdä päätelmää, että nämä epäinhimillisimmät työsuhteet kiinnostavat lähinnä maahanmuuttajia, jotka eivät välttämättä pääse muihin töihin. Tällainen alin työläisporras on luotu jo tässä vaiheessa ja suuntaviivat ovat selvät. Ei muuta kuin kaikki kevytyrittäjiksi myös sosiaali- ja terveysaloille niin saadaan vähän vauhtia sinnekin. Edellisen asiakkaan rullatuoliin laitetaan vähän vauhtia ja haetaan seuraava potilas niskaperseotteella paikalle ennen kuin joku toinen kevytyrittäjä ehtii napata saaliin.
(ellei vanhemmilla ole varaa maksaa 
hyvistä arvosanoista, T. kokenut toimivaksi tavaksi motivoitua), varsinkin kun “keppikin” lienee nykyään opettajilta yms täysin kielletty, edes 2010 aikaan verrattuna.