EI millään pahalla mutta meniköhän sinulta ja eräältä toiselta nimimerkiltä hieman vastaukseni pointti ohi siitä mikä on se ydinongelma vs mihin kritiikki lähinnä, usein poliittisen korrektiuden vuoksi kohdistuu.
Jos kun esim Kiinan päästöt ovat kolmaosa koko maailman päästöistä ja heidän hiilineutraaliustavoite vuodessa 2060 eli 25 vuotta suomea myöhemmin samalla kun ilmastonmuutos kiihtyy niin eiköhän suurimman kritiikin ja fokuksen pitäisi olla siinä miten Kiina, Intia yms saadaan leikkaamaan päästöjään paljon nopeammin.
Ei kyse ole siitä etteikö meidän tulisi tehdä omaa osuuttamme vaan siinä että jos koko muu maailma Euroopan ja Pohjoisamerikan lisäksi eivät tee suht samalla aikataulullaan omaa osuuttaa koko ilmastonmuutosta vastaan taistelu on hävitty jo alkumetreillä. Tätä ei vain syystä tai toisesta haluta sanoa ääneen vaan esitetään että kyllä se siitä jos me vaan teemme oman osuutemme ja vähän enemmän joka on faktuaalisesti kakkapuhetta.
Eläinoikeusliike: Missä ovat iskut, adressit tai edes mielenosoitukset rituaaliteurastusta vastaan? Kuka ja missä valvoo että Euroopassa myytävä rituaaliteurasttu eläin on tainnutettu ennen kurkunleikkausta? Turkistarhausta ja Suomalaisten lihansyöntiä vastaan kun tuntuu meteliä riittävän mutta ei ole tullut vastaan yhtään pamflettia joka vaatisi kattavaa ritualiteurastuskieltoa?
Bonuskysymyksenä: Jos ajatellaan että vaikka Joensuussa muodostuisi joku kantaväestön lihansyöntikerho joka kertoisi että syövät viikottain lammasta jolta leikataan kurkku elävältä niin montako tuntia menisi että HS pääkirjoitus, mielipide-osasto ja vihreä puolue vaatisi viranomaisten puuttumista ja monta päivää menisi että ko tapaa vastaan järjestettäisiin mielenosoitus?
Pointtini ei nyt ollut kuitenkaan edes vängätä näistä kolmesta asiasta vaan kritisoida sitä miten on enenevissä määrin asioita joissa ydinongelmaa ei sanota ääneen vaan sitä kierretään usein poliittisen korrektiuden ja jonkun ihme itseruoskinnan nimissä.
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Suurten päästöjen pienentäminen on aina helpompaa ja halvempaa. Kun jonkin samaa tuotetta valmistavan tehtaan päästöt ovat esimerkiksi Kiinassa kymmenkertaiset kuin Suomessa, niin päästöjen vähentäminen samalla tonnimäärällä maksaa murto-osan.
Ranne ohjeistaa mediaa katsomaan perussuomalaisia ”ilman minkään värisiä silmälaseja” ja toivoo ”raikasta, uutta otetta koko hommaan”. ”Esimerkiksi jos miettii meidän ministeriryhmäämme nyt: todella raskassarjalaisia, tosi kokeneita, päteviä, hirveän perehtyneitä, todella sitoutuneita hallitusohjelmaan. Ja tuotaisiinkin sitä näkökulmaa enemmän”, Ranne sanoo.
Ei tämä nyt kyllä helpommaksi mene, jos viestintäministerin pitää tässä kohtaa ihmetellä, että miksei PS:n ministeriryhmää tituleerata mediassa “kokeneiksi, päteviksi ja hirveän perehtyneiksi”.
Lulu Ranne: ”Oletteko ikinä nähneet, että jokin ihana ylistyslaulu olisi jostain meidän edustajasta? No ei, vaan se on sitten joku ikävä suruvirsi, joka tuolla kerrotaan sitten.”
Kovin on hengellistä höpönlöpöä nämä Lulu Ranteen sanomiset. Tosin sillä erotuksella, että tälläiset kaaderipuheet ja villitsemiset pohjoiskoreatyyliin peräänkuuluttavat ylistystä itselleen eikä Jeesuksille. Pitääkö tämä henkilö suomalaisia pelleinä?
Kai tämä on nyt ps:n äänestäjien kaipaamaa uutta poliittista kulttuuria. Minulle tämä, ja monet puolueen kommentit on vain naiveja. Voihan sitäkin kulttuurina pitää, mutta ei pidä yllättyä jos syntyy vaikeuksia uskottavuudessa. Ei oikeastaan yhtään hauskaa. Surullista.
Tiedättekö, miltä näyttää poliitikon mielipide ennen ja jälkeen kaivoslobbarilta saadun 5000 euron vaalirahoituksen? Edit. Kyllä, sukunimi on vaihtunut kommenttien välillä, mutta henkilö on sama. Puoluekin vaihtui ensimmäisen kommentin aikaisesta Kokoomuksesta Perussuomalaisiin.
Eivätkö Keskon bonukset mene myös omiin tuotteisiin vai saiko ne nostettuakin sieltä? Ainakin kassalla joskus puolison korttia vilauttaessa maksupääte kysyy, että käytetäänkö kertyneet bonukset.
Samalla tavalla noita kaikkia himmeleitä tulee kohdella, jos joku menee verolle.
OP:n tapauksessa hyvä puoli olisi se, että ne voisi jatkossa maksaa ihan rahana, jos verot pitää maksella.
Ja S-ryhmän veroista en tiedä, mutta ainakin ko. ryhmä toimii niin monella alalla ja kerryttää bonuksia sieltä täältä, että ihme kun tuosta ei ole syntynyt kalapaliikkia.
Ylijäämää eli voittoa voidaan jakaa osuuden- ja osakkeenomistajille vain, jos osuuskunnan säännöissä näin määrätään. Säännöissä voidaan määrätä jakoperusteesta. Jos jakoperustetta ei ole säännöissä määrätty, jako toimitetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluita.[18]
Ylijäämän jakamisesta käytetään nimitystä ylijäämänpalautus. Tätä nimitystä käytetään erityisesti silloin, kun jakoperusteena on se, kuinka jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita. Jos jako perustuu sijoitettuun pääomaan, siitä käytetään nimitystä osuuskorko.[19]
Ylijäämänpalautus (kuten myös osuuskorko) on saajalleen verotettavaa tuloa. Verotus on muuttunut vuoden 2015 alusta. Jos osuuskunnassa on vähintään 500 jäsentä, yksityishenkilön saama ylijäämänpalautus verotetaan pääomatulona. Alle 5 000 euron palautuksia koskee huojennus, jonka mukaan vain 25 % ylijäämänpalautuksesta on verotettavaa pääomatuloa. Pienempien kuin 500 jäsenen osuuskuntien ylijäämänpalautus jaetaan tietyissä tilanteissa ansiotuloksi ja pääomatuloksi.[7][20] Osuuskunta voi tietyissä tilanteissa vähentää jakamansa ylijäämänpalautuksen omassa verotuksessaan. Vähennysoikeuden edellytyksen on mm. se, että palautus tapahtuu jäsenille näiden ostojen tai myyntien suhteessa.[21]
Asiakashyvitys (bonus) tarkoittaa jäsenille annettavaa alennusta. Asiakashyvitys myönnetään sen perusteella, kuinka paljon jäsen on käyttänyt osuuskunnan palveluita. Ne eivät ole voitonjakoa, vaan hyvitykset otetaan osuuskunnan tuloslaskelmassa huomioon jo ennen ylijäämän muodostumista.[19] Asiakashyvityksiä ei veroteta. Asiakashyvitysten jakaminen on tavallista osuuskaupoissa ja osuuspankeissa. Asiakashyvitys voi silloin perustua jäsenen ostosten tai hänen käyttämiensä pankkipalveluiden rahalliseen määrään.
Voihan tämä olla myös hyveparodiaa minulta - mutta mitä minä sanoin. Anna Koskela (ps) IS:ssa tänään:
”Anna Koskela, keihin ja mihin maihin viittaat kirjoittaessasi ”alikehittyneiden maiden miespuolisista kansalaisista”?
– En mihinkään yksilöityyn maahan. Mutta jos ei osata käyttää suojatietä, niin silloin varmaan voidaan ajatella, että tullaan maasta, jossa ei ole suojateitä. Eikö sellainen maa ole kovin alikehittynyt?”
Näyttää hassusti siltä, että vieraskieliset ovat nimeen omaan ratkomassa tuota työvoimapulaa. Suomalaiset eivät niinkään;
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat ovat enemmistö muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa, työnhakuvalmennuksessa ja uravalmennuksessa. Vieraskieliset työttömyysturvan saajat saavat etuutta yleisimmin omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen perusteella.
“Vuonna 2022 työttömyysturvaa sai yhteensä 315 000 henkilöä. Lukuun on laskettu kaikki Kelan työttömyysetuuksien saajat vuoden aikana eli henkilöt, jotka saivat työttömyysetuuksia jossain kohtaa vuotta. Näistä henkilöistä 81 000 eli 26 prosenttia oli vieraskielisiä, kerrotaan Kelan tiedotteessa.”
“Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli vuonna 2022 noin yhdeksän prosenttia.”
Mutta voidaanhan me toki nämä tilastot tulkita myös niinkin, että vieraskieliset ovat nimeen omaan ratkomassa tuota työvoimapulaa.
Nyt taitaa taas mennä työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto nätisti sekaisin.
Humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus ei ole paikata työvoimapulaa tai auttaa Suomen taloutta, vaan auttaa sitä turvapaikanhakijaa jos se katsotaan tarpeelliseksi. Silloin Suomi ottaa taloudellisen iskun.
Työperäinen maahanmuutto taas on se, jonka tarkoitus on auttaa työvoimapulaan. Ja tuossa luvuissa ei näitä ryhmiä eroteltu. Mutta muun datan mukaan työperäisestä tänne tulleet saavat vähemmän tulonsiirtoja kuin työikäiset suomalaiset, joten näyttää siltä, että työttömyyskin on heillä hyvin matalaa.
Siltähän se näyttää. Vieraskieliset kun ovat työttömyystukea nostaessaan koulussa hankkimassa oletettavasti työllistymiseen vaadittavaa koulutusta. Omaehtoinen tai työvoimakouluttautuminen on joka tapauksessa huomattavasti toimivampi tapa työllistyä kuin suomalaisten suosimat työkokeilut ja työnhakuvalmennukset yms. pitkäaikaistyöttömien toimet.
Se että maahanmuuttajat ovat yliedustettuna työttömyyskorvausten saajissa tuskin tulee yllätyksenä kenellekään. Kuten tuossa jutussa todetaan, yli puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä on saapunut maahan viimeisen 10v aikana. Heillä on aivan varmasti suurempia vaikeuksia työllistymisessä kantaväestöön verrattuna. Tämän asian muuttamiseksi tehdään onneksi työtä koko ajan.
Tärkeä osuus on myös tämä;
Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä saajia oli 26 000 vähemmän kuin vuonna 2010, ja vieraskielisiä saajia 8 000 eli noin 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yhteensä saajien määrä on siis vähentynyt noin 18 000 henkilöllä vuodesta 2010.
Tarvitsemme siis n. 18000 lapsiperhettä lisää päästäksemme vuoden 2010 tasolle. Jos joku keksii tavan saada suomalaiset lisääntymään, niin mikäs siinä. Sitä odotellessa toivottaisin maahanmuuttajat tervetulleiksi kestävyysvajetta paikkaamaan.
Niinhän nuo menee jatkuvasti. Tosin humanitaarista maahanmuuttoa käytetään hyvin paljon perusteettomasti, mutta vaikkei edellytyksiä turvapaikkaan ole, niin palauttaminenkaan ei meinaa onnistua. Suurin osa humanitaarisesta maahanmuutosta tuppaa olemaan laitonta siirtolaisuutta käyttäen turvapaikkaprosessia verukkeena.
Juu, humanitäärisin maahanmuuton kriteeristöä pitää aktiivisesti seurata ja tehdä kaikki mahdollinen, että turvapaikka annetaan niille ja vain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Mutta siitä ei nyt ollut kyse, vaan siitä että nuo kaksi ryhmää taas sekoitetaan, jolloin oikeiden johtopäätösten tekeminen ei ole mahdollista (sillä noiden kahden ryhmän työllisyysnäkymät ovat niin erilaiset).
Mikähän takia vain neutraalia uutisointia harjoittava Suomen Uutiset jättää lähteet mainitsematta tuossa uutisessa? Olisi mielenkiintoista nähdä tuo Kelan tilasto.
Halpatyövoimareserviähän haluavat kasvattaa. Suurin halpatyöntekijäpula on palvelualoilla. Kuka järjissään oleva nyt haluaa kahvilaan nollatuntisopparilla hommiin, jossa paikalle on mentävä parin tunnin varoitusajalla. Työnantajalle taas on halvempaa pitää 15 nollatuntisopparilaista kuin yhtä vakituista hommissa.
Lisäksi matalapalkka-aloilla kokoaikaisesti työskentelevät maahanmuuttajat kohtaavat ne samat ongelmat kuin matapalkka-aloilla työskentelevät suomalaiset. Jossain pääkaupunkiseudulla on ihan turhaa mennä duuniin, jollain alle 2000 nettopalkalla, varsinkaan jos on lapsia. Kuka on valmis uhraamaan kuukaudessa 160 tuntia siihen, että saa ehkä satasen enemmän käteen kuin olemalla himassa.
Asumistuki pois, niin vuokratasot laskisivat reippaasti. Toki osa surkeista asuntosijoittajista menisi nurin, mutta minkäs teet. Jos asuminen olisi halvempaa muuttuisi työnteko myös kannattavaksi pääkaupunkiseudulla noilla alle 2000 nettotuloilla.
Nollatuntisopimuksille olisi kyllä syytä tehdä jotain. Se on työnantajalle niin edullinen järjestely, ettei se tule koskaan muuttumaan ilman hallituksen väliintuloa. Nykyisellään palvelualat pyörivät lähes täydellisesti nollatuntisopimusten varassa. Paljon parempi tapa hoitaa matalapalkkaisen työvoiman joustavuus olisi suoda työttömyysturva myös yrittäjä-statuksella omiin nimiin työskenteleville ja patistaa ihmiset nollatuntisopimuksilta kevytyrittäjiksi. Nykyisellään nollatuntisopimus mahdollistaa täyden direktio-oikeuden työnantajalle mutta ei aseta tälle käytännössä mitään vastuita.
Miten nollatuntityöntekijän pakottaminen työttömyysturvayrittäjäksi parantaisi kenenkään asemaa tuossa tilanteessa? Työnantaja saa halpaa työvoimaa tarvittaessa, työntekijän tulot pysyvät matalana ja yhteiskunta maksaa samat tuet.
Nollatuntisopparit ovat mielestäni hyvä keino silloin, kun normaalit vakituiset sopimukset ovat liian jäykkiä vastaamaan työn kysynnän vaihteluun. Esimerkiksi opiskelijat tekevät mielellään satunnaisia vuoroja, mutta eivät kokoaikatyötä.
