Joo nämä on aikas monimutkaisia juttuja ja aina tulee tavalla tai toisella joku yhdenmukaisuuskäsittely tms vastaan. Jotenkin vaan näen, että joku linja ehkä vähän tiukempi tulee ottaa monella tapaa, jotta emme aina lopeta uudistuksia siihen, että joku edunvalvoja tai perusoikeuden kaukaa sovellettu pykälä torppaa asian ja sit ei tehdä mitään……meiltä on osittain näiden suht korkeiden ja jäykkien tukimallien vuoksi vuosikymmenten varrella leikattu tahtotilasta ahkeruutta, kiitollisuutta, sisukkuutta ja useille tullut tilalle vaan oikeuksia/kiittämättömyyttä….
5 tykkäystä
Voitaisiinko yhdessä todeta, että tukien lasku johtaisi osan työllistymiseen, ei kaikkien mutta osan.
Jatkuvasti töitä hakeva ei työllisty. Turha silti kirjoittaa höpön löpön. En kirjoita höpön löpön, vaikka vastauksesta saa sen kuvan, että kaikki työttömät hakevat jatkuvasti töitä tosi tarkoituksella - suoraan satukirjasta.
Marinin hallitus kurmuutti työttömiä 5% työmarkkinatuen leikkauksella. Inflaatio 2018-2022 n.12% perusosan nousu n. 5%.
Työttömien määrä Marinin hallituksen aloittaessa 243 300 jossa vähennystä edelliseen vuoteen 45 000 Sipilän hallituksen aikana siis. Marinin lopettaessa 264 700.
Työttömyysprosentti
2014 8,7%
2018 7,4%
2019 6,7% Marinin hallituksen toimet eivät tähän muutokseen vielä vaikuta,
Sipilän hallituksen toimet, sikäli kun hallituksen toimet vaikuttavat, vaikuttaa
vielä.
2022 6,8% Eli 2023 vuoden lopussa voimme arvioida Marinin hallituksen
vaikutukset työttömyyteen. Vahva epäilys , ettei päästä muuta kuin nousuun
koko kauden vaikutusten osalta.
9 tykkäystä
Suurin pudottaja -skaban tämän kertaisen jakson voitto menee Perussuomalaisille:
4 tykkäystä
Eduskuntavaaleissa saavutettuihin kannatusprosentteihin voi verrata alla,
SDP selvässä 1,6% nousussa
Kokoomus 0,6% nousussa
PS -1,1%
Keskusta -1,8%
Vasemmistoliitto & Vihreät +1%
Galluppeja tulee ja menee, mutta SDP näkyy pärjäävän hyvin ilman Mariniakin. Tai ylipäätään ketään näkyvää, sen verran hiljaista ollut
PS saanut siipeen läpi kesän 2kk kestäneen rasismikohusarjan
Flopit vaaleissa saavuttaneet Vas&Vihreät vähän nousseet
Keskusta - yhä harvempi kokee tarpeelliseksi kannattaa tuuliviiriä
Suomalaissn koulutuksen taso laskee kuin lehmän häntä. Tähän pitäisi nyt hallituksen löytää ratkaisuja tai kohta koko järjestelmä on sama ajaa alas ja korvata vaikkapa niillä yksityiskouluilla. Jukka Kekkonen kuvailee Hesarin jutussa kaikilta muiltakin julkisen sektorin osilta tuttua viestiä: avustavan henkilökunnan määrä on leikattu niin pieneksi, etteivät opettajat kerkeä keskittymään varsinaiseen opetukseen eivätkä tutkijat tutkimukseen. Se on silkkaa idiotismia. Suomessa on viimeiset 30 vuotta harjoitettu oikeistolaisempaa politiikkaa kuin koskaan aiemmin ja se alkaa todella näkyä.
7 tykkäystä
Melkoisia johtopäätöksiä teet kahdesta eriävästä mielipiteestä koskien sijoitusta Shanghain listalla.
Tämä ranking keskittyy tutkimusjulkaisuihin ja niiden laatuun, erilaisiin tieteellisiin palkintoihin (Nobel, Fields), yliopiston tutkimuksiin tehtyihin viittauksiin muissa tutkimuksissa ja akateemiseen maineeseen (kyselyihin).
Ei tällä ole juuri mitään tekemistä esim. yliopistokoulutuksen tason kanssa.
Anu Wartiowaara on oikeassa. Jos ranking-sijoitus huolettaa, pitää panostaa nuoriin tutkijoihin. Tiedän itsekin pari tapausta lähipiiristä, jossa lupaava tutkija on lähtenyt ulkomaiseen yliopistoon. Suomi on syrjässä ja ulkomaiset huippuyliopistot ovat houkuttelevuudeltaan ihan toista luokkaa.
Pistää suorastaan naurattamaan Kekkosen kommentit, jotka muistuttavat vanhemman lääkärikunnan “sihteerit takaisin”-mantraa, joka on jatkunut vuosikymmenet.
Tilanne on nykyisin sellainen, että professoritason ihmiset tekevät aivan valtavan määrän töitä, jotka ennen hoiti esimerkiksi toimistosihteeri.
Jatkuva uusien IT-järjestelmien opettelu ja uuvuttava raportointi syövät työaikaa aivan turhaan.
Se, että professoreiltakin vaaditaan tuloksia uuvuttaa ja toiminnan tehostaminen uusien IT-järjestelmien takia vasta onkin raskasta. 
Pitäisi saada “tyhmempiä apulaisia” näihin “turhiin hommiin”. Kekkoselle voisi joku kertoa, että se aika on jo mennyt.
Tiedän suomalaisen yrityselämän puolelta sen, kuinka paljon yliopistotutkimusta tehdään yritysten rahoittamana. Se osuus on ollut koko ajan kasvussa. Voi olla, että yliopistojen ja yritysten lisääntynyt yhteistyö ei ole hyväksi ranking-sijoituksille, mutta arvokasta työtä siellä tehdään Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi globaalissa kilpailussa. En myöskään usko, että yksikään lahjakas tutkija olisi irtisanottu koulutusuudistuksen takia.
Summa summarum. Tutkimus-ranking on eri asia kuin koulutuksen taso. Suomen yliopistoista valmistuu erittäin laadukasta ainesta yrityselämän tarpeisiin – sitä ei vain ole tarpeeksi. Ulkomaatkin houkuttelevat enenevissä määrin laadukkainta ainesta työhön ja tutkimukseen. Jos tutkimus-ranking halutaan pitää korkeana, yliopistoilla on keinonsa sen parantamiseen keskittymällä nuorten tutkijoiden tukemiseen. Ei tätä millään kahvien keittelijöiden määrän lisäämisellä ratkaista.
3 tykkäystä
Helsingin yliopiston tutkimusrahoitus on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan realisoidu tutkimuksen ranking-sijoituksiin.
Yhtä lailla valtion perusrahoitus on ollut selvässä kasvussa vuosi vuodelta.
Lukuja katsellessa on vaikea ymmärtää väitteitä säästämisestä ja sen vaikutuksesta tutkimukseen.
Yliopistothan julkaisevat vuosikertomukset siinä missä pörssiyhtiötkin. Tuolta voi käydä lukemassa tuoreimmat tiedot Helsingin yliopiston toiminnasta ja suorittamisesta ja tehdä omat johtopäätökset. →
Kuriositeettina sijoitusfoorumin sijoittajille. Helsingin yliopiston sijoitustuotot vuodelta 2022.
Sijoitussalkun 31.12.2022 markkina-arvo oli 337,0 miljoonaa euroa. Vuoden aikana sijoitussalkun
markkina-arvo (pois lukien likviditeettihallintaan liittyvät arvopaperisijoitukset) laski 40,6 miljoonalla eurolla ja tuotto oli -15 prosenttia.Realisoituneiden tuottojen lisäksi tilikauden aikana sijoituspääomaa lisättiin 17,5 miljoonalla. Uusi
sijoituspääoma sijoitettiin osittain jo olemassa oleviin listattuihin osake- ja korkorahastoihin ja osittain se jäi käteisvaroihin myöhempänä ajankohtana sijoitettavaksi
En tiedä, kuka HY:n sijoituksia hallinnoi, mutta vuosituotto -15% (-40,6M€) ja putoaviin puukkoihin 17,5M€ lisää rahaa? 
8 tykkäystä
Julkisella sektorilla tuntuu olevan heikentyvään suoritukseen sangen yksioikoinen logiikka;
- jonkun toisen vika
- ratkaisu: lisää rahaa vaikka rahaa koko ajan enemmän käytetään
Yksityisellä sektorilla tavoitteiden saavuttamattomuudesta ei selittelyllä vuosikausia selvitä, vaan ohjataan ns sopivampiin tehtäviin. Koskee koko komentoketjua, ylhäältä alas.
12 tykkäystä
Yhteenvetoa työmarkkinamuutoksista.
Kyseessä AY-pomon yhteenveto, joten jotain kärjistämistä saattaa esiintyä.
Kaikenkaikkiaan vaikuttaa olevan lähinnä järkeviä asioita Suomen talouden ja työllisyyden kannalta
3 tykkäystä
Huippututkimus on itsessään uuvuttavaa puuhaa eikä siihen voi valitettavasti keskittyä jos on liikaa muita vastuita. Sellaiset rankingeja nostavat merkittävät tutkimukset tehdään lähes poikkeuksetta tutkijan uran alkupäässä kun ”vastuuta” on vähemmän kuin esimerkiksi professorilla jonka aika voi hyvinkin mennä lähes täysin erilaisissa kokouksissa ja rahoitusta etsiessä. Ei ole ensimmäinen kerta kun kuulen tuon valituksen vaan lähes kaikki tutkijat jotka tunnen ovat sanoneet täysin samaa. Olen taipuvainen uskomaan, että jotain perää siinä on.
Anekdootit on aina mukavia, niin tarjoan yhden anekdootin. June Huh (yksi 2022 Helsingissä Fieldsin mitalin vastaanottaneista matemaatikoista) sanoo tekevänsä päivässä fokusoituneena töitä 3h. Enempään ei pysty. Käyttääkö sen 3h sitten matematiikkaan vai hallinnolliseen työhön on hyvä kysymys, mutta lienee olisi kaikille parasta jos se menisi matematiikan parissa.
On any given day, Huh does about three hours of focused work. He might think about a math problem, or prepare to lecture a classroom of students, or schedule doctor’s appointments for his two sons. “Then I’m exhausted,” he said. “Doing something that’s valuable, meaningful, creative” — or a task that he doesn’t particularly want to do, like scheduling those appointments — “takes away a lot of your energy.”
Tiede on luova prosessi, jota ei voi oikein pakottaa admin työn väliin.
https://www.quantamagazine.org/june-huh-high-school-dropout-wins-the-fields-medal-20220705/
2 tykkäystä
En ole mistään kirjoittamastasi oikeastaan eri mieltä ja tunnen tiedeyhteisön ihmisiä paljon. Sen vuoksi nostinkin Wartiowaaran ajatuksia esille.
Mutta oliko kirjoituksessasi joku ehdotus asian ratkaisemiseksi? Paluu sihteereihin, jotka hoitavat esim. vaaditut admin-työt? Ehkä ATK-apulaiset professoreille, jotka eivät halua kirjata asioita ERP-järjestelmään? Eihän se ole realismia lainkaan. Mistä siihen rahat haalittaisiin?
Nuorten tutkijoiden kohdalla tällaista ongelmaa admin-työn kanssa ei tosiaankaan ole ja se ryhmä tuottaa niitä paljon kaivattuja tutkimuksia ja ranking-pisteitä. Tutkijat pitäisi vain saada pysymään Suomessa ja heille pitäisi pystyä tarjoamaan selkeä näkymä omaan tulevaisuuteensa yliopistouralla tai tutkijana. Admin-työstä valittaminen tulee enempi juuri Kekkosen kaltaisilta konkareilta.
Ymmärrän hyvin, että vaativaan tutkimustyöhön voi olla vaikea keskittyä enemmän kuin 3h päivässä. En jaksanut koko pitkää artikkelia lukea, mutta väittikö June Huh, että pystyisi keskittymään pidempään tutkimustyöhön ilman admin-työtä?
Ainakin opetuksesta professorit ovat toisinaan näreissään. Sehän kasvattaa valtavasti admin-työtaakkaa. Yliopistolaissa kuitenkin määritellään, että yliopiston tehtäviin kuuluu sekä tieteellinen tutkimus että opetus. Professoreiden odotetaan yleensä osallistuvan molempiin osa-alueisiin, myös Helsingin yliopistossa. Mikäli tutkimus kiinnostaa, ei mikä tahansa professuuri ole järkevä. Tutkimusprofessorina pitäisi pystyä keskittymään tutkimukseen, julkaisuihin ja akateemiseen keskusteluun. Kyse on myös yliopistouran valitsevien omista valinnoista.
4 tykkäystä
Tietämättä tutkijan rahoituksen periaatetta, sanoisin että jos 3h pystyy päivässä työhön niin on se aika vähän.
Sen voin ymmärtää että ihan parhaassa terässä on päivässä rajallisen ajan, jolloin heikommat hetket voi tehdä sitä rutiinimpaa laitaa. Vaikkei inspiroisi.
Näinhän se on varmaan useimpien meistä kohdalla. Haaste työelämässä onkin ainakin toimihenkilöpuolella varata itselle käyttöön tuo terävin aika, eikä ‘hävittää’ sitä sinne sun tänne.
Noista nuorien tutkijoiden apurahoista, siitä voi hyvin olla samaa mieltä että jos projektien rahoitus on kovin silppumaista ja lyhytkestoista, se varmasti syö aikaa, fokusta ja henkistä pääomaa. Olisikin hyvä tunnistaa tärkeitä tutkimushaaroja ja varmistaa että ohjelmien rahoituksessa olisi jatkuvuutta.
4 tykkäystä
Sarjassamme “Hesarin toimittajan tarinatuokioita”.
Jutun vastaanottoa värittää sekä tarve korjata faktoja että aiemmat kokemukset hesarin journalismista.
14 tykkäystä
Taitaa olla kyseessä perinteinen “se koira älähtää”-henkinen tilanne. Häkkäsen kommenttia olisi parempi seurata oikaisupyyntö virheellisille väitteille tai se näyttää lähinnä ruikuttamiselta.
Ajatuksesi on, että hesari saa julkaista mitä hyvänsä ja sitten on juttujen kohteiden tehtävänä tehdä oikaisupyyntöjä? Näinhän se kieltämättä on viime aikoina mennyt. Siis hesarissa.
Mielestäni ei kovin hyvä journalismin muoto levitessään. Ihan hyvä tapa haastatella ihmiset etukäteen tai ainakin kertoa, jos koko juttu on satua.
Asiasta toiseen… Jos kulttuuri ei maistu, Suomessa olisi hyvä noudattaa ainakin Suomen lakeja. Olen melko varma siitä, että tämäkin muslimimies oli niistä varsin hyvin tietoinen – enkä usko, että voimme syyttää huonoja kotouttamistoimia.
15 tykkäystä
Ilman muuta median tulee voida julkaista tuollaisia artikkeleita. Hesarin toimituspäällikkö vastasikin tuohon Häkkäsen viestiin “Tiedoksi tätä seuraaville: Olemme tavoitelleet ministeriä usean tunnin ajan mm avustajan välityksellä yksilöimään, mitkä faktat hänestä jutussa ovat väärin. Tiedossamme ei ole ministeriltä oikaisupyyntöjä.” Eikä niitä virheiden määrittelyä tullut seuraavan noin vuorokauden aikanakaan.
Lainkuuliaiset noudattaa lakeja. Kriminaalit huonommin. Lienee selvää, että artikkelin henkilö olisi tullut saada heivatuksi maasta ulos jo hyvän aikaa sitten. No nyt hän palaa takaisin lähtöruutuun vankilan kautta. Ylpäätään tuon kaltaiseen rikollisuuteen tehokkaiden puuttumiskynnysten tulisi olla huomattavasti matalammalla.
5 tykkäystä
Eli vastaus kysymykseeni, jonka esitin toverillesi, oli kyllä?
En minä ainakaan lähtisi kuluttamaan aikaani ja selvittämään hesarille tuon taivaallista. Johan Häkkänen kertoi twiitissään, mistä on kyse. Roskajournalismista.
Tämä inttäminen tulee hesarilta sitten vielä bonuksena. Vähän kuten Karita Mattilan tapauksessa.
7 tykkäystä
Mutta miten kotoutat suomalaisille tavoille, jos islamilaisen tapakulttuurin ja uskonnon epäkohtiin puuttuminen on rasismia? 
Kaikki kulttuurit ovat katsos yhtä hyviä, joten meidän täytyy arvostaa myös sharia-lakia noudattavia ihmisiä 
Tarvitaan lisää julkista rahaa kotouttamiseen, sillä ne ongelmat ratkeaa 
8 tykkäystä
Sinulla on nyt aikajana sekaisin. Hesari ei ole aloittanut tuollaista journalismin tyyliä vaan sitä on harrastettu tässäkin maassa vuosikymmenten ajan iltapäivä- ja juorulehtien toimesta. Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, media saa spekuloida asioilla. Oikeastaan sen kuuluukin spekuloida, koska se on se mikä ihmisiä kiinnostaa. Iltapäivälehdet tekevät sitä jatkuvasti ja keräävät sillä Suomen eniten lukijoita. Aiheesta voi vihata Hesaria, koska se kyseenalaistaa omat näkemyksesi, mutta tuskinpa tuo muoti tulee muuttumaan. Mitä taas Häkkäseen tulee niin hän valitsee kolmesta vaihtoehdostaan huonoimman. Hän olisi voinut vaatia oikaisua tai olla arvokkaasti kommentoimatta aihetta. Hän kuitenkin valitsee hallituskumppaneilta opitun teinimäisen viestintästrategian (termi opittu Suomen Kuvalehdestä, on hyvin osuva) ja kritisoi Hesaria kahdella lauseella twitterissä.
4 tykkäystä
Aikajanani ei ole sekaisin, se vain taitaa olla aika paljon sinun aikajanaasi pidempi. 
Hesari on tosiaan muuttunut juorulehtien tasolle ja se on oikeastaan koko asian ydin. Aikaisemmin laatujuttuja tehnyt lehti keskittyy “analyyseissään” juoruiluun ja punoo mielikuvituksellisia valtapelejä politiikan ympärille. Suomen politiikka on ollut viimeiset kuukaudet sen verran värikästä, että vähempikin sadunkerronta riittäisi.
En minä ainakaan satuja ja mielikuvitusristiriitojen rakentelua kaipaa ja siksi en juuri nyt hesaria tilaakaan, kuten ei Karita Mattilakaan (tämä on muuten tieto).
Hesarin pitäisi analysoida hetki itseään ja kysyä, “Tällainenko me haluamme olla?” ja seuraava kysymys voisi olla “Miksi me haluamme olla tällainen?”. Maakuntalehdissäkin on nykyisin laadukkaampia juttuja. Pitääkö hesarin todellakin myydä arvokkuutensa sensaatio- ja klikkijournalismin alttarille?
Vaatinut oikaisua mihin? Hesarin toimittajan mielikuvituksen tuotoksiin? Siihen, että kokoomuksessa oli erilaisia mielipiteitä presidentinvaaliehdokkaasta?
Sehän varmasti sopisi hesarille, että kukaan ei viitsisi edes enää kommentoida irtonaisilla faktoilla väritettyjä mielikuvitusjuttuja, mutta ehkä hesarin jutun kohteella on sentään oikeus jatkossakin kertoa vaikka sitten parilla lauseella, että sisältö on villejä spekulaatioita ilman, että menettää arvokkuutensa.
17 tykkäystä