Nyt taitaa taas mennä työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto nätisti sekaisin.
Humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus ei ole paikata työvoimapulaa tai auttaa Suomen taloutta, vaan auttaa sitä turvapaikanhakijaa jos se katsotaan tarpeelliseksi. Silloin Suomi ottaa taloudellisen iskun.
Työperäinen maahanmuutto taas on se, jonka tarkoitus on auttaa työvoimapulaan. Ja tuossa luvuissa ei näitä ryhmiä eroteltu. Mutta muun datan mukaan työperäisestä tänne tulleet saavat vähemmän tulonsiirtoja kuin työikäiset suomalaiset, joten näyttää siltä, että työttömyyskin on heillä hyvin matalaa.
Siltähän se näyttää. Vieraskieliset kun ovat työttömyystukea nostaessaan koulussa hankkimassa oletettavasti työllistymiseen vaadittavaa koulutusta. Omaehtoinen tai työvoimakouluttautuminen on joka tapauksessa huomattavasti toimivampi tapa työllistyä kuin suomalaisten suosimat työkokeilut ja työnhakuvalmennukset yms. pitkäaikaistyöttömien toimet.
Se että maahanmuuttajat ovat yliedustettuna työttömyyskorvausten saajissa tuskin tulee yllätyksenä kenellekään. Kuten tuossa jutussa todetaan, yli puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä on saapunut maahan viimeisen 10v aikana. Heillä on aivan varmasti suurempia vaikeuksia työllistymisessä kantaväestöön verrattuna. Tämän asian muuttamiseksi tehdään onneksi työtä koko ajan.
Tärkeä osuus on myös tämä;
Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä saajia oli 26 000 vähemmän kuin vuonna 2010, ja vieraskielisiä saajia 8 000 eli noin 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yhteensä saajien määrä on siis vähentynyt noin 18 000 henkilöllä vuodesta 2010.
Tarvitsemme siis n. 18000 lapsiperhettä lisää päästäksemme vuoden 2010 tasolle. Jos joku keksii tavan saada suomalaiset lisääntymään, niin mikäs siinä. Sitä odotellessa toivottaisin maahanmuuttajat tervetulleiksi kestävyysvajetta paikkaamaan.
Niinhän nuo menee jatkuvasti. Tosin humanitaarista maahanmuuttoa käytetään hyvin paljon perusteettomasti, mutta vaikkei edellytyksiä turvapaikkaan ole, niin palauttaminenkaan ei meinaa onnistua. Suurin osa humanitaarisesta maahanmuutosta tuppaa olemaan laitonta siirtolaisuutta käyttäen turvapaikkaprosessia verukkeena.
Juu, humanitäärisin maahanmuuton kriteeristöä pitää aktiivisesti seurata ja tehdä kaikki mahdollinen, että turvapaikka annetaan niille ja vain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Mutta siitä ei nyt ollut kyse, vaan siitä että nuo kaksi ryhmää taas sekoitetaan, jolloin oikeiden johtopäätösten tekeminen ei ole mahdollista (sillä noiden kahden ryhmän työllisyysnäkymät ovat niin erilaiset).
Mikähän takia vain neutraalia uutisointia harjoittava Suomen Uutiset jättää lähteet mainitsematta tuossa uutisessa? Olisi mielenkiintoista nähdä tuo Kelan tilasto.
Halpatyövoimareserviähän haluavat kasvattaa. Suurin halpatyöntekijäpula on palvelualoilla. Kuka järjissään oleva nyt haluaa kahvilaan nollatuntisopparilla hommiin, jossa paikalle on mentävä parin tunnin varoitusajalla. Työnantajalle taas on halvempaa pitää 15 nollatuntisopparilaista kuin yhtä vakituista hommissa.
Lisäksi matalapalkka-aloilla kokoaikaisesti työskentelevät maahanmuuttajat kohtaavat ne samat ongelmat kuin matapalkka-aloilla työskentelevät suomalaiset. Jossain pääkaupunkiseudulla on ihan turhaa mennä duuniin, jollain alle 2000 nettopalkalla, varsinkaan jos on lapsia. Kuka on valmis uhraamaan kuukaudessa 160 tuntia siihen, että saa ehkä satasen enemmän käteen kuin olemalla himassa.
Asumistuki pois, niin vuokratasot laskisivat reippaasti. Toki osa surkeista asuntosijoittajista menisi nurin, mutta minkäs teet. Jos asuminen olisi halvempaa muuttuisi työnteko myös kannattavaksi pääkaupunkiseudulla noilla alle 2000 nettotuloilla.
Nollatuntisopimuksille olisi kyllä syytä tehdä jotain. Se on työnantajalle niin edullinen järjestely, ettei se tule koskaan muuttumaan ilman hallituksen väliintuloa. Nykyisellään palvelualat pyörivät lähes täydellisesti nollatuntisopimusten varassa. Paljon parempi tapa hoitaa matalapalkkaisen työvoiman joustavuus olisi suoda työttömyysturva myös yrittäjä-statuksella omiin nimiin työskenteleville ja patistaa ihmiset nollatuntisopimuksilta kevytyrittäjiksi. Nykyisellään nollatuntisopimus mahdollistaa täyden direktio-oikeuden työnantajalle mutta ei aseta tälle käytännössä mitään vastuita.
Miten nollatuntityöntekijän pakottaminen työttömyysturvayrittäjäksi parantaisi kenenkään asemaa tuossa tilanteessa? Työnantaja saa halpaa työvoimaa tarvittaessa, työntekijän tulot pysyvät matalana ja yhteiskunta maksaa samat tuet.
Nollatuntisopparit ovat mielestäni hyvä keino silloin, kun normaalit vakituiset sopimukset ovat liian jäykkiä vastaamaan työn kysynnän vaihteluun. Esimerkiksi opiskelijat tekevät mielellään satunnaisia vuoroja, mutta eivät kokoaikatyötä.
Ja nimenomaan tämä työvoiman tarveen valtava vaihtelu ja kausilounteisuus taitaa olla nimenomaan ravintola- ja majoitusalalla yleistä. On sesonkeja, on kiireisiä juhlapäiviä, on kiireisiä viikonpäiviä ja sitten on päiviä tai ajanjaksoja jolloin ei ole asiakkaista tietoakaan. Kyllä työmarkkinoiden pitäisi voida vastata tällaisenkin työn tarpeeseen.
Kevytyrittäjä saa itse päättää missä ja milloin haluaa työskennellä. Nollatuntisopimuksen solminut työntekijä taas on työnantajan direktio-oikeuden alainen ja hänen on pakko lähteä töihin, kun kutsu käy. Se on minusta väärin. Kevytyrittäjän on myös helpompi hankkiutua töihin useammalle työnantajalle ja haalia enemmän tunteja, koska hänen ei tarvitse huolehtia eturistiriidoista ja päällekkäisyyksistä samaan tapaan.
Nollatuntisopimuksessa työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota yhtään työtuntia työntekijälle. Kuitenkin asia on myös toisin päin: työntekijällä ei ole myöskään velvollisuutta vastaanottaa työnantajan ehdottamia työtunteja. Lisäksi ehdotus tulevista työtunneista on tultava vähintään viikon varoitusajalla työnantajalta.
Mukava lukea välistä puolueetonta kirjoitusta, raikas tuulahdus nykyiseen menoon.
Yliopistotutkija on siis luopunut tavoittelemasta puolueetonta tietoa, ja sanoo suoraan ja avoimesti olevansa aktivisti. Saresman kanta on jokseenkin täydellinen vastakohta Savolaisen kirjoituksesta avautuvalle, tieteellisen evidenssiin perustuvalle keskustelulle, jossa tavoitellaan verifioitavaa tietoa.
Osa niistä läpäisi vertaisarvioinnin ja ne julkaistiin. Yksi kirjoitus oli otettu Adolf Hitlerin Taisteluni -kirjan luvusta. Hitlerin sanavalintoja oli korvattu sukupuolentutkimuksen terminologialla, esimerkiksi ”solidaarinen liittolaisuus”. Toisessa ehdotettiin, että valkoisten miesopiskelijoiden puheoikeus opetustilanteessa kielletään ja että heidät asetetaan istumaan lattialle kahlittuina.
Joku tietysti voisi ihmetellä, miksi journalistit toistuvasti silti haastattelevat aktivistitutkijoita. Siis vaikka näiden tieteenalojen käytännöt ovat paljastuneet lievästi sanottuna kyseenalaisiksi, eivätkä monet heistä edes peittele sitä, että he ovat poliittista agendaa ajavia aktivisteja.
Suuri osa kokeneemmista toimittajista on yhä sitä mieltä, että journalismissa pitää antaa faktojen puhua puolestaan. Nuoremmista sen sijaan yhä useampi ”…pitää tärkeänä puhua vähemmistöjen ja muiden marginalisoitujen ihmisten puolesta.” 60 prosenttia vastanneista toimittajista sijoitti itsensä poliittisesti keskustasta vasemmalle.
Kesällä 2023 journalistit ovat kauhistelleet heihin kohdistunutta kritiikkiä puolueellisuudesta. Niille toimittajille, jotka aidosti etsivät syitä syytöksiin, ehdottaisin yksinkertaista keinoa. Menkää kylpyhuoneeseen ja laittakaa valot päälle.
Välillä noita lipsahtaa rakojen välistä, samaan tyyliin kuin Huhtasaaren copy paste gradu. Kyllä pitäisi perua huonot päätökset ja lipsahdukset, arvioijille vastuu.
Tämähän se on yksi iso ongelma. Tunnit on monessa paikkaa käytännössä otettava tai tilalle “palkataan” joustavampi riepoteltava. Lisäksi joissain paikoissa tunnit tulee varattavaksi vaikkapa johonkin sovellukseen, jota pitää kyttäillä vapaa-aikana, jotta ehtii napsia niitä tunteja.
On muuten huvittavaa kuinka joissain 5h tai 30h viikossa tarjottaviin työpaikkailmoituksiin kirjoitetaan kuinka tunneissa voidaan joustaa. On vähemmän yllättävää, ettei 30h viikossa tarjoavaan pestiin voida joustaa niitä loppujakin tunteja, jolloin työsopimus olisi kokoaikainen.
Vastaavasti olisi aika huvittavaa hakea jotain 5h/vko paikkaa ja kysellä, että voisiko tunneissa joustaa siihen malliin, että työskennellään esim 1h tai vaikka 5 minuuttia viikossa. Voisin itsekin hakea esimerkiksi viittä lisätyöpaikkaa ja uhriutua painavani kuutta eri duunia. Kyllä kai ne kaikki työsuhde-edut kuuluu 5 minuuttia viikossa työskentelevillekin. Voisi sitten valita, että minkä firman työterveyspalveluita käyttää jne.
Rohkenen olla vahvasti eri mieltä. Woltmainen kevytyrittäjäkusetus on kaukana siitä mihin suuntaan pitäisi mennä. Pidetään tuo näennäinen yrittäjästatus mielellään kaukana sieltä missä tehdään oikeasti palkkatöitä ja työsuhteen kriteerit täyttyvät.
Työskentelin itse monta vuotta nollatuntisoppareilla ja välillä oli useampikin eri soppari. Otanta on toki pieni enkä epäile, etteikö väärinkäytöstäkin tapahtuisi (missäpä ei, kun otetaan riittävän iso joukko?), mutta aina ihmetellyt näitä keskusteluja. En ole eläessänikään törmännyt yhteenkään tapaukseen tai kertaan, enkä ole kuullut sellaista ikinä yhdeltäkään kaveriltani, jotka oli töissä nollatuntisoppareilla, mitä keskusteluiden perusteella kaikki työnantajat koko ajan harrastaa.
Jousto toimi aina molempiin suuntiin. En ottanut aina tarjottuja tunteja, mutta useinmiten otin. Jne. Ellen paremmin tietäisi, niin luulisin, että osa kuvittelee työnantajien olevan niin urpoja, etteivät tajua, että hyvinvoiva työntekijä on kaikinpuolin helpompi, tehokkaampi, vähemmän saikulla, jne. Ja ihan sama miten helppo homma, niin uuden rekryäminen ja kouluttaminen on aina riski ja kulu. Ei kukaan palkkaa ketään pois potkittavaksi tai pompoteltavaksi.
Nollatuntisopimuksista ainoastaan kokoaikaisesti opiskelevat hyötyvät niistä.
Mutta mikään ei selitä sitä, että kaupan alan jättitoimijat ovat poliittikojen tuella kyhänneet järjestelmän, jossa osa työntekijän palkasta maksetaan työttömyysetuutena. Jos joku ei tiedä, niin Keskot ja muut tekevät lähinnä vain max 30h työsoppareita. Koska, jos tunnit ovat 30h tai alle, niin työntekijä on oikeutettu soviteltuun päivärahaan.
Lisätään vielä, että ymmärrän kausivaihtelun tuoman haasteen. Taklaisinkin ongelmaa työnverotuksen alentamisella. Näin ollen ne, jotka haluavat työskennellä vaikka sen 70h viikossa eri työnantajille ovat kannustettuja tekemään niin.
Nythän on niin, että jollain aloilla osa tekee tarkoituksella lyhennettyä työaikaa, koska 40h palkoilla verotus syö liian suuren osan palkasta. Tekemällä nelipäiväistä viikkoa verotus on maltillisempaa ja vapaa-aika kasvaa 50%.
Saksan UBA eli Umweltbundesamt eli ympäristöministeriö llmoitti tänään, että asetettuja EU:n ilmastovähennystavoitteita ei voida Saksan osalta saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja myös vuoden 2045 tavoite nollapäästöistä on erittäin vaikea saavuttaa. Saksa tuskin tulee olemaan yksin, sillä Ukrainan sota ja talouskriisi ovat työntäneet monen EU -maan asialistoilla EU:n ympäristöasiat alaspäin tärkeysjärjestyksessä. (Uutisen välitti Reuters)
Oma kommentti:
Eli helvetinmoisesti turhia kokouksia, iso kasa fiktio päätöksiä ja muutama tuhat virkamiestä kirjoittamassa papereita, johon edes allekirjoittajat tuskin uskoivat. 2020 -luvun suurin huijaus, EU:n ilmastopäätökset.
Tätä tekee varmaan kaikki. Itse pidin palkattoman loman palkallisen kesäloman jatkoksi. Melkein 10vko pois työmaalta ja loppupeleissä nettovuosiansiot eivät kovin kummoisesti kärsi. Voi laskea työkuukausien veroprosenttia samasta kuukausipalkasta vastavuoroisesti.
Tee töitä vähemmän, jää käteen enemmän. Only in Finland.
