Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Laitoin googlen hakuun “yritystukien leikkaaminen” ensimmäiset parikymmentä tulosta oli lähes pelkästään suomen yrittäjien vaatimuksia niiden toteuttamiseksi, uutisia että selvä enemmistö ekonomisteista ja taloustieteilijöistä leikkaisi niitä selkeästi. Maaseudun tulevaisuudessa oli asiaa, kansan uutiset ja kokoomusnuoret vaativat tätä.

En jaksanut kahlata niin syvälle että löytyisi demareilta asiaan liittyvää. Voisiko olla ettei asia vaan ole niin demarikeskeinen vaan muut tahot ovat innokkaampia?

3 tykkäystä

Mitäs jos luet ensiksi mitä kirjoitin? Jos sen jälkeen koet tarvetta tällaiselle viestille en voi oikeastaan auttaa.

Yle uutiset, helmikuu 2023 (kuvassa linkki)

image

Ei voi. :smiley:

3 tykkäystä

Yritystuista leikkaamisesta on tullut erityisesti SDP:n ja muun vasemmiston mantra.

Vastasin koska kärkisijat tuntuvat menevän suomen yrittäjille, etlalle ja työnantajajärjestöille :grin:

3 tykkäystä

Musta koko yritystukiasiassa pitäisi erottaa toisistaan globaali kilpailu ja toisaalta aluepolitiikka. Mä en kannata tukia, joilla tekohengitetään pieniä kuntia ns. perähikiällä. Ne ovat haitallisia ja kilpailua vääristäviä tukia, joita eri poliitikot - Keskustan etunenässä - ovat ajaneet omille vahvoille kannatusalueilleen.

Mutta kannatan ainakin jossain määrin yritystukia, jotka asettavat suomalaiset firmat samalle viivalle kuin ulkomaiset kilpailijat tilanteessa, jossa “kaikki muutkin tukevat”. Ei tämäkään ole mustavalkoinen asia, mutta tällaiset tuet ovat mielestäni pajon hyväksyttävämpiä kuin se, että tuetaan jonkun kuolevan kylän työllisyyttä pumppaamalla sinne rahaa isoista kunnista.

Sama koskee esim. yritysverotusta. Siinä pitää ottaa aina huomioon kansainvälinen kilpailu. Suomen on asetettava omat verot ja tuet sellaiseen raamiin, etteivät firmat pakene täältä niiden väärän tason takia. Alueellisissa tuissa ei ole samanlaista ongelmaa. Toisaalta, en kyllä sitäkään kannata, että toimialoja tekohengitetetään kohtuuttomasti jos ne eivät muutoin täällä selviäisi. Eli comme ci comme ça

14 tykkäystä

Tämän palstan keskustelu kyllä hienosti alleviivaa Suomen oikeiston perinteistä asettumista pro-business leiriin pro-market leirin sijaan. Tuntuu että vapaa markkinatalous on keskustelujoille suurempi punainen vaate kuin taistolaisille koskaan. No, sehän passaa, valtionkapitalismihan on todistetusti toimivin järjestely.

3 tykkäystä

Voin selittää asioita, kuten viesteissäni tein. En kuitenkaan voi ymmärtää niitä kenenkään puolesta.

SDP pitää yritystukia poliittisena populistiteemana, joka on vaihtoehto valtion velkaantumiselle ja tukien leikkauksille (todiste yllä). SDP ei ylipäänsä kerro, mistä pitäisi leikata, sillä se ei kuulu puolueen agendaan – paitsi nimenomaan yritystuista. Tämä on kestänyt vuosikymmeniä. :slight_smile:

Yrittäjät, Etla ja työnantajajärjestöt haluavat sen sijaan järkeistää järjestelmää ja korjata sen epäkohtia. Yritystuet ovat nykymaailmassa välttämättömyys. Yrityksiä tukevat kaikki länsivaltiot mahdollisuuksiensa mukaan.

2 tykkäystä

Itse toivoisin, että molemmat keinot otettaisiin käyttöön, ei joko-tai.

Vuosittaisista miljardiluokan yritystuista ja ilmaisesta (jokseenkin tasokkaasta) koulutuksesta huolimatta Suomi on jo pitkään tuonut maahan enemmän tavaraa kuin vienyt. Kääntäen vienyt ulkomaille enemmän rahaa kuin saanut. Yksittäistä syyllistä on varmaan vaikea löytää ja vaikea on myös sanoa, olisiko tilanne vielä huonompi ilman yritystukia -ja jos niin kuinka paljon? Selvää on se, ettei yritystuilla ole saatu niin paljon kuin on haluttu/toivottu. En väitä, että sen vuoksi ne pitäisi lopettaa tai niitä lisätä, jonkinlaista vaikuttavuusarviota lienee kuitenkin tehty?

Onko jollain muuten tietoa minkä osuuden budjetista Ruotsi, Tanska tai Viro käyttää yritystukiin?

Olen valtaosasta kirjoittamaasi samaa mieltä. Olen kuitenkin aikoinaan kierrellyt näitä “takahikiöitä” jonkin verran ja esim. Pohjanmaan “takahikiöiltä” löytyy yrityksiä, jotka ovat alansa menestyneimpiä koko maailmassa. Ne tuottavat hyvinvointia paikallisesti mutta myös koko Suomelle.

En tiedä ovatko yritystuet olleet poliitikkojen työkalupakissa ensimmäisenä käytössä aluepolitiikkaa tehtäessä. Varmasti jonkin verran, mutta kyllä ne isommat rahat ovat liikkuneet aina massiivisissa hankkeissa, joilla on tehty siltoja, moottoriteitä ja vaikka mitä – pääosin infraa – aluepoliittisin perustein vallassa olevan poliitikon kotiseudulle.

Tällaisesta toiminnasta on esimerkki jo nykyhallituksenkin osalta, kun koko maan kannalta taloudellisesti hyödytön Turun tunnin juna pääsi miljardiluokalla hallitusohjelmaan. Ja Orpohan on siis Turusta.

Joku ulkomaalainen voisi puhua jopa korruptiosta – meillä tällainen on enemmänkin maan tapa.

6 tykkäystä

Näin kaupunkilaisena voisin helposti olla samaa mieltä, että mitäs maaseudusta kun ei maaseutukaan meistä, mutta hyvä näin talousfoorumillakin huomioida, että vaikka valtaosa suomalaisista yrityksistä pitää pääkonttoriaan pääkaupunkiseudulla, on itse tuotanto hyvinpitkälti kaikkialla muualla. Metsäteollisuus, konepajateollisuus, meriteollisuus, energiateollisuus, kaikki ne on tuolla maakunnissa.

Kyllä jatkossakin suomalaisten on syytä asua muuallakin kuin Hki-Tre-Tku. Ja valtiovallan on syytä tukea tasapainoa siten, ettei kaupunkialueiden ulkopuolella elämisestä tule hävyttömän kallista.

10 tykkäystä

Jos joku haluaa puolueitten todellisia nähtyjä näkökulmia yritystukiin tarkemmin, alla valtiovallan teettämä tutkimus. Tärkeitten ministereiden puoluetaustalla ei ole ollut erityistä merkitystä, tosin niitä on ollut lähinna Kok /SDP/ Kesk.

Samaa mieltä OldFekin kanssa, SDP väistää muun vasemmiston kanssa menojen järkeistämisen = leikkaukset / saneeraukset hokemalla, että SEN SIJAAN "(ympäristölle) haitallisten yritystukia pitää karsia, ja myös harmaasta taloutta vähentää.

Löysää juttua, mutta uppoaa hyvin kansaan ja toimittajiin, koska tarina vie mukavasti mukanaan.

Erityisesti arvostan Marinin hallituksen slogania “juuri nyt ei ole oikea aika”. Silläkin pystyi sivuuttamaan kaiken vastuullisen talouden pidon.

Ja kappas, kun on uudet vaalit ja nekin kriisit ohi - joista huolimatta skandinaapurilmme hoitavat talouttaan vastuullisesti - niin eipä juuri muuta voi suorittaa kuin yritystukien leikkausta ja verojen korotuksia.

Ao tutkimuksesta:

Tilastollisten tarkasteluiden tulokset voidaan tiivistää niin, että valtakunnallisesti
kolme perinteistä suurta puoluetta (SDP, Kokoomus ja Keskusta) ovat pitäneet hallussaan tarkasteluajanjaksolla 2000–2019 eri kokoonpanoilla pääministerin, valtiovarainministerin, maa- ja metsätalousministerin sekä työ- ja elinkeinoministerin
(kauppa- ja teollisuusministeri aiemmin) salkut. Muilla puolueilla ei ole näitä yritystukien näkökulmasta keskeisiä vastuuministerin salkkuja ollut hallussaan.

KTM:n/TEM:n, Tekesin/Business Finlandin tai MMM:n myöntämien suorien tukien
kehityksessä tarkasteluajanjaksona peilattuna eri vaalikausien myötä vaihtuneisiin
vastuuministerin poliittisiin taustoihin, ei valtakunnallisesti ole havaittavissa selvää
korrelaatiota niin, että tietty tausta näkyisi selkeästi tietyn tuen kehityksessä. Tämä
pätee myös toimialoittaisessa ja alueellisessa tarkastelussa. Selkein havainto suorien
yritystukien kehityksestä on se, että suurin vaikutus vaikuttaa olleen yleisellä taloudellisella kehityksellä. Finanssikriisistä alkanut pitkittynyt taantuma, ja siitä seurannut julkistalouden kriisiytyminen, voidaan havaita myös yritystukien kehityksessä.

2 tykkäystä

Tehdääs kysely. Suoria yritystukia v.2022 myönnettiin 1,9mrd€ ja maksettiin 0,9mrd€.

Pitäisikö suorien yritystukien euromäärää mielestäsi nostaa vai laskea?

  • Laskea >40%
  • Laskea 31-40%
  • Laskea 21-30%
  • Laskea 11-20%
  • Laskea 1-10%
  • Pitää samana
  • Nostaa 1-20%
  • Nostaa >20%
0 äänestäjää

Pitäisi kysyä että paljonko Eurooppavetoiselle teollisuudellemme pitäisi maksaa vähemmän kuin verrokkimaiden hallinnot antavat omilleen tukia. Suomi on tässäkin häntäpäässä. Pudottamalla tuet asetamme omat yrityksemme aika heikkoon kilpailuasetelmaan. Meillä on turhiakin tukia ja ennen kaikkea väärin kohdistettuja, niistä pitäisi tietenkin päästä eroon.

6 tykkäystä

No mitäköhän A-studiossa tänään on luvassa? :smile:

Tiistaisessa A-studiossa näytetyssä jutussa haastateltiin hyvinkääläistä pitkäaikaistyötöntä Maarit Korhosta. Hän arvosteli Petteri Orpon (kok.) hallituksen työttömyysturvaan kohdistamia leikkauksia ja kyseenalaisti niiden edes tosiasiassa tuovan säästöjä valtiolle.

Sosiaalisessa mediassa Korhosen haastattelu on herättänyt ihmetystä siksi, että Yle ei missään vaiheessa kertonut Korhosen olevan vasemmistoliiton aktiivi. Hän on ollut vasemmistoliiton ehdokas esimerkiksi kuntavaaleissa vuonna 2021, mutta ei tullut valituksi.

16 tykkäystä

Valtiovallan raportti yritystuista.

Hieman yllätti yritystukien nousu Rinne/Marin -hallituksessa, koska entiset hallituspuolueet SDP/ Vasemmistoliitto/Vihreät kertovat että yritystukia karsiminen on se tapa jolla valtiontalous laitetaan kuntoon.
Kuitenkin, 2021 Talousarvioon on tehty melkein 0,5 Miljardin nosto yli 1,9 mrd EUR tasoon em poppoon hallitessa…
Em luvuissa ei ole koronan aikaisia erityistukia mukana.

Koska mistään ei voi luopua (politiikka) niin ehkä yksinkertaisinta olisi vaan vetää joka riviltä -10% pois vuosittain läpi hallituskauden. Helpompi tie kuin yrittää priorisoida

Hyvä kuitenkin noteerata: tässä maassa on totuttu taikaseinään, josta vipataan rahaa jos sitä ei ole.
==> Monet yritystuet tähtäävät kuitenkin varmistamaan, että rahaa tulisi nyt ja jatkossa
==> Tasaamaan pelikenttää muitten maiden poliitikkojen päätösten kanssa
==> Huoltovarmuuden varmistaminen

S. 88 alkaen on tarkemmin eritelty mihin rahat ovat menneet. Politikasta kun on kyse niin onhan tuolla kaikenlaista mukana.

Yli 50 MEUR rivit (2021)

TKI
TKI-tukeminen (Business Finland): 276 MEUR
TKI-lainat (Business Finland): 147 MEUR
Yrityksen kehittämisavustus/ toimintaympäriston kehittämisavustus: 150 MEUR, josta EU 130 MEUR

Liikenne ja Viestintä:
Laivanrakennuksen innovaatiotuki: 50 MEUR
Kauppa-alusten työvoimakustannustuki: 89 MEUR

Energia:
Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus: 225 MEUR
Energiatuki (investointituki): 160 MEUR
Uusiutuvan energian tuotantotuki: 283 MEUR
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiottuki : 106 MEUR
Hiilen energiakäytön korvaaminen / investointituki: 60 MEUR

Asuntorakentaminen:
Erityisryhminen asunto-olosuhteiden parantaminen: 90 MEUR
Vuokra-asuntojen rakentamisen valtiotakaus: 235 MEUR

Muut
Palkkatuki (yrityksissä työskenteleville): 94 MEUR
Lomituspalvelujen rahoitus (maatalous yms): 119 MEUR

Sitten vielä päälle em 1900 MEUR päälle on listattu Maatalouden kansallinen tuki (1319 MEUR)

2 tykkäystä

Jep, suht sama % ja noi päälle, grrrr…

  • Työntekijän eläkemaksu, Tyel 7,15 % / 8,65 %
  • Työttömyysvakuutusmaksu 1,50 %
3 tykkäystä

Näinpä juuri… nuo on niitä veroluonteisia maksuja, jotka pitää ottaa huomioon veroprosentin päälle. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että on vähintään kohtuullista, että jokaiselle (myös sille 5 miljoonaa € /kk tienaavalle) jää vähintään puolet bruttotuloistaan käteen. Noihin lukuihin pohjaan mielipiteeni, että 40% pitäisi olla katto ansiotuloverotuksessa. Hyvätuloiset kantavat vähintäänkin oman osuutensa valtion verotalkoissa. Siksi menee enemmän populismin puolelle väittää, että hyvätuloiset jotenkin laistavat velvollisuutensa veronmaksajina.

7 tykkäystä

Heh. Meikäläisen tapauksessahan ei oikeasti ollut tosiasiallisia irtisanomisperusteita, kun määräaikaisuutta tarjottiin peräti kahdeksi vuodeksi ja presiis samassa tehtävässä samassa projektissa. Ainakaan jos uskomme korkeinta oikeutta, ja miksi emme uskoisi (eri ala, mutta oleellista, että tässä oikeuteen päätyneessä tapauksessa tarjottiin vain vuotta):

Mutta se meni puihin firman näkökulmasta, eikä mitään paperia koskaan allekirjoitettu. Työsuhde jatkui toistaiseksi voimassa olevana ja vanhoilla töillä. Jääköön likaiset yksityiskohdat kertomatta. No samaisen johtajan kanssa oli toinenkin kiista, joka päätyi siihen, että vihainen herra johtaja kertoi näkemyksenään, että meikäläinen ansaitsisi välittömät potkut, mutta kysyypä vielä juristilta. Parin päivän päästä poikkeisi sitten äkäisenä kertomaan, että ei nyt ala nyt riitelemään. Fantastinen työpaikka, joo-o. Pikkupomot pelkäsivät herra johtajaa. No pari vuotta myöhemmin sitten löysin paremman työpaikan, ja läksiäisissä oli tupa täynnä. Herra johtaja kävi kahvilan ovella ja kääntyi pois sanomatta mitään nyrpeä ilme naamallaan. Taidan olla paha ihminen, kun nimenomaan se johtajan selkeä potutus on ylivoimaisesti paras muisto kyseisestä herrasta. Oli kyllä hyvää kakkua ja erinomainen läksiäislahja. Oma pomo oli organisoinut.

No toistan, että näinhän sen voisi loogisesti ajatella. Mutta kun en ole varma, vaikka olisi kuinka monta viitettä netissä, kun on vähän sellainen kokemus muissa yhteyksissä, että lakikiekuroissa on useampia mutkia, jotka eivät välttämättä löydy suoraan siitä kohtaa, mitä osaa ajatella. Toisaalta ihan sama, sillä noita korkeimman oikeuden päätöksiä kun yritin vähän selailla, niin ylipäätään hakusanalla “irtisanoutuminen” ei oikein löytynyt mitään. Taitaa olla niin, että jos joku päättää lähteä, niin ei firmat siitä riitelemään lähde, oli laki kumman puolella hyvänsä. Käytännössä murskaava enemmistö hakusanoilla “määräaikainen työsuhde” oli tapauksia, joissa kiisteltiin siitä, että jos on ketjutettu määräaikaisuuksia, niin missä vaiheessa työsuhde on katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi.

Periaatetasolla olisi silti kiva tietää, josko se mahdollinen korvauskysymys on jo ratkaistu oikeudessa.

Kun nyt politiikkapalstalla kerran ollaan, niin oma näkemykseni määräaikaisiin työsopimuksiin on, että jo pelkkä määräaikaisuus on niin iso miinus, että lain pitäisi antaa sitten nimenomaan työntekijälle pelivaraa sopimuksen päättämisen suhteen. Jos firmalla on tarve pitää määräaikainen työntekijä sopimuksen loppuun asti, niin on keksitty oikein tosi nerokas konsti, jolla työntekijää voi motivoida. Nimittäin raha. Jos työsoppariin kirjoitetaan, että sinä ja sinä päivänä tulee kunnon bonus, niin se on työntekijänkin kannalta plussaa, että tekee kakun loppuun, vaikka olisi toinen tarjous työstä näkyvillä. Samalla logiikallahan lomarahatkin ovat aikoinaan syntyneet. Silloin käytettiin nimitystä lomaltapaluuraha.

1 tykkäys

Minun kuplassani ihmiset ovat ainakin päässeet ihan sovinnolla irtisanoutumaan määräaikaisistakin työsuhteista. Taitaa tosiaan olla niin, ettei työnantajia kiinnosta lähteä väkisin pitämään työntekijää joka ei tahdo talossa pysyä.

1 tykkäys

Tarkemmin ottaen lomaltapaluuraha syntyi niin, että kun suomalaiset menivät lomareissulla tapaamaan Ruotsissa töissä olevia sisaruksiaan ja serkkuja ja jäivät samalla reissulla Volvon tai Scanian liukuhihnalle töihin. Rakennettiin houkutin tulla edes vähäksi aikaa Suomeen vanhalle työnantajalle töihin. Niin kuin Suomessa on tapana, tämä lomaltapaluuraha levisi tietenkin kaikille aloille.

3 tykkäystä

Tuloissa ylädesiiliin (10 % ) kuuluvat maksavat Suomessa 50 % kaikista veroista ja loput 90 % väestöstä sen toisen puolikkaan. En syyttäisi laestamisesta verojen maksussa.

1 tykkäys