Ööööhhh, menitkö sä jotenkin rikki vai mitä ihmettä?
Saman kuvan voisi laittaa tähänkin. Ja tuon huru-ukko historioitsijan uhriutumishorinat eivät kiinnostaneet juuri ketään. Paitsi persuja että öhö öhö hyvin sanottu.
Jep. Eurooppa on 500 miljoonalla kuluttajallaan kuitenkin ”maailman suurin” yhtenäinen talousvyöhyke. Jos tämä talousvyöhyke esim. regulaatiolla saa aikaiseksi määrittää säännöt mikä on tällä talousalueella hyväksyttävä taso esim hyödykkeiden tuottamisessa, vaikka sen mukaan mitä Eurooppalaiset itse pystyvät vihreällä tekniikalla ja energialla saavuttamaan, niin Kiina ja USA seuraavat näitä pysyäkseen tällä markkinalla. Sen verran pragmaattista oman edun tavoittelua ja Business First ajattelua USA / Kiina sektorilta löytyy.
Hallituksella, Purralla ja Rydmannilla eduskunnan luottamus, n 106 vs 65, 21 tyhjää (Keskusta).
Jopa Biaudet äänesti hallituksen puolesta, ja kainosti tyhjää Purra/ Rydman.
Suora lähetys käynnissä | Rydman, Purra ja koko hallitus saivat eduskunnan luottamuksen – Näin äänet jakautuivat: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009841084.html
Ainakin autoteollisuudessa, maanrakennuskoneissa, pienkoneissa ne… missä pyritään polttomoottori korvaamaan sähkömoottorilla on Kiinalla yksi ässä hihassaan. Kiinalla on pitkälti monopoli akkujen mineraailien suhteen.
Kiina voi säädellä ja todennäköisesti säätelee jo nyt sen avulla, kuka tuottaa mitäkin sähköautoja. Kiinalla on omia akkumineraali varoja Tiibetissä, joita se käyttää välittämättä ympäristöstä tai asukkaista. Kongossa on yksi ei kiinalaisomistuksessa oleva kupari-koboltti kaivos. Viimeinen amerikkalaisen yhtiön omistama kupari-kobolttikaivos siirtyi kiinalaisiin käsiin vuonna 2016. Saadakseen kaivokset Kiina on maksanut ex- presidentti Kabilan hallituksen infrakohteita ja sairaaloita miljardeilla euroilla. Tosin mikään ei riitä, sillä Reuters julkaisi helmikuussa 2023 uutisen, että Kongon uusi presidentti ja hallitus haluavat “investointirahaa” 17 miljardia lisää…näin aluksi.
Kongon kaivoksille ei ulkopuolisia ole päästetty sitten julki tulleen Glencore -yhtiön tapauksen lapsityövoiman käytöstä. Tapauksen jälkeen Kongon armeija on alkanut valvomaan, ettei kaivoksille ole asiattomia tulijoita. Kongon armeija hoitaa myös käytännön työn, mitä tarvitaan esim. kaivoksen laajentumisessa. Esim. Glencorella oli oma palkka-armeija hoitamassa vastaavia töitä.
Investoinnit on tietienkin hyvä juttu, ja niiden kauttahan ilmastonmuutosta pitäisi ratkaistakin. Estämiset, kieltämiset, rajoitukset ja lisäbyrokratia sen sijaan aiheuttaa vain harmia kansalaisille ja yrityksille.
Kyllähän esim. kaivoksen tai akkuteollisuustehtaan perustaminen Suomeen on aivan varmasti vähemmän ympäristölle haitallista kuin Kiinassa tai varsinkin Afrikassa, sillä siellä saattaa riittää ympäristölupiin (mikäli sellaisia edes vaaditaan), kun pöydän alta sujauttaa tarkastajalle tarpeeksi ison tukun seteleitä 
. Mutta kun eräät paikalliset ympäristöhörhöliikkeet täällä Pohjolassa on heti blokkaamassa tällä kaikki hiemankin järkevät investoinnit (kirjaimellisesti valittavat jo myönnetyistäkin ympäristöluvista), niin menee nekin lopulta sinne Kiinaan sitten 
Hyvä huomio, joillakin osa-alueitta Kiinalla tosiaan on otetta hallussaan. Mineraalit on varmaan selkein esimerkki. Näissä ei auta muu kuin toteuttaa vanhaa kunnon kauppasodan kauhuntasapainoa, eli jos Kiina pyrkisi vaikuttamaan Euroopan tekniikan kehitykseen mineraaleja pihistämällä, niin täytyy vastavuoroisesti luoda uhka vaikuttaa johonkin Kiinalle tärkeään. Mutta noin yleisesti, Kiina kyllä globaalissa politiikassaan pyrkii omimaan resursseja haltuunsa (esim Afrikassa) turvatakseen oman kasvunsa ja vaikuttamaan muihin, se on totta ja hyvä tiedostaa.
En ota tähän Mäkyseen sinänsä kantaan, mutta valtiontaloudessa kyse on myös tuloista. Tähän kiinnitetään valittavasti melko vähän huomiota vaikka ajoittain (viimeksi tosin virkamiestaholta) VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä mainitsi, että valtion verotuotot liikenteestä ovat laskemaan päin. Kun samaan aikaan pitkän tähtäimen tavoitteena on ansiotuloverotuksen laskeminen, on kyllä vaikea kuvitella, miten budjettitaloutta saadaan kuntoon.
Vaan ei hätää, rahaa on! Myydään valtion omaisuutta, mikä omaperäinen ja yllättävä ulostulo! Sentään Perussuomalaisten Sakari Puistolla tuntuu olevan järkeä vielä päässä.
Ok, jos sitten osakkeet dumpataan laitaan on niille ainakin hyvä käyttötarkoitus. Kyllä poliitikot tietävät, minne kannattaa investoida ja kotiin päin ei tieteenkään vedetä. Pääministeri näyttää tässä erityisen loistavaa esimerkkiä.
Hyvää huomenta.
Tämähän hoidettiin Suomessa maan tapaa mukaillen kähminmällä;
Kotkan akkuteollisuus hanke tuo mieleen Fennovoiman ydinvoimala hankkeen. Kotkankin tapauksessa kiinalainen osapuoli pidetään uutispimennossa, hanketta viedään eteenpäin mediakuvan mukaan suomalaisvoimin vaikka on unohtunut kertoa, että kiinalaisella firmalla on määräävä osake enemmistö yhtiössä. Ei voi kuin kateellisena katsoa naapurin Northvoltin toimintaa. Loviisan ydinvoimalakin oli ja on aina ollut suomalaisyhtiöiden omistuksessa. Tuo Kotkan hanke tuo mieleen historiasta Troijan hevosen.
Eikös tuo ole ihan normaalia. Muistetaanpa Norrbäckan silta, Sipilän Hailuodon silta jne… Orpo vain jatkaa perinteitä. Pitäähän ministerin joku historiaan jäävä rakennelma saada.
Onko hän joku kylähullu vai?
Tämän Niinistön tekemän järkyttävän teon vahingot nousevat Suomen kansalle tässä vaiheessa mahdollisesti jopa kymmeniin miljardeihin euroihin, tulevaisuudessa jopa satoihin miljardeihin euroihin.
Oikeassa olet. Tässä turhien ratojen rakentelussa on tosiaan kyllä kyse kansanperinteestä, jota toki tietyssä mielessä on arvokasta varjella. Oikeastaan tämä tämä Petteri Orpon ajama ratahanke on kulttuuriteko ja osaa pitkää jatkumoa. Alla esimerkki siitä, mitä kaikkea on vuosien varrella puuhailtu.
Rahaa on!
Niin toki on vielä lisättävä, että tämä nk. tunnin juna hankkeena on suomeksi sanottuna järjetön kaikilla mahdollisilla tavoilla. Miettisin nyt ihan oikeasti vielä kerran, kannattaako valtion myydä omaisuutta tällaisen hankeen toteuttamiseksi.
Kyllä se vaan niin taitaa olla että nämä meän globalistit on kaikki samaa paskasakkia ja pyörittää maailmaa miten haluavat. No onnea Sannalle että pääsi joukkoon hurmaavaan… on siellä kultaisella jakkaralla varmaan mukava naureskella taviksille muiden terroristien kanssa kun köyhät raataa paremman huomisen toivossa.
Maksumuuri, mutta otsikossa lienee kaikki oleellinen.
Tuossa hieman lisää jutusta:
Suomen ulkoministeriön (UM) muistion mukaan tilintarkastukset osoittivat puutteita Tansanian viestintä-, tiede- ja teknologiaministeriön toiminnassa. Muistion mukaan Suomen varoja käytettiin ”ei-hyväksyttävästi” muun muassa tansanialaisille virkamiehille ja paikalliselle henkilökunnalle maksettaviin ”avustuksiin ja palkanlisiin”.
Viime vuoden elokuussa UM teki päätöksen periä takaisin Tansanian hallitukselta 184 000 euron edestä varoja, joiden käyttö ei ole ollut päätöksen mukaan hyväksyttävää. Takaisinperintäpäätös lähetettiin Tansanian valtiovarainministeriöön.
Talouselämä kysyi UM:stä, miten rahojen takaisinperintä on sujunut.
UM:stä kerrottiin, että ”asian selvittäminen on yhä kesken, ja työtä jatketaan kunnes se saadaan päätökseen”.
”Suomen Tansanian-suurlähettilään valtuuskirjeen jättämisen jälkeen marraskuussa 2022 Suomi on toivonut Tansanian valtiovarainministeriön kanssa tapaamista, jonka asialistalla on Tanzict-hankkeen takaisinperinnän edistäminen”, kertoi ulkoministeriön tietohallintojohtaja Sami Heino Talouselämälle viime keväänä.
Vaikka Suomen ulkoministeriön takaisinperintäpäätöksestä on kulunut vuosi, ei audienssia Tansanian valtiovarainministeriön kanssa ole vieläkään järjestynyt.
Uuteen hankkeeseen Suomi on myöntämässä 8 miljoonaa euroa.
”Kyseisen hankkeen tavoitteena on vahvistaa Tansanian verohallintoa ja veronkeräyskapasiteettia veronkierron ja laittomien rahavirojen vähentymisen sekä parantuneen asiakaspalvelun myötä”, Heino kertoo.
UM:stä vakuutellaan, että rahojen käytön seurantaa on parannettu ja avun maksatuksia myönnetään, kun sovitut tavoitteet on saavutettu.
Onhan se varmasti hankalaa seurata, mitä Tansaniassa tapahtuu, ellei siellä sitten ole joku jamppa vahtimassa paikan päällä.
Mutta onko nykyääkin vielä edelleekin vara jatkaa näitä ’perinteitä’? Minä ymmärsin Orpon (ja persujenkin) vahvan vaaliretoriikan juuri olleen, että tällaisiin ei enää olisi varaa ja juuri näille he olisivat vaihtoehto. Ymmärsin sen sanoman siten, että reilut 1,5 miljardia olisi iso raha.
Aivan, uuden kehittäminen ja investoinnit siihen on se ratkaisu. Mutta, regulaatiotakin (esim. EU talousalueen yhteisin voimin) tarvitaan myös, koska ilman sitä puuttuu helposti ajurit (eli motivointi) teollisuuden kehittymiseen. Pelkkä yksittäisen kuluttajan tietoisuuteen ja kuluttajavalintoihin pohjautuvat ajurit ei oikein riitä esim. Teollisuutta ohjautumaan investointeihin. Sitä vastoin, regulaatiolla saavutetaan se yhteneväinen ja vahvempi markkinavaatimus tilanteessa jossa puhtaampi vaihtoehto on olemassa ja sen käyttö asetetaan markkinoilla olon vaatimukseksi. Likaisen mekanismin käyttö voidaan edelleen sallia, mutta ei tuottajalle ilmaisena vaihtoehtona. Näen siis tuon ”estämisen, kieltämisen, rajoitukset” tärkeänä driverina kehitykselle, sillä ilman tätä aspektia lopputulos on helposti pelkkää viherpesua tuottajien puolelta. Jos likaisen mekanismin käyttö on mahdollista ilmaiseksi, tuottajat ohjautuvat siihen koska reguloimaton markkina sallii ilmaisen maaperän ja ympäristön resurssien käytön ja ”joku tuottajista sitä edelleen kuitenkin käyttää, joten siksi mekin”. Regulaatiolla siis tavallaan saadaan kaikille yhteiset markkinapelisäännöt, jotka ohjaavat kehittyneiden tuotantomekanismien käyttöön, koska ne ovat se kustannustehokkain tapa (koska likaisen käytöstä seuraa kustannus). Regulaatio siis ei tarkoita mitään kuluttajan kurjistumista, eikä sellaiseen tähtääkään, jos joku sen sellaisena näkee.
Hyvin argumentoitu. Porter on vuosien ja vuosikymmenten ajan korostanut, että regulaatio voi olla kasvun ajuri. Näin siis yleisellä tasolla, käytännössä regulaatio voi tietysti mennä myös liiallisuuksiin.
Huvittavinta Orpon hankkeessa on tuo “tunnin juna” -hokema. Tulee heti miten mieleen Kummelin “tonnin seteli”.