Yksityisellä lauantait katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Valtiolla lauantait eivät kuluta lomaa. Samoin kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) vuosiloma kuluttaa viisi lomapäivää viikossa. Pelkästään tällä erolla yksityisen ja julkisen tosiasialliseen lomakertymään tulee eroa yli viikko lomankertymiskautta (12kk) kohden.
Modet, tämä lomakeskustelu kuuluu kyllä kahvihuoneelle tai politiikkanurkkaukseen.
Julkisen sektorin palvelujen “kysyntä” on minusta vähän epäselvää. Onko kansalaisella esimerkiksi aidosti tarve passille? Jos passin voimassaolo on 5 vuotta 10 vuoden sijasta, passin käsittelyyn vaadittava työ kaksinkertaistuu. Kun passi ei ollutkaan voimassa, jäi nuorelta pääsykokeiden teko väliin. Tervetuloa ensi vuonna uudestaan. Sitten on terveyspalveluissakin, että pitää olla lääkärintodistus että sairastat jotain hengitystieinfektiota jotta voit saada sairausloman. Onhan se toki “kysyntää”, mutta saatava hyöty monissa tapauksissa on kyseenalainen. Julkisen sektorin kustannuksia voitaisiin leikata ihan vain siten että lait kirjoittettaisiin yksilöiden hyötyä palveleviksi.
Niin. Voisihan sitä poistaa tuloveron kaikilta alle 15 000e tienaavilta. Harmi vain, että jos nykytilanteessa tommoiseen päädyttäisiin se vaan vähentäisi tuottavuutta. Ihmiset alemmissa tuloluokissa siirtyisivät mieluusti 3-4x päiväiseen viikkoon ja nostaisivat asuntotukea, toimeentulotukea sekä soviteltua työttömyysetuutta. Eli kustannukset vain kasvaisivat.
Veroja laskemalla ihmisen motivaatio tehdä työtä kasvaa. Jokainen tietää täällä luultavasti tunteen jonkun kaverinsa, joka tekisi mieluusti vähän enemmän hommia, jos se vain olisi mitenkää kannattavaa. Mutta miksi tehdä viikossa 10-20 lisää, jos verottaja vie 50%.
En väitä, että olisi olemassa helppoja ratkaisuja. Mutta työn verotusta on vähennettävä. Nyt ollaan jo mielestäni hullun korkealla tasolla.
Se mikä ihmisiltä liian usein unohtuu, on fakta, että valtion tuloveroja aletaan maksamaan vasta n. 40000e tienesteillä. Eli mainitsemasi kaltainen tilanne sikäli mahdoton. Myös Orpon puheet työn verotuksen vähentämisestä on todennäköisesti tietoisesti harhaanjohtavaa. Hänellä ei ole aikomustakaan laskea “duunareiden” verotusta. Ellei vaihda kunnalliapoliitikoksi, ja vieläpä kaikkiin Suomen kuntiin samanaikaisesti.
Itse olen jo työni tehnyt, enkä ole kauheasti enää kiinnostunut palkoista. Minulla oli onni, että pystyin tekemään 46-vuoden työuran vakinaisissa työsuhteissa ja vielä päivätyönä. Sinänsä työnantajalle on sama kuinka palkankorotuspotin jakaa, mutta yleensä hierarkiassa ylempänä olevat vievät suurimmat korotukset ja seuraavana vuonna vielä suuremmat. Tyoöntekijä on lojaali työnantajaa kohtaan, jos kokee palkkansa oikeudenmukaiseksi ja kohtelu on asiallista.
Pelkään pahoin, ettei Orpon lupaamaa miljardin palkkaverotuksen alennusta voida tehdä, valtiolle lankeaa korona-ajan velka maksuun, lama kurkkii taka-alalla, Ukrainan jälleenrakentaminen maksaa EU:lle maltaita, energian vihersiirtyminen maksaa myös jne . Sekin olisi hyvä, jos verot ei nousisi.
Julkisella puolella on 15 vuoden palvelun jälkeen 38 lomapäivää. Kymmenen vuoden palvelun jälkeen lomaa on 30 päivää. Viiden vuoden palveluksen jälkeen lomapäiviä on 28. Alle viiden vuoden palvelusajan jälkeen lomaa on 23 päivää.
Yksityisestä puolesta minulla ei ole näin tarkkaa tietoa, mutta epäilen että eroa ei keskimäärin juuri ole. Yleensä muistetaan julkiselta puolelta vain tuo pisin loma, joka tulee 15 vuoden jälkeen.
Kysynnästä tulee nyt mieleen mitä tahansa vauvasta vaariin;
Terveydenhuolto, päivähoito, koulutus, infra, “turvallisuuspalvelut” ja vaikka lainsäädäntö. Paljon varmasti unohtui, mutta halusin nyt vähän lisää palveluita tuoda esimerkille tuon passi"palvelun" lisäksi.
Yksityisellä sektorilla noudatetaan lähes poikkeuksetta vuosilomalaissa määrättyä vuosiloman pituutta. Suurin ero julkiseen sektoriin syntyy lomaviikon pituudessa, koska yksityisellä viikko kuluttaa kuusi lomapäivää, julkisella vain viisi.
Näennäisesti yksityisen ja julkisen sektorin loma voi siis olla yhtä pitkä 30 päivää, mutta julkisella se tarkoittaa kuuden viikon, yksityisellä viiden viikon lomaa.
Vuosityöajassa on muitakin eroja. Esimerkiksi KVTES:n mukainen toimistotyöaika on 36,25 tuntia viikossa, yksityisen sektorin tyypillinen toimistotyöaika on 37,5 tuntia viikossa.
Kaikki nämä erot pitäisi huomioida vertailtaessa palkkaeroja sektorien välillä. Olisikin selkeämpää verrata säännöllisen työajan kokonaisansiota tehtyä työtuntia kohti, nykyisen vuosiansion sijaan.
Lisäyksenä viestiisi, että KVTES:n työaikamuotoja on kolme:
Yleistyöaika 38,25 h
Toimistotyöaika 36,25 h
Jaksotyöaika, kahdessa viikossa 76,5 h. Käytännössä tuntimäärältään siis sama yleistyöajan kanssa.
Yksityisellä sektorilla puolestaan pääsääntöisesti paljon paremmat palvelusvuosilisät. Esim. appi sai Nokialta juuri pari ylimääräistä lomakuukautta, oliskohan 15 tai 20v ollut talossa. Meillä julkisella (kunnallinen) keksitty sellainen temppu, että ruokatauko (30min) onkin omaa aikaa, jolloin työpvän pituus ei olekaan enää 7h39min vaan 8h9min.
Käytännössä ruokailu sisältyy työaikaan sellaisissa töissä, joissa työpaikalta poistuminen ei ole mahdollista. Työaikalain mukainen ruokatauko on lähtökohtaisesti palkaton ja edellyttää, että työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikalta.
@Sndra
Tässä on taas klassinen asetelma, jossa julkisen sektori nähdään yksityisen sektorin palvelijoina, joiden kuuluukin tehdä työnsä puoli-ilmaiseksi. Yksityinen sektori luo talouskasvun, mutta kuka tarjoaa puitteet siihen? Niinpä.
Retoriikka turvatummista työsuhteista ja puuttuvista tulospaineista kuulostaa korvaani vähintäänkin laiskalta. Maailman kompleksisuus, globalisaatio, teknologinen kehitys yms. luovat itseasiassa jatkuvasti kasvavia menopaineita julkiselle sektorille samalla kun rahoitusta todellisuudessa supistetaan. Työntekijätasolla tämä tarkoittaa lisääntyvää työkuormaa ja hallinnollisen työn lisääntymistä. Eli julkisella sektorilla on ihan yhtä lailla paineita, mutta ne ovat vaan erilaisia kun yksityisellä puolella.
EDIT: Lisään tähän vielä seuraavan huomion: Jos julkisen sektorin toimintaan ollaan tyytymättömiä ja julkiselta sektorilta halutaan parempia puitteita innovatiiviselle yritystoiminnalle niin ratkaisu ei todellakaan ole ankara julkisen sektorin leikkauspolitiikka tai palkkojen jäädyttäminen.