Lisäyksenä viestiisi, että KVTES:n työaikamuotoja on kolme:
Yleistyöaika 38,25 h
Toimistotyöaika 36,25 h
Jaksotyöaika, kahdessa viikossa 76,5 h. Käytännössä tuntimäärältään siis sama yleistyöajan kanssa.
1 tykkäys
Yksityisellä sektorilla puolestaan pääsääntöisesti paljon paremmat palvelusvuosilisät. Esim. appi sai Nokialta juuri pari ylimääräistä lomakuukautta, oliskohan 15 tai 20v ollut talossa. Meillä julkisella (kunnallinen) keksitty sellainen temppu, että ruokatauko (30min) onkin omaa aikaa, jolloin työpvän pituus ei olekaan enää 7h39min vaan 8h9min.
Ei tämä taida olla mikään julkisen puolen temppu. Tähän mennessä kaikissa yksityisissä työpaikoissani on ollut sama systeemi.
13 tykkäystä
En minäkään ole kuullut työpaikasta jossa ruokatauko olisi työaikaa…
6 tykkäystä
Eli mikäs sinun viikkotyöaikasi on (ruokatauoilla tai ilman? Itselläni oli yksityisellä sen 40h. Nykyään siis julkisella 40h 45min.
Esityksesi on käytännössä jo toteutunut! Vuoden 2022 verotaulukon mukaan 15.000 euron vuositulosta maksetaan tuloveroa kokonaista 6,25 euroa.
6 tykkäystä
37,5h/viikko. 8.00 - 16.00 duunissa, ja kesken päivän palkaton puolituntinen syömiseen.
1 tykkäys
Yes, kiitos, eli 45min/vko lyhyempi kuin omani julkisella.
Edit (lisäys): tekee n. 4 työpäivää vuodessa.
@Sndra
Tässä on taas klassinen asetelma, jossa julkisen sektori nähdään yksityisen sektorin palvelijoina, joiden kuuluukin tehdä työnsä puoli-ilmaiseksi. Yksityinen sektori luo talouskasvun, mutta kuka tarjoaa puitteet siihen? Niinpä.
Retoriikka turvatummista työsuhteista ja puuttuvista tulospaineista kuulostaa korvaani vähintäänkin laiskalta. Maailman kompleksisuus, globalisaatio, teknologinen kehitys yms. luovat itseasiassa jatkuvasti kasvavia menopaineita julkiselle sektorille samalla kun rahoitusta todellisuudessa supistetaan. Työntekijätasolla tämä tarkoittaa lisääntyvää työkuormaa ja hallinnollisen työn lisääntymistä. Eli julkisella sektorilla on ihan yhtä lailla paineita, mutta ne ovat vaan erilaisia kun yksityisellä puolella.
EDIT: Lisään tähän vielä seuraavan huomion: Jos julkisen sektorin toimintaan ollaan tyytymättömiä ja julkiselta sektorilta halutaan parempia puitteita innovatiiviselle yritystoiminnalle niin ratkaisu ei todellakaan ole ankara julkisen sektorin leikkauspolitiikka tai palkkojen jäädyttäminen.
14 tykkäystä
Ainakaan valtiolle lomat eivät mene esittelemälläsi tavalla, vaan seuraavasti:
Omassa virastossa (oikeusministeriön alla) palvelusvuosiin sidoksissa olevat ikälisät menevät seuraavasti: 8 vuotta palvelusta oikeuttaa 5% peruspalkan palkanlisään. 15 vuotta palvelusta oikeuttaa toiseen 5% peruspalkan palkanlisään. Mitään muita ikälisiä ei ole. Tiedän myös virastoja missä ainut ikälisä on tuo 15 vuoden 5% lisä.
Edit: typot.
Omalla kohdallani työaika 42,5h/vk (työaika+ruokatauot). Työnantaja “yksityinen” (valtio-omisteinen toisen yhtiön kautta). Vanhoilla työntekijöillä pidemmät lomat (30 vs 36 pv) (olleet töissä jo, kun yritys ollut suoraan valtion omistuksessa). Teknologia tes.
1 tykkäys
Olen ollut töissä finanssialalla yksityisellä sektorilla ja myöhemmin siirtynyt julkiselle sektorille töihin.
Monet työsuhde-edut yksityisellä sektorilla olivat itseasiassa paremmat. Yksityisen sektorin työterveyshuolto oli huomattavasti kattavampi, samoin monet lounas/kulttuurietuudet. Yksityisellä sektorilla myös työhyvinvointiin kiinnitettiin paljon kattavammin huomiota.
Julkisella sektorilla on etuna vain ja ainoastaan tuo viikon pidempi loma. Jos olisin jäänyt yksityisen työnantajani palvelukseen, minulla olisi tullut 10 vuotta täyteen ja olisin yksityiselläkin sektorilla saanut pitkien palvelusvuosien kunniaksi saman lomakertymän. Voin aika yksituumaisesti todeta, että yksityinen sektori on kehittänyt työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä ihan huimasti samalla kun julkisen sektorin etuudet ovat polkeneet paikallaan. Mielestäni yksityisen sektorin työsuhde-edut jopa voittavat julkisen sektorin edut kokonaisuutena (ainakin jos vertaan aiempaan työnantajaani finanssisektoriin).
6 tykkäystä
Olen itse ollut kolmella eri valtion virastossa töissä, osa sisäministeriön, osa oikeusministeriön virastoja. Työsuhde edut ovat vaihdelleet yllättävän paljon. Osassa ollut 2 tunnin viikottainen työpaikkaliikunta, eli työajalla on saanut kuntoilla. Yhdessä ollut 2,1 euron lounaskompensaatioetu eli työnantaja tehnyt valittujen ravintolaketjujen kanssa diilin, että viraston työntekijät saavat lounashinnoista pois tuon 2,1 euroa. Toisessa virastossa sai mäkistä kaiken -50% ja teboililta kahvit ilmaiseksi.
Yhdessä työpaikassa oli kerran vuodessa oikeus mennä hammaslääkärille viraston piikkiin. Työterveyshuolto on kaikissa ollut terveystalossa. Ystäväni on HUS:illa virkamies, joten hän joutuu käyttämään julkista terveydenhuoltoja. Yhdessä virastossa sai vuosittain smartumille 50 euroa liikuntarahaa, toisessa 150 euroa. Mikään näistä nyt ei todellakaan ole mikään game changer, mutta työsuhde-edut voivat valtion sisälläkin olla hyvin erilaiset.
3 tykkäystä
Kyllä vain. Julkisen sektorin ansiotaso on kohtuullisen hyvä, mutta puhuinkin laajemmasta ongelmasta, jossa julkisen sektorin resursseja halutaan leikata julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Sellainen kehityskulku ei kuulosta tulevaisuuteen katsovalta, päinvastoin.
Julkisella sektorilla on monissa virastoissa paljon ns. kehitysvelkaa, jota ei voida kuroa kiinni ilman kattavaa rahoitusta.
Kyllä sieltä julkiselta löytyy leikattavaa. Ihan omasta tuttavapiiristä tiedossa useampikin henkilö, joiden päivät kuluu miettiessä mitä tekis ja odotellessa että puhelin soi. Vähentää näitä odottelijoita kunnes ei tarvitse enää odottaa. Samoin tehostaminen olisi suotavaa. Jos sairaanhoitajat ei joutuisi tekemään siivoojien hommia työajalla eivät varmaan olisi ihan yhtä loppu ja hoito parempaa.
7 tykkäystä
Tunnistan myös saman ongelman. Silti: tässä on problemaattista se, että jos julkisella sektorilla ei ole pidetty huolta näiden henkilöiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämisestä niin mihin ko. henkilöt päätyvät tehostamisen seurauksena? Työttömiksi työnhakijoiksi, jotka ihan yhtä lailla kuormittavat julkista taloutta.
Julkisella sektorilla on pikemminkin pahoja johtamisongelmia, jossa osa henkilöistä uupuu työkuorman alle ja osa pyörittelee peukaloita. Ratkaisu ongelmaan ei siis ole irtisanominen vaan ongelma on pikemminkin julkisen sektorin tavoissa organisoida työtä.
4 tykkäystä
Mitä jos töitä ei vain ole. Ikäväähän se on, mutta ei ole veronmaksajien vastuulla kustantaa henkilön 3-4000 palkkaa jos töitä ei vain ole. Halvempaa se on kustantaa 1-1500 tukia. Tietysti paras ratkaisu on luonnollisen siirtymän, eli eläköitymisen aikaan ei palkattaisi uutta henkilöä vaan siirrettäisiin vähät tehtävät nykyisille työntekijöille.
Johtamisongelma on varmasti olemassa ja sille pitää tehdä jotain. Yhtälailla virastot joissa ei ole riittävästi töitä henkilöstömäärään nähden on ongelma. Mikään yksi asia ei ratkaise kaikkia ongelmia, vaan se on pienien asioiden summa.
6 tykkäystä
Olisikohan kuitenkin ollut vain kaksi ylimääräistä lomaviikkoa 20v palveluksesta. Ei kuukautta sentään 
Kyse ei ole siitä, ettei töitä olisi. Niitä olisi todella paljon, mm. liittyen kehittämiseen ja teknologioiden hyödyntämiseen (jolla voitaisiin vähentää manuaalista työtä tulevaisuudessa). Huomattavasti (kustannus)tehokkaampaa pidemmällä aikavälillä.
Nyt ne henkilöt, joilla olisi potentiaalia kehittää, eivät ehdi tehdä sitä koska järjestelmä on niin kafkamainen, ettei se salli työn siirtämistä niille henkilöille, joilla olisi aikaa.
Ongelma ei siis ole siinä etteikö tekemistä olisi, vaan siinä ettei näitä resursseja kohdenneta järkevästi.
2 tykkäystä
1kk on, siitä olen satavarma. Palvelusvuodet täytynee varmistaa vielä.