Enköhän ymmärrä, miten ajattelet ja olen pohjimmiltani täysin samaa mieltä kanssasi. Vapaan kilpailun ja markkinatalouden kehdossakin, eli USA:ssa, tätä poliittista keinoa käytetään tasoittamaan kenttää sellaisen asian edessä, jota vapaa markkinatalous ei lähtökohtaisesti huomioi. Toimiva vapaa kilpailukin tarvitsee säätelijän.
Veronmaksajien varojahan ei tällaiseen käytetä. Eihän maksettavaa veroa edes synny ilman voittoja. Tavoitteena on nimenomaan kasvattaa businestä erityisalueilla siten, että ne kykenevät kasvamaan, palkkaamaan lisää veroa maksavia työntekijöitä, tekemään voittoa ja ruokkimaan muita alueensa yrityksiä. Kannattamaton yritys ei maksa veroja Helsingissä eikä Kainuussa nykyisinkään.
Asiaa voi myös ajatella siten, että tavalliselle ihmiselle tällainen voisi tarjota vaihtoehtoja sen sijaan, että kotiseuduilta pitää lähteä työn perässä etelän kasvukeskuksiin. Helsingin ruuhkiin kyllästyneillä voisi olla vaihtoehto tehdä töitä Kainuussa, jos sellaista etsii. Edelleen, tämähän toimii maailmalla monessa paikkaa erittäin hyvin ja luo vain lisää vaurautta ja mahdollisuuksia.
En ole sosiaalipolitiikan asiantuntija, mutta käsittääkseni liiketoiminnan kehityksen ruokkiminen (esim erityistalousalue driverein) voisi pitkässä juoksussa vähentää ’veronmaksajien kuluja’ myös pääkaupungissa asuvien asumistukien vähenemisen myötä
Edit: siis tavallaan ihmettelen sitä, että samalla kun tuemme pääkaupunkiseudulle pakkautumista veronmaksajien kustantamilla asumistuilla (suora kustannus) emme sallisi maakuntien liiketoiminnan kehitystä (ilman suoraa välitöntä kustannusta).
Jos asiassa onnistuttaisiin edes kohtuullisesti niin mielestäni olet oikeassa politiikan merkityksestä terveen elinkeinoelämän syntymiseen nykyisten kasvukeskusten ulkopuolelle. Ja ihan yhtä oikeassa olet siinä, että nykyisessä järjestelmässä käytetään suoraan veronmaksajien rahoja vaikkapa juuri suurten asumistukien ja myös muiden tukien muodossa.
Tottakai tällainen vaatisi tarkkaa suunnittelua. Mitä halutaan synnyttää ja minne? Kuinka kauan tuki kestäisi tai miten sitä porrastettaisiin? jne.
Helpointa olisi tyrmätä koko ehdotus poliittisesti liian monimutkaisena tai “veroparatiisien synnyttämisenä”, kuten ensikommenteissa on jo harmittavasti tehty. Tosiasiassa maailmalla on lukuisia esimerkkejä onnistuneista erityistalousalueista – myös Euroopassa. Suomessa tämä on käyttämätön poliittinen keino hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Ehdotusta ei kannata tyrmätä, vaikka sitä ei itse keksinyt. Poliitikkoja voisi pistää opintomatkoille maailmalle. Siitä he varmasti tykkäisivät ja ehkä oppisivat.
Edit. @Rauski1 oli muuten pakko kaivaa vielä tilastoja asumistuesta.
Kelan kuutiosta löytyy kaikki numerot viime vuodelta. http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT149AL
Suomessa on 19 maakuntaa (ml. Ahvenanmaa). Kahteen Etelä-Suomen maakuntaan maksettiin yli puolet kaikista maksetuista asumistuista vuonna 2021.
Asumistuki Suomessa yhteensä 1591M
Uusimaa 656M
Pirkanmaa 164M
Kainuuseen asumistukea maksettiin viime vuonna 14 miljoonaa euroa.
Netistä löytyy kattavasti tietoja erityistalousalueista ympäri maailmaa, mutta tässä Googlen kääntämänä tietoa siitä, mitä erityistalousalue tarkoittaa Intiassa. Ihan siltä varalta, jos jotakuta muutakin, kuin allekirjoittanutta, asia kiinnostaa.
(Intia on tietenkin ihan toinen maailma, kuin Suomi, mutta tällainen auttaa ymmärtämään keinoja erityistalousalueiden perustamisessa.)
Kannustimet Intian erityistalousalueelle perustamiseen. Joitakin kannustimia hankinta- tai valmistusalustan perustamiseen Intian erityistalousalueella ovat:
Tavaroiden veroton tuonti ja kotimainen hankinta yrityksesi/SEZ-yksikön kehittämiseen, toimintaan ja ylläpitoon;
Ensimmäisten viiden vuoden aikana 100 prosentin tuloverovapautus vientituloista, 50 prosenttia sen jälkeen viisi vuotta ja 50 prosenttia vientituloista sijoitetaan uudelleen liiketoimintaan seuraavan viiden vuoden aikana (osuuksien aurinkolauseke astuu voimaan 1.4.2020 alkaen) ;
Vapautus tavara- ja palveluverosta (GST) ja osavaltion hallituksen määräämistä maksuista (toimitukset erityistalousalueille ovat nollaverokattuja vuoden 2017 IGST-lain mukaan, mikä tarkoittaa, että niitä ei veroteta);
Vapautus vähimmäisvaihtoehtoverosta (MAT);
Yhden ikkunan hyväksynnät kaikille osavaltioiden ja liittovaltion hallituksen hyväksynnöille;
Vapautus sähköverosta ja -verosta sähkön myyntiin tietyissä Intian osavaltioissa;
Tullivirkailijan läsnäolo erityistalousalueilla helpottaa ja nopeuttaa kauppaprosesseja;
Jotkut osavaltiot tarjoavat myös maata SEZ-kehittäjille alennettuun hintaan teollisuuden edistämiseksi osavaltion vallitsevan teollisuuspolitiikan mukaisesti.
Tehtyään luettelon erityistalousalueista lisätutkimuksia varten sijoittajat saattavat huomata, että tietyt erityistalousalueet tarjoavat muita etuja, jotka täydentävät heidän liiketoimintasuunnitelmiaan Intiassa. Viime kädessä Intian SEZ-politiikan hyödyt ovat kuitenkin olleet merkittäviä, koska se on yksi syy siihen, miksi Intiassa toimivien ulkomaisten yritysten määrä on lisääntynyt. Vuodesta 2005 lähtien vienti maasta on lisääntynyt huomattavasti, mikä johtuu suurelta osin hankinta- ja valmistusalustojen lisääntymisestä.
Edit. Ja jos joku ihmettelee miksi tästä meuhkaan. Silkasta mielenkiinnosta. Olen myös esim. vuokranantaja Etelä-Suomessa ja tiedän saavani joka kuukausi pienen pienen osani Kelan maksamista asumistuista. Joten kiitos vaan kaikille. Tämän kannaltani hienon järjestelmän muuttaminen on uhka tuloilleni. Koko Suomen ja omankin lompakkoni kannalta pidän tällaisia avauksia siitä huolimatta järkevinä.
Kiitos tilastoista @OldFeki. Aavistelin, että Uudenmaan asumistuki olisi mittava, mutta tuli yllätyksenä että ottaa noin leijonanosan koko valtakunnan asumistuki kulusta
Suomessahan mitään järkevää ei voi tehdä, koska se “hyödyttäisi eniten suurituloista”. Näyttäkää minulle veronalennus, mikä ei määrällisesti hyödyttäisi suurituloista eniten.
Ongelma on se, että vasemmistolaiset hölmöt eivät käsitä tai jos käsittävät, niin he valitsevat leikkiä idioottia sillä tärkeintä olisi parantaa sen pienituloisen henkilön ostovoimaa ja elintasoa ei itkeä sitä, että suurituloisen tulot kasvaa. Tuttu esimerkki:
Henkilö A tienaa nettona 1000e kuukaudessa. Henkilö B 10 000e. Tuloero on siis 9000e. Puolue X tekee ehdotuksen, jolla molempien nettotulot kasvaisivat 10%. A tienaa nyt 1100 euroa ja B 11000. Tuloero onkin nyt 9900 euroa. Vasemmisto vastustaa tätä jyrkästi, koska tuloerot kasvavat ja henkilö B hyötyy muutoksesta enemmän. Muutos ei mene läpi.
Hieman myöhemmin A tienaa edelleen 1000 euroa ja B 10000. Puolue Z tekee ehdotuksen, jolla molempien tulot laskivat 10%. Ehdotuksen jälkeen A tienaisi 900 ja B 9000 euroa. Tuloero onkin siis enää 8100 euroa. Vasemmisto kannattaa tätä raivoisasti, koska vaikka muutos koskettaakin pienituloista, niin tuloerot laskevat sekä suurituloinen kärsii enemmän.
En itse katsonut, mutta saisikohan jostain saman luvun per tuensaaja?
@KalleH, ok, löysin siitä dokumentin ja koostin tähän. Käsityönä kans. Otin myös Helsingin erillisenä mukaan.
Yleinen asumistuki
Eläkkeensaajien asumistuki
Ruokakuntien lkm
Asumistuet ka €
Saajien lkm
Asumistuet ka €
Koko maa
391611
325
210441
248
Uusimaa
133099
383
51319
287
Pirkanmaa
42979
301
19906
253
Kainuu
3907
289
3602
212
Helsinki
69772
392
22438
291
Pitää tietenkin muistaa, että tilastot on tilastoja. Ei ole yllätys, että asumistuki on Helsingissä lähes kolmanneksen Kainuuta isompi, mutta toisaalta Helsingissä paljon opiskelijoita jne.
Jos haluttaisiin talouden pyöriin vauhtia, niin köyhille kannattaisi pelkästään antaa korotuksia tuloihin, koska he joutuvat laittamaan sen välittömästi kiertoon, kun taas rikas ostaisi omalla korotuksella Teslanosaketta ja vaikutukset Suomen talouteen olisi minimaalliset, vaikka rikkaan summa proseenttikorotuksella olisi köyhän korotukseen verrattuna muhkea.
Eikös julkisen puolen maksimilomat täydeltä lomankertymiskaudelta ( 12kk ) ole 6 viikkoa, kun työhistoriaa kuntapuolella alle 15 vuotta, joten tässä tapauksessa lomaa 1 viikko enemmän kuntapuolella.
Oliko näin myös, että lomakertymä jossain julkisella puolella ( onko edes kaikilla ?) on vasta 15 työvuoden jälkeen 7 viikko 3 päivää ?
Summarum: julkisella puolella ei ole 2-4 viikkoa enemmän lomaa, vaan 1-2 viikkoa enemmän lomaa.
Yksityisellä lauantait katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Valtiolla lauantait eivät kuluta lomaa. Samoin kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) vuosiloma kuluttaa viisi lomapäivää viikossa. Pelkästään tällä erolla yksityisen ja julkisen tosiasialliseen lomakertymään tulee eroa yli viikko lomankertymiskautta (12kk) kohden.
Modet, tämä lomakeskustelu kuuluu kyllä kahvihuoneelle tai politiikkanurkkaukseen.
Julkisen sektorin palvelujen “kysyntä” on minusta vähän epäselvää. Onko kansalaisella esimerkiksi aidosti tarve passille? Jos passin voimassaolo on 5 vuotta 10 vuoden sijasta, passin käsittelyyn vaadittava työ kaksinkertaistuu. Kun passi ei ollutkaan voimassa, jäi nuorelta pääsykokeiden teko väliin. Tervetuloa ensi vuonna uudestaan. Sitten on terveyspalveluissakin, että pitää olla lääkärintodistus että sairastat jotain hengitystieinfektiota jotta voit saada sairausloman. Onhan se toki “kysyntää”, mutta saatava hyöty monissa tapauksissa on kyseenalainen. Julkisen sektorin kustannuksia voitaisiin leikata ihan vain siten että lait kirjoittettaisiin yksilöiden hyötyä palveleviksi.
Niin. Voisihan sitä poistaa tuloveron kaikilta alle 15 000e tienaavilta. Harmi vain, että jos nykytilanteessa tommoiseen päädyttäisiin se vaan vähentäisi tuottavuutta. Ihmiset alemmissa tuloluokissa siirtyisivät mieluusti 3-4x päiväiseen viikkoon ja nostaisivat asuntotukea, toimeentulotukea sekä soviteltua työttömyysetuutta. Eli kustannukset vain kasvaisivat.
Veroja laskemalla ihmisen motivaatio tehdä työtä kasvaa. Jokainen tietää täällä luultavasti tunteen jonkun kaverinsa, joka tekisi mieluusti vähän enemmän hommia, jos se vain olisi mitenkää kannattavaa. Mutta miksi tehdä viikossa 10-20 lisää, jos verottaja vie 50%.
En väitä, että olisi olemassa helppoja ratkaisuja. Mutta työn verotusta on vähennettävä. Nyt ollaan jo mielestäni hullun korkealla tasolla.
Se mikä ihmisiltä liian usein unohtuu, on fakta, että valtion tuloveroja aletaan maksamaan vasta n. 40000e tienesteillä. Eli mainitsemasi kaltainen tilanne sikäli mahdoton. Myös Orpon puheet työn verotuksen vähentämisestä on todennäköisesti tietoisesti harhaanjohtavaa. Hänellä ei ole aikomustakaan laskea “duunareiden” verotusta. Ellei vaihda kunnalliapoliitikoksi, ja vieläpä kaikkiin Suomen kuntiin samanaikaisesti.
Itse olen jo työni tehnyt, enkä ole kauheasti enää kiinnostunut palkoista. Minulla oli onni, että pystyin tekemään 46-vuoden työuran vakinaisissa työsuhteissa ja vielä päivätyönä. Sinänsä työnantajalle on sama kuinka palkankorotuspotin jakaa, mutta yleensä hierarkiassa ylempänä olevat vievät suurimmat korotukset ja seuraavana vuonna vielä suuremmat. Tyoöntekijä on lojaali työnantajaa kohtaan, jos kokee palkkansa oikeudenmukaiseksi ja kohtelu on asiallista.
Pelkään pahoin, ettei Orpon lupaamaa miljardin palkkaverotuksen alennusta voida tehdä, valtiolle lankeaa korona-ajan velka maksuun, lama kurkkii taka-alalla, Ukrainan jälleenrakentaminen maksaa EU:lle maltaita, energian vihersiirtyminen maksaa myös jne . Sekin olisi hyvä, jos verot ei nousisi.
Julkisella puolella on 15 vuoden palvelun jälkeen 38 lomapäivää. Kymmenen vuoden palvelun jälkeen lomaa on 30 päivää. Viiden vuoden palveluksen jälkeen lomapäiviä on 28. Alle viiden vuoden palvelusajan jälkeen lomaa on 23 päivää.
Yksityisestä puolesta minulla ei ole näin tarkkaa tietoa, mutta epäilen että eroa ei keskimäärin juuri ole. Yleensä muistetaan julkiselta puolelta vain tuo pisin loma, joka tulee 15 vuoden jälkeen.
Kysynnästä tulee nyt mieleen mitä tahansa vauvasta vaariin;
Terveydenhuolto, päivähoito, koulutus, infra, “turvallisuuspalvelut” ja vaikka lainsäädäntö. Paljon varmasti unohtui, mutta halusin nyt vähän lisää palveluita tuoda esimerkille tuon passi"palvelun" lisäksi.
ja vaikutukset Suomen talouteen olisi minimaalliset, vaikka rikkaan summa proseenttikorotuksella olisi köyhän korotukseen verrattuna muhkea.