Politiikkanurkkaus (Osa 1)

, , , ,
3076

Ihan mielenkiinnosta: miten ajattelit hoitaa lihavien pakkohoidon? Koskee muuten lähes kolmannesta suomalaisista aikuisista.

Olipa huonosti muotoiltu minulta. Ajatuksena oli päihteiden käyttäjien pakkohoito, jota läheiset aina silloin tällöin mediassa toivovat. Liikalihavilla taas voisi olla malli, jossa lääkäri ihan oikeasti määrää pudottamaan painoa. Jos prosessi ei lähde liikkeelle, niin yhteiskunnalla on oikeus kieltäytyä maksamasta elintasoon liittyvien sairauksien hoitoa. Alkuunhan voisi olla esimerkiksi kyse, että potilaan maksuosuus kasvaa. Vähän samaantapaan kuin vakuutusyhtiöillä, jos vahinko on vakuutuskenottajan oman toiminnan tulosta.

Eli jos yksilö tuhoaa terveytensä omilla valinnoillaan, niin aivan vapaasti, mutta yhteiskunta ei hoida diabetestä, sydän- ja verisuonisairauksia jne joita valinnoista syntyy. Keppi ja porkkana – vapaus ja vastuu.

Samat ajatukset sopivat minun mielestäni peruskoulun filosofiaan. Jokaisella on oikeus sinne tulla opiskelemaan, mutta jos omaa opiskeluaan ei kykene tekemään muita häiritsemättä, niin muiden oikeus oppia ja opiskella rauhassa ajaa tämän kusimutterin
oikeuksien ohi. Kuten totesit “Yhteiskunnan näkökulmasta kuitenkin kokonaisuus kiinnostaa enemmän kuin yksittäisten [oikeudet]”. Vai päteekö tuo kokonaishyvän kiinnostaminen enemmän vain silloin kun vastapainona on yksilö, joka onnistuu jossain?

Omien kokemuksien perusteella kannatan peruskoulua, jossa voi olla oppiainekohtaisia tasoryhmiä. Itse opin hitaasti lukemaan, joten olin huonoimmassa ryhmässä (joka oli kaiken lisäksi pienryhmä), mutta muistaakseni meillä oli lukemisen harjoittelua hieman muuta luokkaa enemmän. Aika pian sainkin sitten muut kiinni ja siirryin muiden mukaan.

Matematiikassa meillä taas ei ollut ryhmiä, jolloin kaikki tehtävät ratkaistuani sain vain uuden A4:n täynnä samoja tehtäviä, joita sitten mekaanisesti ratkaistiin lisää. Hassua sinänsä, että en minä enää lisää harjoitusta siihen aiheeseen tarvinnut.

Minusta peruskoulu on siis vallan hyvä idea, kunhan sieltä poistetaan huonot oppilaat. Ja huonoilla oppilailla en tarkoita huonosti pärjääviä oppilaita tai hitaita oppijoita. Tarkoitan oppilaita, jotka saapuvat kouluun päihtyneinä, myyvät päihteitä, “puuttuvat toisen ihmisen fyysiseen koskemattomuuteen”, häiritsevät opetusta tai vastaavaa. Keppiä ja porkkanaa. Vapaus ja vastuu.

Yllämainituista kusimuttereista muuten kasvaa varsin isolla todennäköisyydellä taparikollisia, joten jossain vaiheessa voisi olla yhteiskunnan kannalta järkevää upottaa nämä tulevat pirivieterit vaikka Näsijärveen. Samalla kutistuvat tuloerot, joten vasemmistokin voittaa.

Viimeinen korjaus: Minun näkökulmani liikalihavien “pakkohoitoon” ei muuten ollut kansanterveydellinen vaan puhtaasti yksilön terveyteen keskittyvä. Samalla kiittää kansantalous.

11 tykkäystä
3077

Toivoisin, että työskentelevät, koska en halua uskoa, että jotkut ilmaiseksi tekevät hommia sosialismin eteen

3078

Tällä välin Floridassa. Tämän järjestäjä haluaa olla seuraava Yhdysvaltojen presidentti.

2 tykkäystä
3079

Ihan ystävällisesti minne unohdit asumistuet, mahdollisen toimeentulotuen ja harkinnavaraiset tuet? Lähinnä mietin että oliko niiden unohdus vahinko vai tarkoituksellista.

Nopealla googletuksella:
Suomessa perusturvan taso on keskimäärin 1537 euroa mutta tuossa on mukana myös perheet.

Yksinasuvat eri Euroopan maissa näyttäisi tällaiselta

Ja yksinhuoltajat

Kysymykseen eli onko tuollainen 1200eur per nenu alimman perusturvan määrä mielestäni korkea Suomen hintataso huomioiden niin ei, suhteellisesti eikä absoluuttisesti, mutta ei myöskään erityisen matala eikä myöskään tasoa jossa voisi puhua absoluttisesta köyhyydestä.

Näin maalikkona se kuulostaa minusta sivistysvaltioon suhteellisen sopivalta plusmiinus 10% ja suurimmat ongelmat liittyvät sen väärinkäyttöön eikä tuen määrään itsessään.

Jos ja kun terve aikuinen henkiö rahoittaa sillä elämänsä ilman aitoa yritystäkään työllistyä silloin ko tuki on liian suuri mutta tuen merkittävän leikkaamisen sijaan itse tekisin siitä vastikkeellista. Esim niin että jos terve aikuinen henkilö ei aidosti yritäkään työllistyä, olisi siinä vaikka 10% osuus joka leikkautuisi ja vastaavasti 10% jonka saisi porkkanana ko tuen päälle jos henkilö yrittää merkittävästi edistää omaa työllistymistään esim muuttamalla työmahdolisuuksien vuoksi ja/tai hakemalla töitä erityisen aktiivisesti.

Toinen merkittävä ongelma on mielestäni asumisen sietämätön hinta varsinkin pk seudulla jota asumistuki ja toimeentulotukikin valitettavasti ylläpitää. Tämä ei toki ole yksittäisen tuensaajan vika mutta on kestämätöntä että käytänössä puolet yhteiskunnan maksamista tuesta valuu suoraan asuntosijoittajien, Kojamon yms taskuun. Tämän vuoksi asumistukeen pitäisi tehdä merkittäviä muutoksia alentamalla sen tasoa ja liittämällä siihenkin merkittävä keppi sekä porkkana.

23 tykkäystä
3080

Tällainen lapsille kohdistettu “journalismi” ei ole pelkkää propagandaa, vaan puhdasta aivopesua. Pelkillä kuvavalinnoilla haetaan paholainen vs enkeli asetelmaa.

Miten lapset voisi käsittää mitä informaatiovaikuttaminen on kun ei sitä aikuisetkaan tunnu ymmärtävän?

62 tykkäystä
3083

Hesari korjaa poliisia…

10 tykkäystä
3084

Ryöstörikosten määrä yleisillä paikoilla oli suurin ainakin 14 vuoteen. Myös pahoinpitelyjä kirjattiin enemmän kuin kymmenenä aiempana vuotena, raiskausrikoksia enemmän kuin kuutena aiempana vuotena ja henkirikoksia enemmän kuin kolmena aiempana vuotena.

Tilastokeskuksen luvut kertovat varsin selvästä käänteestä huonompaan.

Täällä aikaisemmin puhuttu että ei mitään ole tapahtunut ja vain yksittäinen tilasto. Minusta ei kuitenkaan kuulosta hyvältä tälläinen muutos.
Koko 2000-luvun on väkivaltarikollisuus vähentynyt trendinomaisesti lähinnä alkoholiin liittyvään häiriökäyttäytymisen vähentymisen takia. Nyt tämä on kuitenkin kääntynyt huonoon suuntaan.

3 tykkäystä
3085

Opetusministeri sai puolueensa ”miehen”, valtiosihteerinsä, johtamaan Opetushallitusta, joka nyt halusi estää YLEä julkaisemasta listaa koulumenestyksen taustamuuttujista.

Voi olla, että lista lisää tietoisuutta, mihin kouluun haluat lapsesi. Onko se ns. väärin? Luulisi, että asioiden tiedostaminen auttaisi käsittelemään niitä, jotta asioihin voisi vaikuttaa. Ehkä se pitää sitten estää?

Näinkin joku ajattelee ja moni myös on tykännyt ajatuksesta. Rasismin vastustus voisi saada näin ilmaa alleen.

6 tykkäystä
3086

koska rkp on maahanmuuttomyönteinen, ruotsinkielisissä kouluissa he todennäköisesti kohtaisivat vähemmän rasismia.

Aika moista. Onko nyt sitten niin, että kun SDP on maahanmuuttajamyönteinen, niin tuo koettu rasismi on Suomen kielisissä kouluissa vähäisempää ja jos PS onkin ensi vaaleissa suurin puolue, niin sitten tuo koettu rasismi taas kasvaa? Heikkotasoista öyhötystä moinen ulostulo.

3087

kuva
kuva1169×315 136 KB

Oheinen uusimmasta Talouselämästä.

Jotenkin tuntuu että tuossa vi****llaan Mäkyselle ja demareille käyttämällä tuota ”talousekspertti”-termiä.

Lainausmerkkeihinkään kun tuota ei oikein voi isossa valtakunnallisessa mediassa laittaa, kun se olisi jo suoraa vi****lua :grin:

21 tykkäystä
3088

Muistanette varmaan sen kun HS julkaisi Puolustusvoimien viestintämastojen salaiset sijainnit oikeen kartan kanssa ja se perusteltiin sillä että “täytyy kansan saada tietää”.

Nyt sitten kun yle julkaisee listan kouluista joissa kansalaisten lapset opiskelevat niin TÄMÄ on se juttu mitä meille ei saa kertoa ja mihin reagoi ihan ministerikin :laughing:

Totuus on kiusallista → piilotetaan se kansalta

Ah, demokratia.

57 tykkäystä
3089

Itseäni ärsyttää tässä tulokeskustelussa lähinnä se, että puhutaan kuin 1000e tai edes 800€+ tulot olisivat muka vähäiset ja riittämättömät (no riippuu toki kaupungin vuokratasosta, mutta pelkkien Helsinkiläisten huomiointi olisi typerää, ja jos tulot loppuvat, mutta haluaa silti asua siinä 800e+ kämpässä niin omathan on menonsa).

Jostain kumman syystä keskusteluista tuntuu unohtuvan jatkuvasti se Suomen Oikeasti köyhin kansanosa, josta iso osa elää miinusbudjetilla kaikki tulot ja pakolliset menot huomioiden, ja joilla aika menee johonkin järkevään toisin kuin työttömyyslusmuilijoilla: Opiskelijat

Joko opiskelijat ovat liian hiljaisia tilanteestaan (“Näin asia nyt on ja sillä pitää elää”), tai sitten “köyhät”, ei-terveydellisestä syystä työttömät ovat suhteettoman äänekkäitä.

:rage:

T. Asumiskulujen jälkeen “suhteellisen isolla” 150-200€ kk budjetilla 3v elänyt opiskelija, joka nyt sivarissa yli tuplasti isommilla käteenjäävillä tuloilla.

13 tykkäystä
3090

Jostain kumman syystä keskusteluista tuntuu unohtuvan jatkuvasti se Suomen Oikeasti köyhin kansanosa, josta iso osa elää miinusbudjetilla kaikki tulot ja pakolliset menot huomioiden, ja joilla aika menee johonkin järkevään toisin kuin työttömyyslusmuilijoilla: Opiskelijat

Opiskelua voisi muuttaa vieläkin enemmän lainapainotteiseksi. Valmistumisaikoja pitää saada lyhyemmiksi, ja raha on siinä keskeinen motiivi.

Noin yleisesti opiskelijoiden tilanne on ihan kohtuullinen: rahaa tulee reilusti yli tonnin kuussa lapaseen ja menot ovat minimaaliset, kun ei ole auto- ja asuntolainaa, lapsia ruokittavana jne. Aika monesta paikasta saa myös -50% alennuksen tuotteille. Itsellä loppui mm. lehtitilaukset sillä sekunnilla kun piti maksaa täyttä hintaa.

Tekemällä sivuduunia opintojen ohella voi elellä oikeinkin keskiluokkaista elämää ja/tai laittaa rahaa säästöön. Opiskelut pitäisi myös nähdä tulevaisuussijoituksena, joka nostaa tulotasoa pitkällä aikavälillä.

15 tykkäystä
3091

Täällä aikaisemmin puhuttu että ei mitään ole tapahtunut ja vain yksittäinen tilasto. Minusta ei kuitenkaan kuulosta hyvältä tälläinen muutos.
Koko 2000-luvun on väkivaltarikollisuus vähentynyt trendinomaisesti lähinnä alkoholiin liittyvään häiriökäyttäytymisen vähentymisen takia. Nyt tämä on kuitenkin kääntynyt huonoon suuntaan.

Tämä jo käsiteltiin, joten varmaan turha käydä samaa keskustelua uudelleen. Mutta lyhyesti: jos laskua on yhtenä vuonna, mutta trendi on tasaisesti laskeva tai paikallaan junnaava, yhden vuoden perusteella ei kannata vetää sen suurempia johtopäätöksiä.

Toki huolestuminen on subjektiivista ja kukin päättää itse, mistä huolestuu. Poliisin mielestä mahdollisia syitä vuoden -22 heikkoon tulokseen ovat mm. koronatoimet ja erilaisten nuorille suunnattujen tukipalvelujen katkos. Vaikutukset koulujen suluista yms. voivat ulottua yllättävän pitkälle.

3092

Miltä kuullostaisi ehdotus siitä, että työttömyystukea leikattaisiin, ja sen tilalle kehitettäisiin opintolainaa vastaava “työttömyyslaina”, jotta työttömätkin pääsevät nauttimaan lainalla elämisestä, johon suuri osa opiskelijoista pakotetaan? Lainahan on selvästi nykyhallituksen lempiasia. Tämä olisi sitä kuuluisaa tasa-arvoa :grin:. En usko että sitä ehdottava kansanedustaja saisi jatkopaikkaa seuraavassa eduskunnassa :smiley:. Ja jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus vapaa-aikaan, joten (täyspäiväisen) opiskelujen ohella ei voi vaatia työssäkäyntiä. Piste.

Reilusti yli tonnin? Missähän sinä olet opiskellut, ei opintotuki+asumistuki kyllä tonniksi mene. 500-600e ehkä (Itsellä taisi olla tuet n. 250e + 230e ja vuokra 300e), riippuu toki vuokran/asumistuen suuruudesta, mutta mitä isompi vuokra, sitä vähemmän jää vapaata rahaa käteen, sillä asumistuki ei nouse absoluuttisesti saman verran kuin vuokra, ja jokin maksimisummakin siinä on.
Ja kohtuullinen (Helsingin ulkopuolinen) vuokra-oletus ehkä 250-350e paikkeilla, mikäli opiskelija-asunnon onnistuu saamaan. Ja noiden kahden tuen lisäksi keskimääräinen opiskelija tuskin saa muita tukia…

Itseä ei siis haittaa opintolainan käyttö, mutta pakollisiin elämisen kuluihin lainaa ei pitäisi joutua käyttämään, vaikka toki osan siitä saakin Kellata takaisin, mikäli valmistuu ajoissa. Tuon pitäisi nimenomaan olla bonus nopeasta valmistumisesta, eikä rangaistus, jos ei valmistu suunnitellussa 3+2v ajassa (tai mikä onkaan eri opintoaloilla) ((Vaikka tuon 3+2v pitäisi kyllä riittää, tai muuten menee lusmuilun puolelle, ellei jotain erityistä syytä kuten palvelusvuosi yms)) Vaikka tuolla 200e (tai no nykyhinnoilla 300e) pitäisi kyllä nipin napin riittää ruokaan/busseihin yms. pakollisiin menoihin kuukaudessa, kun tarpeeksi säästäväisesti elää.

Ja mitkä -50% alennukset? Jostain turhasta krääsästä ehkä, mutta ei kyllä ruuasta (oisko K-marketissa ollut joku -5% kampanja, jos tarpeeksi suuren summan käyttää kuukaudessa/vuodessa tai jotain. Siis K-marketissa, eli kalleimmassa), enkä muista bussilipuistakaan tulleen läheskään noin isoja alennuksia :slightly_smiling_face:

11 tykkäystä
3093

Elina Valtonen oli viime vaaleissa Uudenmaan äänikuningatar, ja koko valtakunnassakin 5 eniten ääniä saaneen joukossa. Tuli valituksi uudelleen.

2 tykkäystä
3094

Miltä kuullostaisi ehdotus siitä, että työttömyystukea leikattaisiin, ja sen tilalle kehitettäisiin opintolainaa vastaava “työttömyyslaina”, jotta työttömätkin pääsevät nauttimaan lainalla elämisestä, johon suuri osa opiskelijoista pakotetaan?

En minä pidä lainkaan mahdottomana ajatusta perustilistä, josta jokainen voisi käyttää tilanteen mukaan rahaa. Sitten jos tili menee nollille, yhteiskunta tarjoaa perustason turvan.

Noin yleisesti ottaen opiskelu ja työttömyys eivät ole kovin hyvin toisiinsa vertautuvia asioita. Opiskelu parantaa yksilön asemaa työmarkkinoilla, kun taas työttömyys heikentää sitä. Opiskelulla on selkeä alku- ja loppupiste, minkä jälkeen laina kuitataan palkasta - jos on varaa.

Ja jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus vapaa-aikaan, joten (täyspäiväisen) opiskelujen ohella ei voi vaatia työssäkäyntiä. Piste.

Minä kylläkin totesin, että jos haluaa elää keskiluokkaista elämää tai säästää, kannattaa myös tehdä töitä opintojen ohella. Se on kannustettavaa ihan siitäkin syystä, että työllistyy valmistumisen jälkeen.

Reilusti yli tonnin? Missähän sinä olet opiskellut, ei opintotuki+asumistuki kyllä tonniksi mene.

Laina + tuet on reilusti yli tonnin. Muistaakseni luokkaa 1300e kaikkineen, eli varsin kelvollinen tulotaso henkilölle, jolle tarjotaan aivan naurettavan alhaisia tuettuja asumismuotoja (olen itsekin asunut solussa jossa vuokra luokkaa 250e).

Ja noiden kahden tuen lisäksi keskimääräinen opiskelija tuskin saa muita tukia…

Monet opiskelijat saavat vanhemmiltaan tukea. Eivät kaikki, mutta huomattava osa.

Itseä ei siis haittaa opintolainan käyttö, mutta pakollisiin elämisen kuluihin lainaa ei pitäisi joutua käyttämään, vaikka toki osan siitä saakin Kellata takaisin, mikäli valmistuu ajoissa. Tuon pitäisi nimenomaan olla bonus nopeasta valmistumisesta, eikä rangaistus,

Tässäkin pitää miettiä vaihtoehtoiskustannuksia. Haluaisitko sinä, että työn verotusta kiristettäisiin, jotta valtio saa maksettua pääosin hyvin toimeentulevan keskiluokan opintoja? Jostainhan se raha sitten kaavittaisiin, kun nyt se peritään käytännössä niiltä, jotka hyödyn saavat (=opiskelijat). Mikäli jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle eikä kykene maksamaan lainaa, valtio kuittaa “luottotappiot”.

Ja mitkä -50% alennukset? Jostain turhasta krääsästä ehkä, mutta ei kyllä ruuasta (oisko K-marketissa ollut joku -5% kampanja, jos tarpeeksi suuren summan käyttää kuukaudessa/vuodessa tai jotain. Siis K-marketissa, eli kalleimmassa), enkä muista bussilipuistakaan tulleen läheskään noin isoja alennuksia

Lehtitilaukset, junaliput, pääsylippualennukset, erikoistarjoukset palveluihin jne. Opiskelijana säästää helposti useita satoja euroja vuodessa, kun hyödyntää tarjouksia. Tähän päälle puoli-ilmainen ruoka koulujen lounasravintoloissa.

Vielä tuosta K-kaupan 5% edusta. Käytin sitä opiskeluaikana ja sain luokkaa 200-250e vuodessa “bonusrahana”. Nykyisin, kun tätä statusta ei ole, saan ehkä 50e vuodessa, vaikka keskitän perheen kaikki ostokset k-kauppaan.

6 tykkäystä
3095

Raha on tosiaan keskeinen motiivi valmistua, yleensä kyllä siten, että saa sitten kokoaikaista palkkaa ilman tulorajojen seurailua. En ole itse sitä mieltä, että opiskelua pitäisi laittaa enempää lainapainotteiseksi. Tälle on muutama hyvä syy:

  1. 16-25 vuotiaat ovat usein vielä kypsymättömiä rahankäyttäjiä. Olisi yhteiskunnan kannalta hyvä koettaa välttää tilannetta, jossa elämänsä alussa olevat - usein juuri kotoaan muuttaneet vielä henkisesti lapsia - laitetaan tilanteeseen, jossa otetaan suuria lainoja vielä tietämättä kuinka ne maksetaan takaisin. Kaikki eivät saa kotoa yhtä hyvä eväitä elämään ja itse olen nähnyt aikanani 90-luvulla useita tapauksia, joissa opintolaina meni kaikkeen muuhun kuin opintojen ja lämän rahoittamiseen. Raha meni bilettämiseen, hienoon elektroniikkaan ja lomamatkoihin. Tämä siis juuri suuren laman jälkeen, jolloin olisi luullut, että kaikki ymmärtävät että laina pitää maksaa takaisinkin.

  2. Nyt on kokonainen opiskelijasukupolvi kasvanut nollakorkojen maailmassa. Nyt ovat korot hieman nousseet ja tämä 3,5% Euriborkin tuntuu monelle olevan liikaa. Raha maksaa ihan oikeasti ja lainan kokonaiskustannuksia ei moni lainan ottaja ymmärrä. Onko monikaan laskenut, että 10 000 euron lainan kulut 5% korolla 10v takaisinmaksuajalla on 2728€, eli 27% nostosummasta? Ja normaalisti opiskeluaikana lainaa ei lyhennetä, vaan maksetaan pelkät korot, joten 5 vuotta pelkkiä korkoja tekee 2500€ tuohon lisää ja lainan todelliseksi kuluksi tulee näin ollen 5228 euroa, eli hulppeat 52% lainatusta summasta.

  3. Monet fiksut opiskelijat tulevat vähätuloisista perheistä, joilla ei ole valmiutta tukea opiskelijaa samoin kuten parempituloisten opiskelijoiden vanhemmat. Mikäli lainakomponentti on opintojen rahoituksen pääkeino, laittaa se opiskelijat eriarvoiseen asemaan, jossa köyhät ovat jo valmistuessaan velkaantuneita, kun taas rikkaiden lapset eivät ole lainaa tarvinneet. Opintojen aikana opiskelijoiden pitäisi olla mahdollisimman tasaveroisessa asemassa. Työelämässä sitten pärjätköön meriiteillään, vaikka rikkailla on omat hyvävelikerhonsa, mutta vähätuloisten asemaa työelämään saapuessa ei lähtökohtaisesti pidä yhtään hankaloittaa.

En toki ole nyt lainakomponenttia tässä tuhoamassa, mutta en suosittelisi lainaa ensisijaiseksi keinoksi. Sen sijaan, seuraavat keinot voisivat mielestäni olla tehokkaita:

  1. Opintorahan tulorajoitukset poistetaan (muttei opintopistevaatimuksia). Tienaa sivutöillä juuri niin paljon kuin pystyt, mutta opiskelun pitää edistyä.

  2. Etuajassa valmistuneet saavat esim. puolet jäljellä olevasta opintorahasta bonuksena. Esim. opintojen laskennallinen kesto on 4v ja opiskelija valmistuu 3,5 vuodessa, esim. 4kk ennen laskennallista valmistumisaikaa. Tämä 4kk opintorahan saisi pitää bonuksena.

Nämä kaksi keinoa eivät heikentäisi vähätuloisten asemaa opiskeluiden aikana ja niiden jälkeen verrattuna hyvätuloisten perheestä tulleisiin lapsiin. Alla on hyvä video, joka demonstroi kuinka maailma toimii.

11 tykkäystä
3096

16-25 vuotiaat ovat usein vielä kypsymättömiä rahankäyttäjiä. Olisi yhteiskunnan kannalta hyvä koettaa välttää tilannetta, jossa elämänsä alussa olevat - usein juuri kotoaan muuttaneet vielä henkisesti lapsia - laitetaan tilanteeseen, jossa otetaan suuria lainoja vielä tietämättä kuinka ne maksetaan takaisin.

Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla puhutaan täysi-ikäisistä. Tuo kommenttisi koskee varmasti yleisellä tasolla hyvin esim. pikavippejä ja muita oikeasti haitallisia velkaantumisen muotoja. Opintolaina on siihen nähden hyvinkin turvallinen. Suurena en sitä osaa pitää, kun miettii, että tavallinen asuntolaina alkaa olla kasvukeskuksissa mallia 200k tai enemmän, vaikka kämppä olisi pieni.

Kaikki eivät saa kotoa yhtä hyvä eväitä elämään ja itse olen nähnyt aikanani 90-luvulla useita tapauksia, joissa opintolaina meni kaikkeen muuhun kuin opintojen ja lämän rahoittamiseen. Raha meni bilettämiseen, hienoon elektroniikkaan ja lomamatkoihin. Tämä siis juuri suuren laman jälkeen, jolloin olisi luullut, että kaikki ymmärtävät että laina pitää maksaa takaisinkin.

Opintolainaa ei saanut läheskään yhtä paljon 90-luvulla. Itse asiassa vielä 2000-luvulla kituuteltiin aidosti pienillä budjeteilla, ja moni pelkäsi matalakorkoista lainaa kuin ruttoa. Toki opintolainassa on se ongelma, että sen voi nostaa yhdessä erässä ja hummailla kaikki. Tämä on varmasti joidenkin kohdalla ongelma, vaikka laina on myös mahdollista nostaa erissä.

  1. Nyt on kokonainen opiskelijasukupolvi kasvanut nollakorkojen maailmassa. Nyt ovat korot hieman nousseet ja tämä 3,5% Euriborkin tuntuu monelle olevan liikaa. Raha maksaa ihan oikeasti ja lainan kokonaiskustannuksia ei moni lainan ottaja ymmärrä. Onko monikaan laskenut, että 10 000 euron lainan kulut 5% korolla 10v takaisinmaksuajalla on 2728€, eli 27% nostosummasta? Ja normaalisti opiskeluaikana lainaa ei lyhennetä, vaan maksetaan pelkät korot, joten 5 vuotta pelkkiä korkoja tekee 2500€ tuohon lisää ja lainan todelliseksi kuluksi tulee näin ollen 5228 euroa, eli hulppeat 52% lainatusta summasta.

Milloinkas euribor on edellisen kerran ollut 5%? Korko-odotukset ovat muutenkin alaspäin. On erittäin epätodennäköistä, että korko olisi pysyvästi yli 3% tasolla, saati 5%. Lainaa voi myös lyhentää nopeassa tahdissa, eikä sitä ylipäänsä ole pakko ottaa maksimisummaa.

Jos puhutaan talous- ja elämänhallintataitojen opettelusta, niin ehkä se on hyvä aloittaa tuosta opintolainasta. Jos sen kanssa tekee tiukkaa, ei kannata edes haaveilla asuntolainasta.

Mikäli lainakomponentti on opintojen rahoituksen pääkeino, laittaa se opiskelijat eriarvoiseen asemaan, jossa köyhät ovat jo valmistuessaan velkaantuneita, kun taas rikkaiden lapset eivät ole lainaa tarvinneet.

Päinvastoin tämä lainakomponentti tekee mahdolliseksi mukavan elintason myös niille, joita vanhemmat eivät tue. Aiemmin lainaa sai huomattavasti vähemmän, jolloin joutui aidosti kitkuttelemaan, mikäli vanhemmilta ei tukea herunut.

Koulutuksesta saatava hyöty on käytännössä aina moninkertainen verrattuna lainan hintaan, joten opintolainan nostajia kyllä riittää nyt ja tulevaisuudessa.

Edelleen kuulisin myös mielelläni, mistä saadaan rahat opiskelijoiden vastikkeettomiin tukiin. Kyseessä on kuitenkin melko suuri rahasumma, joka tällä hetkellä peritään henkilöiltä, jotka ovat aiemmin opiskelleet mutta nykyisin työelämässä.

2 tykkäystä
3098

Ei opintotuki ole koskaan vastikkeetonta toisin kuin lähes kaikki muut tuet. Jokaisen lukukauden aikana pitää saada vähintään 20 opintopistettä ja jokaista tukikuukautta kohden 5 opintopistettä. Tämä vastaa 135 tuntia.

19 tykkäystä