Politiikkanurkkaus (Osa 1)

No sinänsä jos jostain artikkelia voikin kritisoida, se on minusta tämä että se toimii oikeastaan minusta vain puolueiden oman viestinnän jatkeena. Ymmärsin kritiikkisi hieman väärin ja pahoittelen. Tämä oikeastaan laajentuu myös noihin teksteihin mielestäni. Perussuomalaisten vaaliohjelma, viestintä ja mainonta rakentaa uhkakuvia jolloin sen kuvaaminen on uhkaavaa, kun taas demareiden viestintä on vaisua ja positiivista, jolloin sitä kuvatessa rakentuu kukkaketoja. Mielestäni kuitenkin tästä Purra vetää turhaan herneen nenää tuossa twiitissään, koska syyllinen on heidän oma viestintänsä, joka taas on heidän oma valintansa ja gallup noususta päätellen toimiva sellainen. Hän näkee hesarin toiminnassa tasan sen minkä odottaakin näkevänsä. Olisiko toimituksen pitänyt valita kuvauksen kirjoitus ja kuvat eritavalla? Ei minusta sillä mielestäni on värittyneempää alkaa muuttamaan puolueiden sanoja kun viestintää yritettää jotenkin yhteismitallistaa.

2 tykkäystä

Keskustelu meni vähän sivuraiteille koska emme alkuun olleet edes perusasetelmasta samaa mieltä.
Oma mielipiteeni on että opiskelijoiden tuki on suhteellisesti hyvin pieni, vastikkeellinen ja lainaperusteinen. Tätä voisi parantaa minusta vielä reilusti että pääsisi edes muiden minimi tukien tasolle. Suomi tarvitsee enemmän opiskelijoita ja lyhyempiä opintoaikoja.
Itse poistaisin kaikki tulorajat ensimmäiseksi. Tuki on jo vastikkeellista joten miksi rankaista ahkeria. Korottaisin opintotukea ja vähentäisin lainan osuutta.

Jos nämä rahat pitää jostain kaivaa niin leikkaisin ansiosidonnaista reilusti. Maksimipituuden voisi tiputtaa vaikka kolmannekseen. Samalla korjaisin järjestelmän kattamaan kaikki sen rahoittajat(veronmaksajat) eikä vain kassojen jäsenet. Keppiä ja porkkanaa.

8 tykkäystä

Keskustelu meni vähän sivuraiteille koska emme alkuun olleet edes perusasetelmasta samaa mieltä.
Oma mielipiteeni on että opiskelijoiden tuki on suhteellisesti hyvin pieni, vastikkeellinen ja lainaperusteinen.

Tästä olen suht samaa mieltä. Viime vuosina lainapainotteisuutta on lisätty ja luotu myös kannustimia, joten nykytilanne on ihan kohtuullinen.

Näen kuitenkin ihan viisaana, että myös opintotuesta (300-400e) voitaisiin luopua, jolloin samalla lentäisi jorpakkoon myös tulorajat, jotka rankaisevat ahkeria opiskelijoita. Tämä vähentäisi myös byrokratiaa.

Tätä voisi parantaa minusta vielä reilusti että pääsisi edes muiden minimi tukien tasolle. Suomi tarvitsee enemmän opiskelijoita ja lyhyempiä opintoaikoja.
Itse poistaisin kaikki tulorajat ensimmäiseksi. Tuki on jo vastikkeellista joten miksi rankaista ahkeria. Korottaisin opintotukea ja vähentäisin lainan osuutta.

Periaatteessa samaa mieltä tuosta tavoitteesta. Mutta en näe, että raha olisi ongelma suomalaisten opiskeluinnossa. Kyllä halukkaita riittää. Sen sijaan ongelma on siinä, että yliopistoihin ja muihin haluttuihin oppilaitoksiin on luotu kredentialistinen portinvartijajärjestelmä, joka pakottaa monilla aloilla nuoret monivuotiseen haku- ja pääsykoerumbaan.

Vaali ja mielipide vaikuttaminen on ollut yksi viimevuosien suurimpia demokratiaa ravistelleita ilmiöitä ja on mielestäni hyvin huolestuttavaa jos alkeellisintakaan mielikuvmainontaa /vaikuttamista ei tunnisteta tai sen olemassaolo kiistetään. Se että toisesta laitetaan kuva jossa hän on kuin sitruunan syönyt ja toisestta hymypoika patsaan voittaja kuva ei ole maan suurimmalta päivälehdeltä sattumaa ja sokea reettakin sen näkee. Yksi kuva ei toki ole se joka päättää ihmisten äänestyskäyttäytymisen mutta se että maan suurin päivälehti tekee sitä säännönmukaisesti vaikka ei julkisesti tunnusta olevansa puoluepolittisesti kallellaan on erittäin relevenatti asia.

Ja vaikka yksittäisen kuvan merkitystä ei pidä myöskään yliarvioida, mielikuva markkinointi laajemmassa mittakaavssa myös toimii yllättävänkin tehokkaasti ja siksi sitä tehdään niin puolueitten itsensä, kannattajien, media kuin nyt suuressa maailmassa myös valtiollisella tasolla.

22 tykkäystä

Ihmeellistä kaksinaismoralismia on se, että puolue rakentaa imagoansa nuivan lähestymistavan päälle ja sitten uhriutuu kun heidät kuvataan nuivaksi puolueeksi. Tällaista tämä tämän maan poliittinen dialogi on ollut kautta aikain; Ulla Appelsin on maalannut demarit kommunisteiksi ja vihreät hipeiksi. Suomen Kuvalehti taas esittää kokoomuksen karvaisena kapitalismin kourana, joka ajaa yksinomaan suurpääoman asiaa. Joka lehdellä täälä jonkinlainen agenda on.

2 tykkäystä

Tuohan ei ole mitenkään minun keksintöni, mutta fiksuimmat ovat ehdottaneet pääpiirteissään näin:

Kaikille täysi-ikäisille vastikeetonta tuloa summa x, joka olisi suunnilleen sen mitä kela maksaa työmarkkinatukea ja peruseläkettä nyt. Tällä korvataan kaikki muut tuet, poislukien lapsilisä, asumislisä ja ansiosidonnainen perustulon ylittävältä osuudelta. Perustulon hyöty otetaan verotuksen kautta pois tulojen noustessa.

Teoriassa byrokratian pitäisi vähentyä valtavasti. Myöskin työnteko olisi lähtökohtaisesti aina kannattavaa, eikä soviteltuja tukia tarvitsisi odottaa, vaan jokainen pikkukeikkakin kannattaisi aina ottaa. Tarkan arvioinnin tuen määrästä jättäisin ammattilaisille.

21 tykkäystä

Huomaa, että perustuloa ei vastusteta niinkään järkiargumentein, vaan jonkinlaisella moralisoinnilla. Tämä tosin on yleistä politiikassa ja estää tehokkaasti yhteiskunnan kehittymisen.

Kyllä perustuloon liittyy ongelmia, mutta niitä on totta vie myös nykyisessä järjestelmässä. Perustulo vähentäisi huomattavan paljon byrokratiaa, jolloin ihmiset (myös ne byrokraatit) voisivat keskittyä joko tuottavaan työhön tai edes parempaan elämänlaatuun.

Lisäksi samalla poistuisi huomattava määrä erilaisia kannustinloukkuja. Käytännössä ihmiset voisivat keskittyä työn etsimiseen, oli se minkä tyyppistä hyvänsä. Ei tarvitsisi stressata, että jos nyt menen tähän tai tuohon hommaan, tuet on lukossa seuraavat 3kk, kunnes joku kunnan kynäniekka saa painettua enteriä Kelan toimipisteellä.

16 tykkäystä

Eli mitä siis korvataan? Toimeentulotuki ja työttömyyskorvaus…ei muuta? Tuollaisenaan kyllä vaikea nähdä, että vähentäisi byrokratiaa kovinkaan merkittävästi.

En pitäisi näihin käytettyjen henkilöresurssien määrää mitenkään vähäisenä.

2 tykkäystä

Itsekin olen miettinyt tuota perustuloa ja myöskin ansiosidonnaisen vaikutusta työllistymiseen ja osa-aikatyön kannattavuuteen. Olisiko perustulon sijasta ratkaisu “helppo” hybridimalli perustuloa ja ansiosidonnaista jossa otetaan suoraan tulorekisteristä viimeiset 24kk tulot ja työttömyyskorvaus olisi niiden kuukausittainen keskiarvo - 30%. Tietenkin minimi perustulo vaikka 400e verottomana ja maksimi mitä saat ns ansiosidonnaisuutena perustulona työttömänä ollessasi 2000e.
Siihen voisi lisäksi saada korotettua perustuloa 300e jos opiskelee ja lapsilisät voisi olla suoraan perustuloa lapsen omalle tilille esim 200e alle 18vuotiaille.
Näin ollen kaikki lisätyöt kannattaisi ottaa vastaan myös työttömänä lapsen vanhempana tai opiskellessa.

Taannoin itsekin sesonkiluonteista työtä tehneetä tuntui uskomattomalta etten ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen koska vaadittava viikkotyöaika ei tullut täyteen riittävän usein vaikka toisella viikolla saatoinkin tehdä 60h työajan ja toinen kokemus lähipiiristä on myös ansiosidonnaisen päivärahan tolkuttoman pitkä maksuaika vaikka hyvinkin voisi tehdä jotain työtä ammattia vastaavaa työpaikkaa odotellessa.

Työttömämä ollessani byrokratian rattaissa pyöriminen kaikkine koulutuksineen yms. Tuntui erittäin raskaalta, koska tuntui että itse jää ihan sivusta seuraajaksi.

Nykyisten työkavereiden kanssa tuli myös pohdittua yrittäjyyden hankalaa aloittamista koska kuka haluaisi menettää kaikki valtion suomat turvaverkot ihan vain sen takia että toimit viikonloppuisin sivutoimisena yrittäjä. Perustulo sopisi siis myös yrittäjille jos yrityksen liikevaihto olisi esim alle 30000.

Yksityiskohdat ja rahasummat eivät tietenkään ole kuin esimerkkejä, mutta pitkäaikaistyöttämänä olisit lähempänä valtion suomaa perustuloa ja myös ansiosidonnaisuuden aikana kannattaa tehdä yksittäisiä työkeikkoja sen kummemmin seurauksia miettimättä. Progressiivinen verotus hoitaisi valtion maksaman perustulon hyödyn sitä mukaan kun omat tulosi nousee.

3 tykkäystä

Piti ihan tarkistaa että ovat samalta kirjoittajalta. Toisaalla sanot että opintotuki on liikaa ja se on poistettavissa. Toisaalla kannatat perustuloa. Perustulo kyllä ratkaisisi opiskelijoiden toimeentulon ongelmat täysin mutta ”vastikkeeton” opintotukikin oli sinulle liikaa.
Minulle tämä näyttäytyy kyllä pahemman luokan trollailulta.

7 tykkäystä

Niitä tukia nyt on huomattavasti enemmän, kuten kelan sivuilta voi tarkistaa. Lisäksi niitä voidaan myöntää osittaisina sekä niillä on keskinäistä vaikutusta toisiinsa.

4 tykkäystä

Kysyinkin, että mitä tukia tässä ollaan korvaamassa? Vai kaikkia muita kuin nuo edellämainitut? Eli myös vanhempainraha, kotihoidontuki, opintoraha jne.?

Onko mitään laskelmaa kokonaiskustannuksista tehty jos perustulo olisi esim. 1000e? Tai millään muulla summalla?

Jännä miten valtion virka ym koetaan saavutetuksi eduksi, josta ei voi koskaan luopua. Vaikka sinulla ei olisi mitään tehtävää enää niin keksitään sitten jokin homma. Yksityisellä puolella tulee äkkiä YT kehiin

Meillähän on työvoimapula vähän kaikissa ammateissa. Kyllä näistä merkittävä osa pystyisi työllistymään johonkin hyödylliseen tehtävään.

8 tykkäystä

Piti ihan tarkistaa että ovat samalta kirjoittajalta. Toisaalla sanot että opintotuki on liikaa ja se on poistettavissa. Toisaalla kannatat perustuloa. Perustulo kyllä ratkaisisi opiskelijoiden toimeentulon ongelmat täysin mutta ”vastikkeeton” opintotukikin oli sinulle liikaa.
Minulle tämä näyttäytyy kyllä pahemman luokan trollailulta.

Jos siirryttäisiin perustuloon, niin silloin tietysti mm. asumislisä poistuisi. Opiskelijan kannalta vaikutus voisi olla aika ±0, ellei jopa parannus. Ei opiskelijoiden “kurimus” ole mikään itsetarkoitus.

Tod.näk suurin osa ottaisi silti lainan, kuten nykyisinkin ottavat, jotta voi elää mukavammin. Samaten osa muistakin tuensaajista joutuisi turvautumaan täydentäviin tukiin, mutta ainakin olisi jokin selkeä pohjasumma, jonka jokainen saa tulorekisterin mukaisesti.

Opintotuki ei sinällään ole mitenkään erityisen huono tuki, mutta se on osa tätä sosiaaliturvan paisuvaa himmeliä, jossa jokaisella on oltava aina jokin tietty “lokero”, sekä tietysti virkailija, joka vahtii että pysyt siinä lokerossa ja täytät ehdot. Tässä ei ole ihan hirveästi järkeä, ja sen takia systeemiä pitäisi muuttaa. Onko se sitten perustulo tai -tili, en tiedä, mutta melkeinpä mikä tahansa muutos olisi muutos parempaan suuntaan.

3 tykkäystä

Onko mitään laskelmaa kokonaiskustannuksista tehty jos perustulo olisi esim. 1000e? Tai millään muulla summalla?

Onhan näitä aina aika ajoin ollut. Vasemmistolta jos kysytään niin siinä tonnit paukkuu jo ennen kuin päästään edes alkuun. Realistinen taso on muistaakseni ollut luokkaa 600-800e. Eihän sillä yksistään elä, mutta sitä varten voi olla sitten jotain keikkahommia tai täydentäviä tukia niille, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty minkäänlaiseen työsuoritukseen.

1 tykkäys

Moro!

Saimme hyvän ehdotuksen, eli:
Siirsin paljon perustuloa koskevia viestejä tähän Politiikkanurkkaukseen, koska tämä varmaan sopivin ketju tähän aiheeseen.

Hyviä keskusteluja ja mukavaa sunnuntai-illanjatkoa! :slight_smile:

12 tykkäystä

Tukiviidakossa hämmentää usein se, että nuoria “kannustetaan” muuttamaan omilleen vaikkei kannukset kannakaan. Varattomana muutetaan omilleen, koska yhteiskunta hoitaa. Mitä järkeä tässä on? Omien nuorten kavereita muuttaneet omilleen, laskien etukäteen tukien varaan. Hieno systeemi.

Suomessa omilleen muutto taitaa tapahtua keskimäärin 21-vuotiaana, kun muualla Euroopassa keski-ikä jotain 26v. Kuinka paljon vauraampi kansa meillä olisi, jos viisi vuotta käy töissä ja laittaa rahaa säästöön pesämunaksi?

Tästä ei koskaan puhuta, mutta tuolla se on ollut lähes jokaiselle mahdollisuus luoda pohja tulevalle vaurastumiselle. Aika hoitaa loput.

20 tykkäystä

Niin, täydentäviä tukia. Eli byrokratia tuskin vähenisi kovinkaan paljon. Ei tunnu olevan kovin kattavaa mallia/esimerkkiä siitä, miten se muka vähenee kun kuitenkin tarvitaan jotain täydentäviä tukia niille, jotka eivät kertakaikkiaan pysty mitään keikkahommia tekemään. Tai jos perustulon taso olisi sitten niin korkea, että kaikki varmasti sillä eläisi, niin olisi aika iso paukku. Jos tuo “paukku” sitten verotettaisi osalta (kuinka isolta osalta/kuinka paljon tienaavilta?) työssäkäyvistä pois, niin vero% joutuisi nostamaan aika hurjasti.

1 tykkäys

Niin, täydentäviä tukia. Eli byrokratia tuskin vähenisi kovinkaan paljon. Ei tunnu olevan kovin kattavaa mallia/esimerkkiä siitä, miten se muka vähenee kun kuitenkin tarvitaan jotain täydentäviä tukia niille, jotka eivät kertakaikkiaan pysty mitään keikkahommia tekemään. Tai jos perustulon taso olisi sitten niin korkea, että kaikki varmasti sillä eläisi, niin olisi aika iso paukku. Jos tuo “paukku” sitten verotettaisi osalta (kuinka isolta osalta/kuinka paljon tienaavilta?) työssäkäyvistä pois, niin vero% joutuisi nostamaan aika hurjasti.

No ihan sillä tavalla, että merkittävä osa ihmisistä ei jaksa/halua hakea tukia, jos ne edellyttävät aikaa vieviä selvittelyjä, lomakkeiden lähettelyä, tilien penkomista jne. Jos saa esim. 700e kouraan pomminvarmasti, niin ei siinä tarvitse välttämättä kuin jonkin viikonloppukeikan ja kuukauden fyrkat on turvattu. Tai jos asuu halvalla eikä kuluta juuri mitään niin tuokin summa voi riittää.

Ja kyllähän se poistaa merkittävästi byrokratiaa, jos esim. opintotuki, sairaspäiväraha, asumislisä jne. pyyhkäistään kartalta ja tilalle laitetaan yksi universaali tukimuoto, joka on sama kaikille. Sitten jos on esim. lapsia tai muita syitä rahan tarpeelle, voi hakea täydennystä tukipottiin.

Nykysysteemissähän opiskelija voi olla ensin opintotuella, sitten sairaspäivärahalla (esim. mt-ongelmien takia) ja lopulta toimeentulotuella. Sisään tulevan rahan määrä ei välttämättä kovin paljoa muutu, mutta jokaiseen tilanteeseen pitää olla erikseen selvittelyt että miksi tarvitsee juuri nyt tätä tai tuota tukea. Niitä selvittelyjä ei tehdä ilmaiseksi, vaan jokainen lomakkeen lähetys, päätös ja valitus maksaa käsittelyineen sievoisen summan.

2 tykkäystä