Metkossa ei tänä vuonna esitelty uusia konemalleja, jotka varmasti kohta tulevat markkinoille. Komatsu juuri esitteli uusia ja uudistettuja pieniä kuormakoneita ja huhujen mukaan Ponsselta olisi tulossa uusi iso harvesteri markkinoille, mikä olisi järkevää, kun Bear on ollut jo kauan markkinoilla.
Mielenkiintoista nähdä jatkavatko Scorpion konseptilla vai jollain muulla teknisellä ratkaisulla. Harvesterien ja harvesteripäiden koko on kasvanut viime vuosina, mutta monen konevalmistajan mallistosta puuttuu esim. 8 pyöräinen, 28,5 tuuman renkailla renkailla varustettu harvesteri, jonka puomissa riittäisi voima isolle harvesteripäälle. Olisko se maailman paras/suurin harvesteri Ponssen vaatimattomaan tyyliin
aiemmin jo ilmoitettiin IT- ja digitaalisten palveluiden johtajan nousevan konsernin johtoryhmään
Ponsselle rekrytoidaan kymmenen uutta osaajaa digitaalisten palveluiden kehitykseen
=> vahvistaa kyvykkyyttä reagoida teknisen kehityksen mahdollisuuksiin
=> saada dataan pohjautuvia ratkaisuja nopeutuvasti asiakkaiden käyttöön
Metsäkoneisiin uusi Connectivity Unit -telematiikkayksikkö
uusi -telematiikkayksikkö on saatavana Ponssen-metsäkoneisiin vuoden 2021 alusta lähtien
Ponssen tytäryhtiö Epec Oy:n kehittämä Azure IoT Edge -yhteensopiva yksikkö lähettää tietoa koneesta autonomisesti
Connectivity Unit kerää dataa esimerkiksi koneen liikkumisesta, käytöstä ja suorituskyvystä
huolto voi nähdä etäyhteydellä suoraan tarvittavat tiedot koneen toiminnasta ongelmatilanteen ratkaisemiseksi
Puunkorjuun digitalisaation eteneminen näyttää tarjoavan mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia. Ketjussa tätä ei ole kovin paljoa käsitelty, mutta Inderesin yhtiöraporteissa asiaa on käsitelty laajasti.
Nostan ketjuun muutaman lainauksen.
Inderes Ponsse-yhtiöraportti 12/2019:
s. 6: "Potentiaaliset kasvuajurit liittyvät puunkorjuun etenevään digitalisaatioon ja automatisoitumiseen (esim. koko toimitusketjun kattavat pilvipalvelut ja kehittynyt data-analytiikka). Mahdollisuuden täysi hyödyntäminen edellyttää Ponsselta partneroitumista, mikä on käynnissä.
s. 12: Kasvualueita ovat 1) satelliitti- ja lennokkiperustainen tiedonhankinta metsistä; 2) “metsien internet” eli koko toimitusketjun reaaliaikainen tiedonhankinta ja -välitys; 3) sensoriteknologia, robotiikka ja kauko-ohjatut metsäkoneet sekä 4) data-analyytiika (ennusteet, simulointi, tekoäly ja päätöksenteon tukijärjestelmät). Ponssen tavoitteena on rakentaa partneriverkostoja, joiden avulla voidaan toimittaa asiakkaille luotettavaa teknologiaa kustannustehokkaasti."
Löysin hieman lisää tietoa tästä Ponssen ohjelmistosta.
Solita Oy:n sivuilta löytyy tietoa Ponsselle rakennetusta modernista pilvipohjaisesta data-alustasta.
Solita rakensi ratkaisun hyödyntäen pilvipohjaista Microsoft Azure -teknologiaa ja Snowflake-alustaa tietovarastona. APIt helpottavat eri järjestelmien integrointia ja parantavat niiden yhteensopivuutta. Modernilla MuleSoft -ratkaisulla toteutettiin API-hallinta ja integroinnit, jotka mahdollistavat koneiden anturitietojen, laitekohtaisten käyttötietojen, palvelu- ja asiakastietojen yhdistämisen.
Käyttöön otettiin myös Agile Data Engine (ADE), joka mahdollistaa automatisoidut datalataukset alustalla. Lisäksi moderneilla DataOps-työkaluilla, kuten ADE, voidaan helposti lisätä datalähteitä ja komponentteja.
Toinen mielenkiintoinen lähde on Solita Oy:n tubekanavalta. Viime kuussa julkaistiin Ponssen digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soinisen esitelmä Harvesting with Data.
Tallenne on huhtikuussa 2020 pidetystä Solitan virtuaalisesta Frontline Summit 2020 tapahtumasta.
Metsäteholta ilmestyi uusi raportti tavaralajimenetelmän metsäkoneiden automaation kehitysnäkymistä
Suora linkki raporttiin (pdf): :
Asiantuntijahaastattelujen perusteella metsäkoneautomaatio on yksi haastavimpia automaatioteknologian sovelluskohteita.
kehitysnäkymät ovat melko maltilliset, ja täysautomaattisista tai autonomisista metsäkoneista puhuminen on vielä epärealistista, etenkin mitä suurempia ja useampia hyötyjä tavoitellaan.
Metsäkoneenkuljettaja on merkittävä tuottavuuteen vaikuttava tekijä => tuottavuudeltaan eritasoisten kuljettajien vaikutusta työn tuottavuuteen pyritään vähentämään automaation avulla
automaatiossa haasteena on mm. kulku-urien kaltavuudet ja sensoriteknologialta vaadittava erittäin suuri kestävyys metsäkonetyössä esiintyvän tärinän, lian ja kosteuden vuoksi.
metsäkonevalmistajien mukaan korkeammat automaatiotasot 3–5 vaativat sekä alustakoneen että nosturin automatisoimisen samalle automaatioasteelle, jotta kokonaisuus tuottaisi hyötyä
Metsäkonevalmistajat näkivät automaatiokehityksen haastavana, sillä tuotteiden kehityksessä ja uusien tuotteiden markkinoinnissa pitää ottaa huomioon metsäkoneyrittäjien maksukyky ja -halukkuus (puunkorjuuyritystoiminnan pienet katteet)
MT Metsä -lehdessä 10/2020 (s. 24-25) oli juttu metsäkoneiden automaatiosta, jossa oli haastatelussa myös Ponssen teknologiajohtaja Juha Ingberg:
kertoi metsäkonekuljettajien saatavuuden olevan globaalisti iso haaste. Tämä haaste ajaa metsäkonevalmistajat kehittämään kuljettajaa avustavia järjestelmiä
Ingbergin mukaan “teleoperointi mahdollistaisi sen, että osan ajasta konetta voitaisiin ohjata etänä”.
Jutussa myös Luulajan teknillisen yliopiston professori Magnus Karlberg arvioi, että ensimmäiset kuljettajan etänä ohjaamat metsäkoneet nähdään 5-10 vuoden kuluttua.
=> ensimmäiset itseajavat koneet voisivat toimia maankäsittelyssä, istutuksissa, puunajossa
=> kone voisi ajaa puuta vuorokauden ympäri 24/7 => mahdollistaisi pienemmät kuormat => pienempi maastokuormitus
Miten Kemin Sellutehdas hanke nostaa metsäkone kysyntää? Jossain uutisissa mainittiin että keräyskapasiteettia pitää nostaa Pohjois-Suomen alueella. Montako metsäkonetta tarvitaan jotta kapasiteetti täyttyy?
Kiinnostaisi myös, mistä saadaan motokuskeja tarpeeksi. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitaan satoja lisää. Nuorisoa ei hakeudu alalle tällä hetkellä riittävästi
150 korjuuketjua tarkoittaa käsittääkseni n. 300 koneyksikköä ja elinkaari taitaa olla 5-7 vuotta. Korjuuketju= harvesteri ja ajokone parina ja jossain voi olla kaksi ajokonetta harvesteria kohden. Työvoiman hankinnassa voi olla ongelmia. Tässä tilanteessa korostuu koneen tuotantoteho per työntekijä. Eli teknologiajohtaja pystyy helposti myymään kalliimpia koneita, koska tuottavuus on henkilöä kohden suurempi.
Varmaan kannattas huoltopalvelukeskuksia rakentaa puunhankinta-alueella. Tehokkaat ja kalliit koneet tarvii myös tehokkaan huollon, jos aikoo saada koneita alueelle töihin.
Eikös täälä jos missä pitäisi uskoa markkinatalouteen - aina on tekijöitä jos korvaus on kohdallaan.
Koska korvaus ei taida olla ihan kohdallaan, niin konevalmistajat kehittävät innokkaasti automaatiota ja jopa autonomisuutta, mutta tie on pitkä ja kivinen.
Ponssen kurssi on viime päivinä mennyt tasaisesti kohti koillista. Onko tämä vain ennakointia tulevaan kysyntäpiikkiin vai onko liikkeellä huhuja, että Einarin pojat myyvät sijoituksensa ?
Taitaa olla viimeisiä jotka myyvät. Jos lukaisee Einarin kirjan niin siitä saa aika hyvän käsityksen asioista. Caterpillar olisi jo aikoja sitten ostanut Ponssen jos olis myyntipainetta.
Vaikka kurssimuutosten taivastelu ei aina hedelmällistä olekaan, niin olen kiinnittänyt huomiota samaan. Ponssen osakkeen päivittäinen kauppamäärä on moneen muuhun verrattuna kuitenkin aika maltillinen, jolloin yksikin selkeää pottia keräävå ostaja saattaa helposti ajaa kurssia ylös (ja myyjä vastaavasti alas).
Kuun vaihteen jälkeen omistajatilastoista nähtäneen, löytyykö sieltä syytä tähän.
Jos Ponssesta on kiinnostunut, niin kannattaa tilata heidän asiakaslehti ja seurata YouTubessa. YouTubessa esitellään mm. maailman moderneinta metsäkonetehdasta, koulutus-simulaattoria, uuden Scorpionin esittely. Asiakaslehdessä on ollut Etelä-Amerikan asiakkuuksien kasvusta juttua. Omat tulkintani on, että yhtiö on toimialallaan enemmän edelläkävijä kuin koskaan aiemmin ja markkinaosuuden kasvattaminen on jatkuvaa. Myös metsäkoneiden kasvanut kysyntä on tullut monessa uutisessa selville. Ponsse ei mielestäni oikein palvele sijoittajaa oman tiedottamisen ja esiintymisen puolesta, mutta toimialaa seuraavalle ja asiakkaiden suuntaan ollaan erittäin aktiivisia yhteistyössä, huoltotarjouksissa, myyntikampanjoissa ja tuote-esittelyissä. Huolimatta osakkeen korkeahkosta hinnasta, näkisin että tässä on paljon positiivisia ajureita ja maailmalla markkinaa riittää.
Scorpioni on tainnut olla erinomainen tuote ja nyt päivitetty versio vain paranee, samalla tuotanto on kehittynyt ja suurimmat suunnittelukulut on takana. Eli taisi tulla oikea rahantekokone.
