Uusin traders club oli mukavaa vaihtelua positiivisuudellaan, mutta aiheutti melkoiset tinafomo-väristykset. Suattaapi olla että huomenna tulee käytyä ostoksilla 
9 tykkäystä
Remdevisirin vaikutukset pörssissä ja tuo Lepikön näkemys tämän vuoden mahdollisista ATH:ista pistänyt kyllä miettimään, että pakotetaanko se pörssi nyt nousemaan millä keinolla tahansa? Huonojen uutisten vaikutus pörssiin tosiaan liki olematon.
- Remdevisirin positiivisista vaikutuksista “vuotanut” erittäin epävarma tieto kohautti pörssejä reilusti ylöspäin. Se oli likimain game-changer välittömästi, vaikka tieteellinen näyttö olematon. Nyt kun tältä game-changerilta viedään näytöt pois, niin sen vaikutus pörssiin negatiivisesti on lähinnä kosmeettinen, “priced in!” kuten näihin on tapana sanoa.
- Buy the dip -ilmiö elää ja voi hyvin. Tämä onkin ollut tuottava strategia viimeisen 40 vuoden aikana ja sijoittajilla on tästä omakätistä kokemusta. Pavlovian response toimii keskuspankkien vastatessa hätähuutoon ja sijoittajien rientäessä poimimaan hedelmiä oksien roikkuessa yhä alemmalla.
- TINA-ympäristö tuntuu vaan korostuvan, kun ne vaihtoehtoiset kohteet todellakin alkavat olla olemattomissa.
- Keskuspankit ovat selvästi linjansa valinneet ja tuskin sitä muuttavat. Elvytys on rajatonta, velkoja tullaan poimimaan taseeseen “tarpeen vaatiessa” ja exit-suunnitelmaa toimille ei ole.
Sitten on myös tämä toinen insentiivi pörssien nousun puolesta. Paljon on ollut näkemystä talouden menosta taantumaan jo ennen koronaa. Eläkejärjestelmät oli ennen kriisiä pahassa jamassa ja ajautumassa ajan kanssa umpikujaan. Amerikassa velkavipujen kanssa taisteltiin tuottovaatimusten saavuttamiseksi, sitten iski korona ja välikätenä toimivat rahastot kävivät ilmeisesti erittäin lähellä defaulttia? Tuolta vältyttiin ja nyt keskuspankkien toimet talouden pelastamiseksi nähdään yleisesti hyväksyttyinä. Tämä tilanne tarjoaakin sitten turhan paljon positiivisia puolia omistavalla luokalle.
- Oiva tilaisuus peitellä talouden todellista kuvaa suurelta yleisöltä. Korona velvoittaa toimintaan.
- Pelastetaan eläkerahastot (pelastamalla niiden välikädet eli suuret hedge fundit ja niiden omistukset)
- Samalla eläkerahastot pääsevät koronasta huolimatta tuottotavoitteisiinsa ja ulos aiemmasta kuopastaan, pörssien noustessa talouden elvytyksen jatkuessa, tämä useiden vuosien inflaation kautta.
Pörssin nousu tuntuu vain palvelevan niin monia osapuolia lyhytnäköisesti, että onko mitään realistista vaihtoehtoista toimintamallia, kuin takoa sitä rahaa koneeseen. Ainakin koronan ja niiden jälkivaikutusten jäädessä vähäiselle, tulee pörssikurssit kiittämään saamastaan tuesta.
- Mutta entä jos koronatilanne kestääkin sen vuoden ja talous jatkaa syväkyykkyä vastaavanlaisena, kuinka pitkään osakkeet voi pysyä samoissa hinnoissa sillä oletuksella, että ne joskus tulevaisuudessa tuottavat paremmin kuin muut omaisuusluokat. Huolimatta siitä, että tällä hetkellä yritykset tekevät roimaa tappiota. Kanavoituuko raha sitten vain yhä vähempään määrään yrityksiä?
- Mikäli näin, vaaditaanko kansalta vahvaa tyytymättömyyttä vallitsevaa tilannetta kohtaan ja levottomuuksia, että toimintaa tultaisiin muuttamaan.
- Missä vaiheessa on mahdollista, että koko touhu goes full Zimbabwean?
Vähän oiottu ulostulo ja oma ajatusleikki, mutta pääasiassa haluaisin kyseenalaistaa ja herättää ajatuksia, mihin vaihtoehtoisiin suuntiin tässä voitaisiin lähteä? Onko kortit jaettu nyt niin, että elvytetään tämä tilanne loppuun saakka - tapahtuu mitä tapahtuu - ja katsotaan sitten, millainen hirviö rahajärjestelmämme sisällä silloin lymyilee, ellei se ole jo syönyt itseään hengiltä?
24 tykkäystä
Tuohon ajatuksia New Yorkin Fediltä (poimin tämän @Olli_Koponen twiitistä 
).
This time its different?
Ei tätä nykykriisiä globaalilla tasolla voi luonnonkatastrofeihinkaan verrata mutta sinänsä hyvä muistuttaa ”30-luvun lama” vertausten keskellä itseään siitä, että tämä kriisi ei ollut taloudesta itsestään lähtöisin.
10 tykkäystä
Jatkan @F-loader:n pohdintaa hieman toiseen suuntaan rivikansalaisen näkökulmasta. Kuka on voittaja, jos Lepikön ennuste bondituottojen laskusta 10-30 vuoden aikajänteellä toteutuu ja vastaavasti tämän sekä keskuspankkiostojen seurauksena raha kanavoituu jopa entistä suuremmalla voimalla osakkeisiin?
Rivikansalainen ilman säästöjä tai säästö pankkitilillä on tässä kehityksessä häviäjä. Ei mitään uutta. Osakesijoituksiin painottavat eläkerahastot ja -yhtiöt ovat voittajia. Onneksi meillä suomalaisilla on eläkeyhtiöt, koska kansa ei osaa osakkeisiin sijoittaa, paitsi me täällä foorumilla. Norjalaiset ovat tässä kehityksessä suurin voittaja $1000 miljardin rahastollaan https://www.salkunrakentaja.fi/2020/01/norja-oljyrahasto-1000-miljardia-dollaria/
Vallitsevalle kehitykselle ei näköjään edes virus mahda mitään. Lopulta ihmisten ja kansakuntien väliset tuloerot ja varallisuuden jakautumisen epäsuhta kasvavat yli kriittisen pisteen ja nousee vallankumouksia ja puhkeaa sotia. Tässäkään ei ole mitään uutta. Näin on käynyt aiemmin ja tulee käymään jatkossakin.
En halua tässä mitenkään synkistellä. Vallankumoukset ja sota eivät ole ihmiskunnan loppu vaan osa raadollista kiertokulkua. Osakekurssien nousuihin ne aiheuttavat dippejä yhtäällä ja nousuja toisaalla.
11 tykkäystä
12,50 EUR on oikein. Näitä voi laittaa vaikka sisältöketjuun. 
Kiitos huomautuksesta kuitenkin. Meillä ollut hieman ongelmia viime päivinä noiden kanssa.
2 tykkäystä
Kiitos!
Puhuit aamun Melkein minuutissa, että jos inflaatio pääsee yllättämään, niin se on osakkeen omistajille huono asia. Miten tämä konkreettisesti siis näkyisi, mikäli keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa?
Olen ymmärtänyt, että mikäli kova inflaatio sattuisi iskemään, niin käteisen rahan ostovoima laskee ja kiinteän omaisuuden arvo nousee, koskien myös osakkeita. Tämä siis sillä oletuksella että yritykset ovat sellaisia jotka kestävät inflaation myllertämässä ympäristössä. Millaisia tällaiset inflaation kestävät yritykset ovat ja millä sektoreilla nämä pyörivät? Voidaanko IT-sektoria pitää inflaation kestävänä kun huomioidaan että se on megatrendi?
Lähtipä tämä rönsyilemään - kosolti mielenpäällä 
6 tykkäystä
Eiköhän tämä tarkoita sitä että keskuspankkien olisi pakko tyrehdyttää elvytykseen käyttämäänsä rahavirtaa, josta osa virtaa pörssiin. Vähentäisi siis osakkeiden kysyntää ja sitä kautta laskisi arvostustasoja, mutta kyllä käteinen kaiketi on vielä suurempi häviäjä tässä skenaariossa ainakin pitkällä tähtäimellä.
3 tykkäystä
Hyvä kun kysyit! Kuten @NoRiskNoFun tuossa jo tokaisi, inflaatio (jos se siis yltyy reilusti yli tuon ~2 % tavoitteen mikä keskuspankeilla jostain syystä on yleensä ollut) voisi pakottaa ne lopettamaan kvantitatiivisen elyvytyksen, eli “printterit” (=lainojen osto-ohjelmat eli rahan injektointi järjestelmään) seis.
Toinen, mitä ne joutuisi tekemään lopulta on korkojen nosto.
Yleensä tosin inflaatio ei kiihdy samalla, kun talous jäähtyy mutta niin tapahtui öljykriisin myötä 70-luvulla. Kombo on siis aikamoinen killeri, mutta harvinainen sellainen. Tuskin todennäköinen.
Hieman sekava vastaus, toivottavasti saat selvää.
Osakkeille paras ympäristö on ennakoitava, matala talouskasvu ja matalat korot yhdistettynä jonkintasoiseen elvytykseen.* Silloin TINA (there is no alternative) voi hyvin. Kaikki poikkeama tuosta on askel huonompaan.
Inflaatio on yleensä ollut myrkkyä, jos se tulee yllättäin. On totta, että hinnoitteluvoimaa omaavat yhtiöt (vahva brändi, vahva markkina-asema, monopoliasema) pärjäävät hyvin. Paljon pääomaa tarvitsevilla bisneksillä joilla on heikko kilpailukyky kova inflaatio on myrkkyä.
*Moni luulee intuitiivisesti, että nopea talouskasvu on automaattisesti osakkeille hyvä asia mutta asia ei ole näin. Kun talous kiihtyy, pitää firmojen investoida enemmän pysyäkseen kasvussa mukana mikä syö kassavirtaa. Samalla korot nousee, kun lainarahalle tulee enemmän kysyntää ja keskuspankit taloutta jäähdyttääkseen nostavat korkoja. Nopea talouskasvu myös kuplaantuu herkemmin ja aiheuttaa taloudessa epätasapainoja, mitkä purkautuvat kriiseinä.
Esim. monissa kasvutalouksissa, kuten Kiina, pörssin elämä on ollut yhtä vuoristorataa.
22 tykkäystä
Tähän näkemykseen alan myös itse kallistua. Nykyinen tapa toimia johtaa väistämättä jo suuriksi kasvaneiden tuloerojen eskaloitumiseen entisestään. Kysymys onkin sitten siitä, että vältytäänkö levottomuuksilta, vai johtavatko ne väistämättä vallankumoukseen ja uuden järjestelmän luontiin. Tikittävä aikapommi vallitseva tilanne tuntuu tässä mielessä olevan. Mitä kauemmin tilanne kestää, sitä epätoivoisempiin toimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, niin koronan kuin talouden kanssa, ja sitä enemmän erimielisyyttä ne synnyttävät.
Luonnollista maailman kiertokulkuahan se olisi. Ray Dalio taisi kuvailla, että siirtymä uuteen järjestelmään koetaan aina pelottavana, mutta lopulta hyvänä asiana kollektiivin kannalta.
1 tykkäys
En kerinnyt katsomaan videota loppuun kun tuli mieleen tälläinen kysymys että voisiko jenkeissä omien osakkeiden ostojen siaan osinkotuotto nousta koska keskuspankkirahaa virtaa osakkeisiin?
Tuleehan nyt osakemarkkinoille muitakin intressejä kun rahaa virtaa ovista ja ikkunoista että karmit irtoavat
Mikä on parhauden kriteeri tässä?
Tästä saan ymmärryksen, että paras ympäristö olisi sellainen, jossa tuloskuntoon nähden voi jotenkin oikeuttaa maksimaalisen arvostustason. Ongelma mielestäni on, että huipulta matka käy alaspäin.
Koen itse TINA-ympäristön varsin tukalaksi, koska arvostus perustuu liikaa tai jopa lähes täysin itse liiketoiminnan ulkopuolisiin tekijöihin. On jotenkin paljon helpompaa tehdä suht. OK sijoituksia jos on korkoa salkussa turvana, jos eps alkaa laskea ja osakkeilla muutenkin matalat kertoimet tukemassa.
No joo. Kasvuyhtiöille sallitaan kovia kertoimia, mutta vasta kun “kaikki” keksivät ne. Eihän se huono ole, jos on vähän etunenässä.
2 tykkäystä
Hyvä tarkentava kysymys. Meinasin tätä osakkeille yleisesti parhaana ympäristönä kokonaistuottoa ajatellen: tuloskasvu on mahdollista, kertoimet venyy eikä koronnostot stressaa. Tottakai, kuten aina, johonkin kaikki hyvä päättyy.
Mutta ei tämäkään kaikille osakkeille ole kivaa. Esimerkiksi meidän konepajat tykkäisi varmasti nopeammasta talouskasvusta, mitä nyt on nähty.
Sanoisin, että kyllä arvostus edelleen perustuu
(tai perustui ainakin 2010–2019 ”ei kriisi aikoina”) firmojen omaan tuloskuntoon siinä mielessä, että sijoittajat eivät korkeita kertoimia anna hevillä firmoille jotka niitä eivät ansaitse. Tämä ei ole ollut mikään ”2008” milloin kaikenlaiset yhtiöt sai korkeitakin kertoimia niiden tuloskuntoon nähden.
Ne jotka kasvaa, kruunataan kyllä sitäkin anteliaammilla kertoimilla tässä ympäristössä. Mutta kasvuyhtiö on ”niukkuushyödyke” pörssissä ja siitä saakin maksaa.
1 tykkäys
Meidän hyvä ystävämme Tuomas Malinen ja hänen keskuspankki-kriittinen puheenvuoronsa Yle radiokanavalla kuunneltavissa alla olevasta linkistä. 54 minuuttia täyttä karhuilua, jossa yhdessä vaiheessa Malinen jopa mainitsi eurosta eroamisen olevan ainoa vaihtoehto Suomelle, jos helikopterirahaa alentaan pudottamaan taivaalta. Kannattaa kuunnella.
Mitä tulee Inderesin Melkein Minuutissa ja Nordnetin Trader’s Clubiin, niin mielestäni molemmat ovat hyviä ja asiallisia kanavia jossa pureudutaan markkinatapahtumiin ja selitetään hyvin monimutkaisiakin asioita selkokielellä auki…täydentävät toisiaan sopivasti, vaikka molemmissa samoja pointteja onkin. Eli täältä kotisohvalta tulee täydet pisteen ( Verneri Douze Pointe) Inderesin Melkein Minuutissa videoille. 
4 tykkäystä
Aika pitkälle vietyjä oletuksia Lepikön teoriassa, mutta totta puhuen ajattelen itse pitkälti samoin – jopa niin ettei montaakaan varteenotettavaa vaihtoehtoa taida olla.
Bondeissa tuotto-odotus on surkea. Eläkemenot vain kasvavat. Jostain on saatava tuottoa. Mikä muu kuin osakkeet ja vaihtoehtoiset pääomarahastot (esim infra, energia, kiinteistöt…)?
Kulta saattaa tulla relevantiksi myös, jos korkoja joudutaan nostamaan ja siten osakkeet menettävät momentumia. Mutta tämä ei voi tapahtua vielä todella pitkään aikaan, vai?
1 tykkäys
Tulipa mieleeni Mikko Mäkisen haastattelu joulukuulta, jossa hän kuvasi kasvavien markkinoiden ja matalasti arvostettujen markkinoiden tuottavan keskimäärin paremmin kuin korkeasti arvostettujen ja hitaasti kasvavien.
Edit: Inderespodi 60 ja marraskuun puolivälissä.
Pitää kuunnella itse uudelleen, luulen että hän tarkoitti tiettyjä reunamarkkinoita silloin houkuttelevina (monissa oli/on matalat arvostukset)
verrattuna vuoden 2019 jenkkimarkkinaan, joka taas oli kalliin puoleinen. 
Ero on tainnut nyt revetä itseasiassa vielä enemmän… Se että keskimäärin kehittynyt ja vakaampi markkina on sijoittajalle se mukavampi (ja eihän meillä edes ole ollut kuin muutamia vuosikymmeniä enemmän vaihtoehtoja länsimarkkinoille oikeasti Japania ja muutamaa muuta lukuunottamatta) yleensä ei tarkoita, etteikö välillä kehittyvät tarjoaisi parempaa tuottoa, etenkin jos lähtötaso on matala. Ja osa niistäkin markkinoista kypsyy ajan kanssa vakaammiksi.
2 tykkäystä
Tuo ilmaisu ”keskuspankki raha virtaa osakkeisiin”, jota itsekin viljelen antoisasti, on vähän hämäävä kun itseasiassa Fedin tai EKP:n osto-ohjelmat eivät suoraan koske osakkeita. Ne ostavat lainapapereita ja yrittävät siten puskea markkinaa siirtämään rahaa riskisempiin kohteisiin, kuten osakkeet.
Tämä nostaa (todnäk., Japanissa ei näin ole käynyt yksiselitteisesti, vaikka keskuspankki ostaa suoraan osakkeita…) arvostuskertoimia, mikä heikentää osinkotuotto %. Yhtiöiden tuloksiin ja sitä kautta omistajille jaettaviin voittoihin, tällä ei ole suoraa vaikutusta.
3 tykkäystä
Onhan se meilläkin keskuspankkirahan lisääntyminen painanut korkotasoa ja sitä kautta ohjannut rahaa verraten matalatuottoisiin, mutta vakaana pidettyihin osakkeisiin, joiden arvostustaso on historiallisen korkea ja kurssinousu näyttäisi perustuneen enemmän juurikin PE-lukujen nousuun.
2 tykkäystä