Aivan fantasista keskustelua ja analysointia ! Tämän takia tätä foorumia luen.
Kiitos @Geweth & @Verneri_Pulkkinen ym. kun avasitte asioita ja annoitte mielipiteitä. Mielenkiintoinen aihe todella, itse aloittelen myös gradua, mutta kauppiksen puolella ja minulla olisi suuri mielenkiinto kohdistaa tutkimukseni Kiinalaisten toimiin länsimaissa ja miten he ovat infiltroituneet / tulevat infiltroitumaan tulevaisuudessa. Onko tämä hetken trendi vai ‘‘Kiinalaistuuko’’ koko länsimaalainen liiketoiminta. ?
For the just-ended quarter, Netflix’s earnings per share fell short of analyst expectations. The company posted diluted earnings per share of $1.57, below the $1.65 consensus, according to IBES data from Refinitiv.
Total revenue rose to $5.77 billion from $4.52 billion. Analysts on average had expected $5.76 billion.
Appreciation of the U.S. dollar, due partially to the coronavirus crisis, dragged on international revenue, the company said.
04/21/2020 07:31pm EDT
Tuotantomenot alhaalla kun ei voi kuvata, samalla kun kassavirta on mehevää tilaajilta. Vuoden 2020 tuotanto on kuitenkin jo purkissa, eli heti ei repertuaariin tule osumaa koronan takia.
Siitä saa hieman osviittaa minkälainen osuma tulee kun kokonainen alue/maa on karanteenissa.
Tietysti myös Euroopassa maiden sisällä alueelliset erot ovat todnäk isoja, mutta nuo -20 - 30 % ennusteet Q2:lle eivät Hubein valossa vaikuta lainkaan epärealistisilta.
Helsingin pörssin ”parhaat” TINA-kaverit KONE ja Elisa molemmat lähellä ATH:ta kun maailma ei koronaan niiden osalta loppunut(kaan) kuten tuloskaudella on käynyt ilmi.
Keskiviikkona jatkui myös tuloskausi. Toistaiseksi 84 yritystä S&P 500-listalta on ilmoittanut tuloksensa, joka on 67 prosentilla yrityksistä ollut analyytikoiden ennusteita parempi.
Toivottavasti pysytään tässä tahdissa, koska pahin on vasta edessä talouslukujen osalta…
Eiköhän Q2 tulokset tule olemaan rumempia ja siihen mennessä alkaa sitten erottumaan jyviä akanoista - jotkut firmat tulevat ajamaan kovaa kiville, toisille koko soppa on vain pieni töyssy.
Lisäksi on kysymysmerkki kuinka pitkään keskuspankkien INFIIINITEE POWER -linja pysyy. kannattelemassa pörssikursseja.
Ei varmaan lyhyellä aikavälillä edes väliä, puhuuko. Jos totuus Q3:sta alkaa paljastua vasta Q3:n ollessa käsillä, markkina malttanee katsoa jo 6-12 kuukauden päähän taas. Saatetaan nollailla nousuja tarpeen mukaan, mutta tuskin mitään isompaa.
Mutta onhan kasvu helppoa 2021 jos 2020 ollaan melkein seis. Niinkin, että mitä enemmän turpaan otetaan nyt, sitä varmemmin kasvu on ensi vuonna vahvaa.
Mutta mahtavaa, olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Jos markkinoilla aiotaan nähdä aiempien pohjien testaamista, on sen mielestäni tapahduttava nyt kesällä. Aikatekijä on bullien puolella.
Tämä tosin sillä olettamuksella ettei koronakriisi muuntaudu vakavaksi finanssikriisiksi. Ja toisaalta rokote on kansainvälisesti saatavilla noin 6-9 kk päästä.
Edit: sen verran lisään etten siis itsekään usko täysin V muotoiseen markkinan toipumiseen. Sitä nykyisellään pidän kuitenkin mahdollisena että pohjat olisi jo tehty. Sen verran paljon nuo keskuspankkien toimet ovat muuttaneet peliä.
Itse odotan vielä lähtökohtaisesti notkahdusta, mutta Q1 tuloskausi on tähän mennessä ollut sen verran vahvaa että on ihan realismia että vaikka Q2 tulokset tulevat olemaan rumia, jos virusrintamalla ei tapahdu pahaa takapakkia, voi markkina “paperoida yli” Q2-notkon ja katsoa jo pitkälle ensi vuoteen ja näin kurssireaktiot väistämättömästi tulossa oleviin Q2-punoituksiin voi olla hyvin maltillinen.
Tosin firmasta toiseen erot voivat olla hyvin suuria. Ne firmat jotka osoittavat että bisnekset eivät kaadu Koronaan rallattelevat ja ne joiden bisneksiin homma iskee suuresti ottavat osumaa. Sitä osakepoimijoiden kulta-aikaa…
Uskon myös, että ennen Q2 julkkareita on laskupainetta, mutta julkkarin jälkeen voidaan korjata jopa ylöspäin, jos uskotaan pahimman olevan jo takana. Varmuudella tietää vasta silloin miltä silloin näyttää.
Pidemmällä aikavälillä pyllystä voi puraista ns. “rallatteluolettama”, mikä koskee liian laajalti hyviksi uskottuja yhtiöitä ja sellaisia, joiden ajateltiin hyötyvän koronasta. Nyt ATH-hinnoissa olevilla ei paljon nousuvaraa luulisi olevan edes silloin, jos kaikki menee suhteellisen nopeasti ohi. Jos kaikki ovat sitä mieltä, että Netflix on paras hevonen, niin kyllä se on aika varmasti täyteen ostettu.
Edes TINA ja arvostuskertoimien venyminen ei nostane näitä ylös merkittävästi hetkeen, kun vieressä on tulostuotoltaan paremmilta vaikuttavia osakkeita.
Noh noh, kyllä se DAX on tuon jälkeen dipannut ainakin 5 pistettä… eikun nyt jo melkeen kymmenen
Avauksessahan tuon sitten näkee, nämä futuurien pre-market heilunnat ovat aina välillä vähän hämyjä ja tuntuvat jopa enemmän position pelaamiselta avaukseen. No, ainakin tällä hetkellä näyttäisi flatilta tai lievästi positiiviselta avaukselta. Heti avauksesta voi tietty dipata mutta en ainakaan vielä usko että se on pysyvämpi vaan hetkellinen niiaus.
Kysyin edellä projektiivisia näkemyksiänne muiden toimijoiden pandemiaoletuksesta ( ja viitekehys huomioiden moni varmaan mielsi juuri suhteessa kurssitasoihin.) En osannut kuvaa tähän siirtää.
Kiitos vastauksistanne. Mäkilegendaa mukaillen sixty-fifty tulos. Yritin jatkotyöstää tulosta matriisina, jossa on toisella akselilla optimistinen vs pessimistinen pandemianäkemys. Toisella akselilla tämän hetken kurssitason vahva vs heikko kytky reaalitalouden näkymiin. Ajattelen tässä lähikuukausia.
Jos kytky on vahva ja oletus optimistinen on vaikea nähdä nousuvaraa, kun huomioi tämän hetken kurssitason verrattuna vaikka vuoden takaiseen. Ajatukseni on, että kaikki realistiset positiiviset uutiset on jo priced in.
Jos pessimistinen näkemys olisi priced in ja kytky vahva, niin nousupotentiaalia voisi tuoda vain todellinen game changer: “ihmelääke”, toimivaksi osoitettu rokote ennätysajassa tai pandemian sammuminen oleellisesti ennakoitua nopeammin tai vaikka Ruotsin mallin osoittautuminen menestykseksi.
Toinen rivi menee maallikolle vaikeaksi. Mielestäni heikkoon kytkyyn on selvät viitteet. Mitkä tekijät sen aiheuttavat ja kauanko ne vaikuttavat? Heikko kytky ei voine jatkua kuin rajallisen ajan? Em. suhteuttaminen optimistiseen tai pessimistiseen pandemiaoletukseen voi olla tehtävissä, mutta menee itselle “sumeaksi”. Jos pandemia “kuivuu” ehtyvätkö myös massiivisimmat tukitoimet ja jos jatkuvat, niin missä muodossa? Minkälaisia vinoumia voi syntyä?
Markkinoille asteittain tuloa suunnittevalle lähinnä indeksirahastoilla operoivalle kaikki kohdat johtavat siihen, että wait and see on perusteltua toistaiseksi.
Katselen välillä Traders Clubin jaksoi ja tässä Lepiköltä keskuspankkeihin nojaavaa argumentaatiota, miksi voitaisiin tehdä uudet huiput pörsseissä (SP500 oli varmaankin mielessä…) tänä vuonna, kun korkoraha valuu osakkeisiin ja printterit laulaa.
Sinänsä huvittavan paljon samoja pointteja näissä ja Melkein minuutissa jaksoissa on, sillä erolla etten itse puhu TA:sta eikä Melkein minuuttissa videoissa oteta varsinaisesti mitään markkinanäkemystä, vaan tuomaan esiin eri kulmia mistä sijoittaja voi sitten itse pureskella omansa.
“Yli 20% palvelusektorin ostopäälliöistä ei näe muutosta kysynnässä.”
Loput on sitten sitä mieltä, että on huonontunut.
Tuossahan kysytään muutosta viime mittaukseen nähden ja pisteytetään näkymien parantuminen ykköseksi, pysyminen samana puolikkaaksi ja heikentyminen nollaksi.
Sieltä voisi saada tuollaisen lukeman sillä, että 0 x 1 + 0.2 x 0.5 + 0.8 x 0
Tuntuu, että markkinat ottavat työttömyyshakemusten lisääntymisen USA:ssa kuitenkin melko realistisesti. Kielessä on sana lomautukselle, furlough, mutta se on käytäntönä ainoastaan spesialisteille, avainhenkilöille tai vaikeasti korvattaville valkokaulustyöntekijöille. Eli harvinaista.
Käytännössä kaikki muut sitten irtisanotaan, sillä se on edullisinta yrityksille. Lappu käteen ja ovista ulos. Suurin osa irtisanotuista lienee pienemmistä liikkeistä ja palveluista, mitkä työllistävät normaalisti paljon ihmisiä.
Jengi istuu himassa ja paikat on kiinni, joten irtisanomisissa ei ole vielä mitään kovin jännittävää. Jos busineksiä taas avataan täyttyvät pestit myös nopeasti ja valtaosa työntekijöistä palaa entisiin töihinsä.
Käväisin itse viime vuoden lopulla maassa ja pyörähdin samalla reissulla useammassakin osavaltiossa. En ollut koskaan nähnyt niin paljon plakaatteja liikkeiden ulkopuolella tai ikkunoissa, missä haettiin työntekijöitä. Näytti siltä, että maassa oli krooninen työvoimapula.
Luulen, että jos tilanne normalisoituu nopeasti, myös työpaikat täyttyvät ennätystahtiin. Ehkä markkinoillakin on tämä odotus, siis toistaiseksi.
