Meillä on Euroopassa omat ongelmat. Mutta toinen tapa miettiä asiaa on kääntää ratti näin päin (lainataan tämä sanonta Kamuxin toimari Kalliokoskelta), että Euroopassa on niin vahvat instituutiot että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (Puola, Unkari) maanosa on kestänyt vuosikymmenen kitukasvua ja taloudellista stagnaatiota ilman isompia kriisejä tai hajoamista (euroalueen hajoamista saa jännittää, EU:n ei niinkään tai yksittäisten maiden. Toki populististen liikkeiden suosio on kasvanut koko ajan). Kestäisikö Kiinan systeemi samaa, kun puolueen legitimiteetti nojaa talouskasvuun ja elintason nousuun? Aika näyttää.
Enkä halua piruja maalailla seinille. Autoritääriset järjestelmät voivat kestää yllättävän pitkään. Niiden sisään on vaikea nähdä, joten myllerrykset tulee ulkopuolelta tarkkailevalle aina yllättäin.
Mutta kuinka tuottavia nuo investoinnit ovat? Kiinan tuottavuuden kasvu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Kiinan talouskasvumalli on investointivetoinen, ja aiheellinen huoli nousee siitä kaataako maa rahaa heikosti tuottaviin projekteihin niin kotimaassa kuin alati enemmän ulkomaille. Käy niin kuin Neuvostoliitolle Siperian investoinneissa: sille rahalle ei korkeaa ROI:ta saatu.
On Kiinalla tottakai paljon vahvuuksia, paljon tuotekehitystä, iso väestö jne. mutta tuottavuuden kasvun lasku, demografia ja jäykkä järjestelmä (jossa jäykkyys on mennyt väärään suuntaan Xin kasattua valtaa itselleen) heittävät pitkän varjon maan ylle.
Kiina ehkä ansaitsisi kokonaan oman ketjun. Heijastuuhan maan hidas kasvu mm. meidän yhtiöihin esim. konepajoihin. Edes aina liukkaan teräksinen KONE ei pääse karkuun Kiinan hidastuvaa kasvua.
Lisäys: tässä hieman vanha mutta edelleen ajankohtainen artikkeli Kiinan talouskasvusta Will China Overtake U.S. GDP? Depends How You Count - Bloomberg