Uskon myös, että ennen Q2 julkkareita on laskupainetta, mutta julkkarin jälkeen voidaan korjata jopa ylöspäin, jos uskotaan pahimman olevan jo takana. Varmuudella tietää vasta silloin miltä silloin näyttää.
Pidemmällä aikavälillä pyllystä voi puraista ns. “rallatteluolettama”, mikä koskee liian laajalti hyviksi uskottuja yhtiöitä ja sellaisia, joiden ajateltiin hyötyvän koronasta. Nyt ATH-hinnoissa olevilla ei paljon nousuvaraa luulisi olevan edes silloin, jos kaikki menee suhteellisen nopeasti ohi. Jos kaikki ovat sitä mieltä, että Netflix on paras hevonen, niin kyllä se on aika varmasti täyteen ostettu.
Edes TINA ja arvostuskertoimien venyminen ei nostane näitä ylös merkittävästi hetkeen, kun vieressä on tulostuotoltaan paremmilta vaikuttavia osakkeita.
Noh noh, kyllä se DAX on tuon jälkeen dipannut ainakin 5 pistettä… eikun nyt jo melkeen kymmenen
Avauksessahan tuon sitten näkee, nämä futuurien pre-market heilunnat ovat aina välillä vähän hämyjä ja tuntuvat jopa enemmän position pelaamiselta avaukseen. No, ainakin tällä hetkellä näyttäisi flatilta tai lievästi positiiviselta avaukselta. Heti avauksesta voi tietty dipata mutta en ainakaan vielä usko että se on pysyvämpi vaan hetkellinen niiaus.
Kysyin edellä projektiivisia näkemyksiänne muiden toimijoiden pandemiaoletuksesta ( ja viitekehys huomioiden moni varmaan mielsi juuri suhteessa kurssitasoihin.) En osannut kuvaa tähän siirtää.
Kiitos vastauksistanne. Mäkilegendaa mukaillen sixty-fifty tulos. Yritin jatkotyöstää tulosta matriisina, jossa on toisella akselilla optimistinen vs pessimistinen pandemianäkemys. Toisella akselilla tämän hetken kurssitason vahva vs heikko kytky reaalitalouden näkymiin. Ajattelen tässä lähikuukausia.
Jos kytky on vahva ja oletus optimistinen on vaikea nähdä nousuvaraa, kun huomioi tämän hetken kurssitason verrattuna vaikka vuoden takaiseen. Ajatukseni on, että kaikki realistiset positiiviset uutiset on jo priced in.
Jos pessimistinen näkemys olisi priced in ja kytky vahva, niin nousupotentiaalia voisi tuoda vain todellinen game changer: “ihmelääke”, toimivaksi osoitettu rokote ennätysajassa tai pandemian sammuminen oleellisesti ennakoitua nopeammin tai vaikka Ruotsin mallin osoittautuminen menestykseksi.
Toinen rivi menee maallikolle vaikeaksi. Mielestäni heikkoon kytkyyn on selvät viitteet. Mitkä tekijät sen aiheuttavat ja kauanko ne vaikuttavat? Heikko kytky ei voine jatkua kuin rajallisen ajan? Em. suhteuttaminen optimistiseen tai pessimistiseen pandemiaoletukseen voi olla tehtävissä, mutta menee itselle “sumeaksi”. Jos pandemia “kuivuu” ehtyvätkö myös massiivisimmat tukitoimet ja jos jatkuvat, niin missä muodossa? Minkälaisia vinoumia voi syntyä?
Markkinoille asteittain tuloa suunnittevalle lähinnä indeksirahastoilla operoivalle kaikki kohdat johtavat siihen, että wait and see on perusteltua toistaiseksi.
Katselen välillä Traders Clubin jaksoi ja tässä Lepiköltä keskuspankkeihin nojaavaa argumentaatiota, miksi voitaisiin tehdä uudet huiput pörsseissä (SP500 oli varmaankin mielessä…) tänä vuonna, kun korkoraha valuu osakkeisiin ja printterit laulaa.
Sinänsä huvittavan paljon samoja pointteja näissä ja Melkein minuutissa jaksoissa on, sillä erolla etten itse puhu TA:sta eikä Melkein minuuttissa videoissa oteta varsinaisesti mitään markkinanäkemystä, vaan tuomaan esiin eri kulmia mistä sijoittaja voi sitten itse pureskella omansa.
“Yli 20% palvelusektorin ostopäälliöistä ei näe muutosta kysynnässä.”
Loput on sitten sitä mieltä, että on huonontunut.
Tuossahan kysytään muutosta viime mittaukseen nähden ja pisteytetään näkymien parantuminen ykköseksi, pysyminen samana puolikkaaksi ja heikentyminen nollaksi.
Sieltä voisi saada tuollaisen lukeman sillä, että 0 x 1 + 0.2 x 0.5 + 0.8 x 0
Tuntuu, että markkinat ottavat työttömyyshakemusten lisääntymisen USA:ssa kuitenkin melko realistisesti. Kielessä on sana lomautukselle, furlough, mutta se on käytäntönä ainoastaan spesialisteille, avainhenkilöille tai vaikeasti korvattaville valkokaulustyöntekijöille. Eli harvinaista.
Käytännössä kaikki muut sitten irtisanotaan, sillä se on edullisinta yrityksille. Lappu käteen ja ovista ulos. Suurin osa irtisanotuista lienee pienemmistä liikkeistä ja palveluista, mitkä työllistävät normaalisti paljon ihmisiä.
Jengi istuu himassa ja paikat on kiinni, joten irtisanomisissa ei ole vielä mitään kovin jännittävää. Jos busineksiä taas avataan täyttyvät pestit myös nopeasti ja valtaosa työntekijöistä palaa entisiin töihinsä.
Käväisin itse viime vuoden lopulla maassa ja pyörähdin samalla reissulla useammassakin osavaltiossa. En ollut koskaan nähnyt niin paljon plakaatteja liikkeiden ulkopuolella tai ikkunoissa, missä haettiin työntekijöitä. Näytti siltä, että maassa oli krooninen työvoimapula.
Luulen, että jos tilanne normalisoituu nopeasti, myös työpaikat täyttyvät ennätystahtiin. Ehkä markkinoillakin on tämä odotus, siis toistaiseksi.
Sama havainto jenkkireissuilta. Tuntuu että pienipalkkaisiin palveluammatteihin on siellä vaikea saada tarpeeksi työvoimaa. Tämä lienee juuri se porukka, joka nyt on irtisanottu. Luultavasti kaikki työllistyvät nopeasti takaisin, kun paikat avataan.
Tämä haastis on viikon vanha, mutta silti jää hieman vaivaamaan omaa mieltä, miksi Buffett ja Munger eivät ostaneet tätä romahdusta.
Ilmeisesti siellä on oltu hyvin varovaisia.
Mungerilta jälleen hyvin mungerilainen toteamus, että kukaan ei oikeasti tiedä mihin tämä kaikki (talouden sulkeminen, rahan läträys keskuspankkien toimesta) johtaa. Kaikki väittää tietävänsä, mutta kukaan ei oikeasti tiedä.
Lehman Brothersin jälkeen Buffett osti pää märkänä… Liekö rallissa jotain vikana.
Voisikohan Berkshire olla konkurssipesien perässä? Paljon hyviäkin firmoja tulee menemään nurin ja silloin niitä todella voi saada lähes puoli-ilmaiseksi se kenellä on likviditeettiä.
Mielestäni nyt on joka tapauksessa ihan kolikonheittoa ennustaa että käydäänkö vielä kolkuttelemassa pohjia vai ei. Vastassa on jyrkkä taantuma ja merkittävä rahan määrän kasvu. Hyviä argumentteja ja dataa on puolin ja toisin. Pörssi näyttää suunnan ja jälkeenpäin voimme todeta missä pohja oli. Kannattaa olla joustava omissa toimissaan ja näkemyksissään.
Mitä Berkshireen tulee, niin on myös teoreettinen mahdollisuus että ote alkaa lipsua
Uusin traders club oli mukavaa vaihtelua positiivisuudellaan, mutta aiheutti melkoiset tinafomo-väristykset. Suattaapi olla että huomenna tulee käytyä ostoksilla
Remdevisirin vaikutukset pörssissä ja tuo Lepikön näkemys tämän vuoden mahdollisista ATH:ista pistänyt kyllä miettimään, että pakotetaanko se pörssi nyt nousemaan millä keinolla tahansa? Huonojen uutisten vaikutus pörssiin tosiaan liki olematon.
Remdevisirin positiivisista vaikutuksista “vuotanut” erittäin epävarma tieto kohautti pörssejä reilusti ylöspäin. Se oli likimain game-changer välittömästi, vaikka tieteellinen näyttö olematon. Nyt kun tältä game-changerilta viedään näytöt pois, niin sen vaikutus pörssiin negatiivisesti on lähinnä kosmeettinen, “priced in!” kuten näihin on tapana sanoa.
Buy the dip -ilmiö elää ja voi hyvin. Tämä onkin ollut tuottava strategia viimeisen 40 vuoden aikana ja sijoittajilla on tästä omakätistä kokemusta. Pavlovian response toimii keskuspankkien vastatessa hätähuutoon ja sijoittajien rientäessä poimimaan hedelmiä oksien roikkuessa yhä alemmalla.
TINA-ympäristö tuntuu vaan korostuvan, kun ne vaihtoehtoiset kohteet todellakin alkavat olla olemattomissa.
Keskuspankit ovat selvästi linjansa valinneet ja tuskin sitä muuttavat. Elvytys on rajatonta, velkoja tullaan poimimaan taseeseen “tarpeen vaatiessa” ja exit-suunnitelmaa toimille ei ole.
Sitten on myös tämä toinen insentiivi pörssien nousun puolesta. Paljon on ollut näkemystä talouden menosta taantumaan jo ennen koronaa. Eläkejärjestelmät oli ennen kriisiä pahassa jamassa ja ajautumassa ajan kanssa umpikujaan. Amerikassa velkavipujen kanssa taisteltiin tuottovaatimusten saavuttamiseksi, sitten iski korona ja välikätenä toimivat rahastot kävivät ilmeisesti erittäin lähellä defaulttia? Tuolta vältyttiin ja nyt keskuspankkien toimet talouden pelastamiseksi nähdään yleisesti hyväksyttyinä. Tämä tilanne tarjoaakin sitten turhan paljon positiivisia puolia omistavalla luokalle.
Oiva tilaisuus peitellä talouden todellista kuvaa suurelta yleisöltä. Korona velvoittaa toimintaan.
Pelastetaan eläkerahastot (pelastamalla niiden välikädet eli suuret hedge fundit ja niiden omistukset)
Samalla eläkerahastot pääsevät koronasta huolimatta tuottotavoitteisiinsa ja ulos aiemmasta kuopastaan, pörssien noustessa talouden elvytyksen jatkuessa, tämä useiden vuosien inflaation kautta.
Pörssin nousu tuntuu vain palvelevan niin monia osapuolia lyhytnäköisesti, että onko mitään realistista vaihtoehtoista toimintamallia, kuin takoa sitä rahaa koneeseen. Ainakin koronan ja niiden jälkivaikutusten jäädessä vähäiselle, tulee pörssikurssit kiittämään saamastaan tuesta.
Mutta entä jos koronatilanne kestääkin sen vuoden ja talous jatkaa syväkyykkyä vastaavanlaisena, kuinka pitkään osakkeet voi pysyä samoissa hinnoissa sillä oletuksella, että ne joskus tulevaisuudessa tuottavat paremmin kuin muut omaisuusluokat. Huolimatta siitä, että tällä hetkellä yritykset tekevät roimaa tappiota. Kanavoituuko raha sitten vain yhä vähempään määrään yrityksiä?
Mikäli näin, vaaditaanko kansalta vahvaa tyytymättömyyttä vallitsevaa tilannetta kohtaan ja levottomuuksia, että toimintaa tultaisiin muuttamaan.
Missä vaiheessa on mahdollista, että koko touhu goes full Zimbabwean?
Vähän oiottu ulostulo ja oma ajatusleikki, mutta pääasiassa haluaisin kyseenalaistaa ja herättää ajatuksia, mihin vaihtoehtoisiin suuntiin tässä voitaisiin lähteä? Onko kortit jaettu nyt niin, että elvytetään tämä tilanne loppuun saakka - tapahtuu mitä tapahtuu - ja katsotaan sitten, millainen hirviö rahajärjestelmämme sisällä silloin lymyilee, ellei se ole jo syönyt itseään hengiltä?
Ei tätä nykykriisiä globaalilla tasolla voi luonnonkatastrofeihinkaan verrata mutta sinänsä hyvä muistuttaa ”30-luvun lama” vertausten keskellä itseään siitä, että tämä kriisi ei ollut taloudesta itsestään lähtöisin.
Jatkan @F-loader:n pohdintaa hieman toiseen suuntaan rivikansalaisen näkökulmasta. Kuka on voittaja, jos Lepikön ennuste bondituottojen laskusta 10-30 vuoden aikajänteellä toteutuu ja vastaavasti tämän sekä keskuspankkiostojen seurauksena raha kanavoituu jopa entistä suuremmalla voimalla osakkeisiin?
Rivikansalainen ilman säästöjä tai säästö pankkitilillä on tässä kehityksessä häviäjä. Ei mitään uutta. Osakesijoituksiin painottavat eläkerahastot ja -yhtiöt ovat voittajia. Onneksi meillä suomalaisilla on eläkeyhtiöt, koska kansa ei osaa osakkeisiin sijoittaa, paitsi me täällä foorumilla. Norjalaiset ovat tässä kehityksessä suurin voittaja $1000 miljardin rahastollaan https://www.salkunrakentaja.fi/2020/01/norja-oljyrahasto-1000-miljardia-dollaria/
Vallitsevalle kehitykselle ei näköjään edes virus mahda mitään. Lopulta ihmisten ja kansakuntien väliset tuloerot ja varallisuuden jakautumisen epäsuhta kasvavat yli kriittisen pisteen ja nousee vallankumouksia ja puhkeaa sotia. Tässäkään ei ole mitään uutta. Näin on käynyt aiemmin ja tulee käymään jatkossakin.
En halua tässä mitenkään synkistellä. Vallankumoukset ja sota eivät ole ihmiskunnan loppu vaan osa raadollista kiertokulkua. Osakekurssien nousuihin ne aiheuttavat dippejä yhtäällä ja nousuja toisaalla.
).