Onko tämä fakta?
Katso esim. tämä Economistin julkaisu.
Omaan käyttäytymiseen voi vaikuttaa paljon se, miten uskoo muiden käyttäytävän tai ajattelevan. Riippumatta omasta näkemyksestäsi pandemian kulusta, miten uskot muiden (päättäjien, yksittäisten sijoittajien, yritysten, instituutioiden ja analyytikoiden) näkevän sen juuri tällä hetkellä
Onko hinnoittelun perustana optimistinen näkemys: Kesä kuivaa koronan, vasta-aineilla tai ilman. Rajoitukset voidaan suht nopeasti purkaa ja iloisena yllätyksenä takapakkeja ei juuri tule. Epidemia jää syystä tai toisesta pelättyä paljon pienemmäksi. Loppukesästä viimeistään ollaan jo täydessä vauhdissa ja jälleenrakennustyössä. Kulutus palautuu normiurille.
Vai pessimistinen: Tämän hetken käyrien lasku johtuu vain ankarista rajoitustoimista. Jos niitä puretaan tavalla, joka riittävästi avaa taloutta, on takapakki lähes väistämätön. Vähintään joudutaan epävarmaan säätöön edes takaisin ja ihmisten luottamus horjuu. Varotaan liikkumista ja talous ei lähde käyntiin, vaikkei määrääviä rajoitteita enää olisi. Menee 50-70% damagella totaali lock downiin verrattuna ainakin vuodenvaihteeseen. Tuskin tulee rokotetta tai lääkettä tänä vuonna.
- Optimistinen
- Pessimistinen
0 voters
Kuvaako tuo EIU:n indeksi demokratian viehätystä vai vallitsevaa valtiomuotoa?
Meillä on Euroopassa omat ongelmat. Mutta toinen tapa miettiä asiaa on kääntää ratti näin päin (lainataan tämä sanonta Kamuxin toimari Kalliokoskelta), että Euroopassa on niin vahvat instituutiot että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (Puola, Unkari) maanosa on kestänyt vuosikymmenen kitukasvua ja taloudellista stagnaatiota ilman isompia kriisejä tai hajoamista (euroalueen hajoamista saa jännittää, EU:n ei niinkään tai yksittäisten maiden. Toki populististen liikkeiden suosio on kasvanut koko ajan). Kestäisikö Kiinan systeemi samaa, kun puolueen legitimiteetti nojaa talouskasvuun ja elintason nousuun? Aika näyttää.
Enkä halua piruja maalailla seinille. Autoritääriset järjestelmät voivat kestää yllättävän pitkään. Niiden sisään on vaikea nähdä, joten myllerrykset tulee ulkopuolelta tarkkailevalle aina yllättäin.
Mutta kuinka tuottavia nuo investoinnit ovat? Kiinan tuottavuuden kasvu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Kiinan talouskasvumalli on investointivetoinen, ja aiheellinen huoli nousee siitä kaataako maa rahaa heikosti tuottaviin projekteihin niin kotimaassa kuin alati enemmän ulkomaille. Käy niin kuin Neuvostoliitolle Siperian investoinneissa: sille rahalle ei korkeaa ROI:ta saatu.
On Kiinalla tottakai paljon vahvuuksia, paljon tuotekehitystä, iso väestö jne. mutta tuottavuuden kasvun lasku, demografia ja jäykkä järjestelmä (jossa jäykkyys on mennyt väärään suuntaan Xin kasattua valtaa itselleen) heittävät pitkän varjon maan ylle.
Kiina ehkä ansaitsisi kokonaan oman ketjun. Heijastuuhan maan hidas kasvu mm. meidän yhtiöihin esim. konepajoihin. Edes aina liukkaan teräksinen KONE ei pääse karkuun Kiinan hidastuvaa kasvua.
Lisäys: tässä hieman vanha mutta edelleen ajankohtainen artikkeli Kiinan talouskasvusta Will China Overtake U.S. GDP? Depends How You Count - Bloomberg
Tuossa onkin omistajilla iso vastuu patistaa yhtiöitään uudistumaan, jos niistä uhkaa tulla itsetarkoituksellisia johtoportaan hyvävelikerhoja. Eri maissa omistajien valta on eritasoista. Käsittääkseni varsinkin kehitysmaissa omistajien oikeudet on mitä on ja pahimmassa tapauksessa flegmaattista johtoa ei saa mitenkään pihalle.
Toisaalta, jos kaikki isot firmat pysyisivät skarppeina se ei antaisi pienille mahdollisuutta disruptoida. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten Appleista ja Amazoneista se nuoruuden start up -henkisyys ei vain tunnu katoavan vaan ne ovat haukkoina keksimässä aina uutta ja jyräämässä pieniä kilpailijoitaan. Tiedä sitten, onko se koko yhteiskunnan kannalta optimaalisin ratkaisu…
Käsittääkseni miten demokraattiset vapaudet ja oikeudet toteutuvat mitatuissa valtioissa.
Olen epäillyt jo pitkään Kiinan nousua ihan siltä kannalta, että lopulta isot muutokset pyörivät kuitenkin ennen kaikkea poikkeuksellisen fiksujen ja tuottavien ihmisten voimalla. Toki “perusinsinöörit” tekevät kännykän ja akun sähköautoon, mutta niitä insinöörejä on kaikissa teollistuneissa maissa. Kyse on enemmän Steve Jobseista ja Elon Muskeista, jotka saavat nämä insinööriarmeijat kehittämään jotain poikkeuksellista.
Taas tällaiset poikkeuskyvyt otetaan vastaan minne tahansa ja taas, jos haluaa ihan äärimmäiselle huipulle ponnistaa, niin kaikista maista se ei ihan helposti onnistu. Tämän takia useat näistä lähtevät ulkomaille synnyinmaastaan. Kuka ei-kiinalainen haluaisi lähtä Kiinaan, kun koko maailma on auki? Taitaa kiinalaisistakin merkittävä osa pyrkiä vaikka jenkkeihin. Kuinka moni jenkki sen sijaan lähtee piilaaksosta Kiinaan uhraamaan yksilönvapauksiaan?
Tähän päälle vielä kaikenlaisen luovuuden tappaminen koulutusjärjestelmällä ja länsimaisittain surkea autoritäärinen johtamiskulttuuri. Toki Kiinan kokoiseen maahan mahtuu poikkeuksia, mutta ei tuo hyvältä omaan silmään näytä. Voi toki olla, että katson vain maailmaa väärän väristen linssien läpi.
Haluatko avata, mitä gradussa käsittelet tarkemmin Kiinasta? Kiinasta riittää kyllä aineiksia aiheeseen kuin aiheeseen.
@Geweth ;n ja Vernerin Kiina-keskustelu on hypnoottista luettavaa - perustakaa ihmeessä se Kiina-palsta!
Minäpäs väsään. Hetki vain
Ketju avattu lyhyellä alustuksella Kiinan talouden tulevaisuus
Euroopassa on niin vahvat instituutiot että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (Puola, Unkari) maanosa on kestänyt vuosikymmenen kitukasvua ja taloudellista stagnaatiota ilman isompia kriisejä tai hajoamista (euroalueen hajoamista saa jännittää, EU:n ei niinkään tai yksittäisten maiden.
Unkarissa avoimesti antisemitistinen Jobbik sai viime vaaleissa 19 prosentin kannatuksen.
Ruotsidemokraattienkin kannatus taitaa olla yli 20 prosenttia, vaikakkin käsitykseni mukaan ovat huomattavasti maltillisempia kuin vaikka Itä-Euroopan verrokit.
Saksassa, ehkä Euroopan liberaaleimmassa maassa, useissa osavaltioissa populistinen AfD sai myös 20 prosentin kannatuksen.
Olet ihan oikeassa siinä, että varsinkin Länsi-Euroopassa demokratia on hyvin juurtunut, enkä usko mihinkään radikaaliin suunnanmuutokseen. Ongelmallista on, että nämä Itä-Euroopan maat ravistelevat EU:ta liitoksistaan. Riittääkö, että Unkarin rahahanat laitetaan kiinni? Mitä jos EU hajuaa?
En halua olla turhan pessimistinen, mutta mielestäni kansainvälisessä järjestelmässä on meneillään suurin murros sitten toisen maailmansodan.
Mutta kuinka tuottavia nuo investoinnit ovat? Kiinan tuottavuuden kasvu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Kiinan talouskasvumalli on investointivetoinen, ja aiheellinen huoli nousee siitä kaataako maa rahaa heikosti tuottaviin projekteihin niin kotimaassa kuin alati enemmän ulkomaille.
Haluatko avata, mitä gradussa käsittelet tarkemmin Kiinasta?
Kiinasta riittää kyllä aineiksia aiheeseen kuin aiheeseen.
Tutkin siis Kiinan investointeja Euroopan unionin alueelle strategisesta näkökulmasta, eli mennään valta, ei ROI edellä. Tosin aikaisemmin mainitsemassani Pireuksen satamassa konttiliikenne olisi COSCO:n mukaan nelinkertaistunut omistajanvaihdoksen jälkeen finanssikriisin jälkimainingeissa. En tiedä sitten miten pitää paikkaansa.
Toinen ääripää on sitten nämä Suomeen suunnitteilla olevat hankkeet. Virkamiesselvityksen mukaan Jäämeren rata tai Tallinna-tunneli eivät ole kaupallisesti kannattavia. Näihin on kuitenkin löytynyt rahaa Kiinan valtioon kytköksissä olevilta rahoituslaitoksilta. Niin mikä se motiivi sitten olikaan?
En tietty osaa sanoa, kuinka kauan tällaisia projekteja voidaan rahoittaa ilman suurempia ongelmia.
Pari tutkijaa on myös selvittänyt Huawein omistusrakenteita, ja todenneet mediassa esillä olleen Ren Zhenghein omistavan noin prosentin firmasta. Loput 99 prosenttia omistaa trade union committee, josta ei sitten oikeastaan tiedetä mitään. Perinteisesti tällaiset instituutiot on ollut kommunistisen puolueen hallinnassa.
Aivan fantasista keskustelua ja analysointia ! Tämän takia tätä foorumia luen.
Kiitos @Geweth & @Verneri_Pulkkinen ym. kun avasitte asioita ja annoitte mielipiteitä. Mielenkiintoinen aihe todella, itse aloittelen myös gradua, mutta kauppiksen puolella ja minulla olisi suuri mielenkiinto kohdistaa tutkimukseni Kiinalaisten toimiin länsimaissa ja miten he ovat infiltroituneet / tulevat infiltroitumaan tulevaisuudessa. Onko tämä hetken trendi vai ‘‘Kiinalaistuuko’’ koko länsimaalainen liiketoiminta. ?
Netflixille koronavirus-boostia tilaajamäärissä.
Numeroiden osalta normisettiä
For the just-ended quarter, Netflix’s earnings per share fell short of analyst expectations. The company posted diluted earnings per share of $1.57, below the $1.65 consensus, according to IBES data from Refinitiv.
Total revenue rose to $5.77 billion from $4.52 billion. Analysts on average had expected $5.76 billion.
Appreciation of the U.S. dollar, due partially to the coronavirus crisis, dragged on international revenue, the company said.
04/21/2020 07:31pm EDT
Kiitos jakamisesta, olin juuri itsekin laittamassa Netflixistä juttua
Oli siellä numeroissa yksi “anomalia”: positiivinen vapaa kassavirta!
Tuotantomenot alhaalla kun ei voi kuvata, samalla kun kassavirta on mehevää tilaajilta. Vuoden 2020 tuotanto on kuitenkin jo purkissa, eli heti ei repertuaariin tule osumaa koronan takia.
Hubein maakunnan BKT laski 39 % Q1’2020.
Siitä saa hieman osviittaa minkälainen osuma tulee kun kokonainen alue/maa on karanteenissa.
Tietysti myös Euroopassa maiden sisällä alueelliset erot ovat todnäk isoja, mutta nuo -20 - 30 % ennusteet Q2:lle eivät Hubein valossa vaikuta lainkaan epärealistisilta.
Helsingin pörssin ”parhaat” TINA-kaverit KONE ja Elisa molemmat lähellä ATH:ta kun maailma ei koronaan niiden osalta loppunut(kaan) kuten tuloskaudella on käynyt ilmi.
Keskiviikkona jatkui myös tuloskausi. Toistaiseksi 84 yritystä S&P 500-listalta on ilmoittanut tuloksensa, joka on 67 prosentilla yrityksistä ollut analyytikoiden ennusteita parempi.
Toivottavasti pysytään tässä tahdissa, koska pahin on vasta edessä talouslukujen osalta…
edit:
https://twitter.com/Fxhedgers/status/1253190657566371840?s=20
saa nähä puhuuko totta