Täällä oleva porukka uskoakseni varmaan haluaa normaalia enemmän sijottaa rahavirroistaan kuin normaalisti kun ostopaikkoja löytyy, eli voisiko olla vähän vinoutunut?
8 tykkäystä
Itse pidän samalla tasolla. On nyt tullu ostettua about samalla rahamäärällä, kohde vain on muuttunut painottuen kestohyödykkeisiin. En siksi äänestänyt etten vääristä tilastointia.
Edit: Perheen osalta voin sanoa että tilanne on kestohyödykkeiden oston osalta parantunut. Vaimo ei istu niin paljon ravintoloissa, mutta tulevaisuuden tekemisestä on vaikea sanoa. Olen toki koittanut välillä vihjailla että eikö olekkin kiva käyttää uutta läppäriä, tuostahan on jo puolet maksettu ravintolalaskuilla 
Mutta voi toki olla että homma menee niin että se kohta kommentoi takaisin että meillähän on jo uusi läppäri, nyt voi istua ravintoloissa ja teattereissa ja elokuvissa ja ja ja
5 tykkäystä
Uskoisin, että tuo ylimääräinen raha menee nimenomaan palveluihin. Sitten kun niitä voi palveluita voi taas käyttää, niin moni haluaa tukea ja tykkää ylipäänsä käyttää taas palveluita. Todennäköisesti Suomessakin muututaan tämän myötä enemmän palveluyhteiskunnaksi. Ei ole enää “häpeä” ostaa valmista palvelua vaikka osaisikin jotain tehdä itse.
Tavaran ostaminen tapahtunee tarpeeseen. Vaikea kuvitella, että nykyään ostetaan tavaraa enemmän vain sen vuoksi että olisi siihen enemmän rahaa. Ehkä sitten ostetaan hieman laadukkaampaa merkkiä? Omalta osalta tulee varmaankin kyllä vaatetta ostettua enemmän, koska nyt ei ole mielenkiintoa ostella, kun ei mitään varten voi pukeutuakaan.
5 tykkäystä
Itse jo pitkään puhunut palveluiden puolesta. En tajua miksi ikkunat pitää pestä itse, remontoida taikka muuttaa. Ehkä oma kulutukseni siirtyy vielä enemmän kohti lähialueentuottajia kohtaan. Esim, vaihdan Pauligin kahvit Kaffa roasteryn kahveihin.
1 tykkäys
Ruotsin Kokoomus on tehnyt Sosiaalidemokraattien tukeman ehdotuksen väliaikaisesta lainsäädännöstä, millä rajoitetaan ulkomaisia investointeja, joissa voi piillä turvallisuusriski.
Ilmeisesti Nokian tilannetta on seurattu Ruotsissakin. Suomessa myytävä on käynyt jo muutenkin vähiin mm. Ruotsin ja Norjan ostoksien myötä…
7 tykkäystä
Harvoin pääsee länsimaisissa vapaissa talouksissa lukemaan ulkomaalaisten investointien rajoittamisesta. Turvallisuus -leimalla näitäkin aletaan nähdä.
Vielä viisi vuotta sitten globalisaatiota huudettiin sijoitusoppaissa isona trendinä, mutta tuo huutelu on hieman hiljentynyt viime vuosina. Kauppasota ja Trump toi kaikkien eteen sen, mitä oli hissukseen alkanut tapahtua jo finanssikriisistä alkaen.
Osakesäästäjän pitkän aikavälin tuottojen kannalta tällaiset ”deglobalisaatio” -jaksot ovat potentiaalisesti turhauttavia kokemuksia. Maailmankauppa ei ole kasvanut entiseen tapaansa kymmeneen vuoteen, mikä näkyy joidenkin meidän konepajojen kurssissa.
7 tykkäystä
Toisaalta deglobalisaation johtaessa tuotannon hajauttamiseen eri alueille on selkeitä hyötyjiäkin. Tehtaita pitää rakentaa, niihin tarvitaan koneet ja laitteet sekä muu infrastruktuuri. Tuo tuo kasvua osalle yrityksistä ja osaltaan vaikuttaa tuotannon hajauttajille osittain nopeammat toimitusajat ja parantaa toimitusvarmuutta,
3 tykkäystä
Seuraan itse suurella mielenkiinnolla miten etelä-eurooppa tämän rytäkän selvittää. Muun muassa Kreikka, Italia ja Espanja ovat kuitenkin todella palveluvetoisia talouksia ja juuret syvällä turismissa monella eri alueella. Kreikan BKT n. 80% palveluista, Italialla n. 70% ja Espanjalla n. 74%. Lisäksi edellä mainittuja maita vaivaa jokseenkin korkea rasite Economia Sommersa (harmaa talous) ja muut talousmurheet.
Muistelen lukeneeni uutisjuttuja siitä kuinka em. maiden paikalliset asukit ovat protestoineet ja osoittaneet mieltä turismia vastaan. Ymmärrän kyllä yskän, kun pienelle alueelle pakkautuu suuri määrä länkkäreitä rellestämään. Ääni kellossa saatta kuitenkin muuttua kun tajuavat kuinka merkittäviä summia rahaa turismi ja matkailu kaikkine sivutuloineen yhteisöilleen tuottavat.
11 tykkäystä
Itse jo pitkään puhunut palveluiden puolesta. En tajua miksi ikkunat pitää pestä itse, remontoida taikka muuttaa. Ehkä oma kulutukseni siirtyy vielä enemmän kohti lähialueentuottajia kohtaan. Esim, vaihdan Pauligin kahvit Kaffa roasteryn kahveihin.
Suomessa verotus on niin ankaraa, että on taloudellisesti kannattamatonta pestä ikkunat itse.
Kahden tunnin ikkunanpesu hintaan 100€. Kuvitellaan vaikka keskituloista, joka tienaa 42000€ vuodessa bruttona eli 22€ tunnissa. Veroprosentti 30. Jotta olisi rahaa ostaa kahden tunnin ikkunanpesu täytyisi itse tehdä töitä yli kuusi tuntia.
Ikkunanpesu ole erityisen haastavaa eikä välineet kalliita, joten pesisin ne varsin hyvillä mielin itse. Kotitalousvähennys toki hieman parantaa asiaa, mutta tuskin riittää monella muuttamaan mieltä.
Tämä lienee suurin rakenteellinen este palveluiden kysynnän nousun tiellä.
34 tykkäystä
ja tämän kriisin seurauksena kun verotusta kiristetään niin palveluiden ostamisesta tulee entistä vähemmän kannattavaa, joka taas vähentää työllisyyttä, joka taas pakottaa kiristämään veroja jne. Koskakohan (jos koskaan) tämä Soviet Finland oravanpyörä katkaistaan ja aletaan siirtyä aikaan kun työnteko on kannattavaa, lisätyön teko on kannattavaa ja työn teettäminen on kannattavaa.
ps. Itse otan kaikki ylityöt vapaina, yleensä vaihdan lomarahojakin vapaiksi. Laskee koko vuoden veroprosenttia, joka tekee “töiden välttelystä” edullista. Toki tähän vaikuttaa tulotaso. Eikös se Saksa sotien jälkeen rakennettu ylitöillä, vai mitenkä se oli…
pps. Muistakaa äänestää jälleen kun mahdollisuudet aukeavat 
9 tykkäystä
Totta tuokin, itse ajattelen asian hieman erilailla. Ammattilaisella ikkunanpesijällä jos menee 2h, niin minulla varmasti menisi 3h ja pitäisi hankkia ne välineetkin jostain ja säilyttää ne jossain. Ajatellaan, että koko operaatioon menisi 3h30min sisältäen työvälineiden hakureissun Citymarkettiin. Jäljelle jäisi enää 2h30min töitä, jotta voisin ostaa kyseisen palvelun. Olen sen vähätöisen puoleinen, että tällä suhteellisen edun periaatteella annan ammattilaisten edelleenkin pestä ikkunat, nehän ovat puhtaat jo kun tulen illaksi kotiin!
Meni kyllä rankasti Offtopiciksi, pahoittelut.
7 tykkäystä
JP Morgan kommentti
5 tykkäystä
Laitetaan vielä tähänkin ketjuun asian tärkeyden vuoksi. Panoksena on noin 55-99 mrd tälle vuosikymmenelle.
laskelmat:
5 tykkäystä
Tämä Malinen…hänellä on synkkä näkemys tulevaisuudesta,ja koska sama näkemys on toistunut ilmeisesti vuosia, ei se enää ole yllätys tai uutisarvoinen kellekään.
Siksi toivoisin näkeväni haastattelun, jossa hänet haastettaisiin vastaamaan “mutta entä jos”-kysymykseen, eli hänet pyydettäisiin kontraamaan itseään, pohtimaan ja perustelemaan miksi voisikin käydä aivan päinvastoin. Malinen selittämässä skenariota, miksi kaikki ei romahtanutkaan, vaan 2022 maailmantalous porskuttaa ja rauha vallitsee. Silloin voisin saada paremmin kiinni hänen ajattelustaan ja että onko sillä “perustukset”.
Oletan nimittäin, että näkemys on hyvin perusteltu vasta sitten, kun on pyrkinyt opponoimaan itseään ja tehnyt sen perusteellisesti. Siitä, kuinka monipuolisesti molempia kolikon puolia pystyy esittämään ja huomaamaan, voi vähän päätellä myös kannan ja sen esittäjän uskottavuutta.
12 tykkäystä
Kiitos loistavan lehtiartikkelin ja esityksen jakamisesta. Kyllä tulee vielä monelle suomalaiselle paha mieli tällä vuosikymmenellä. Valitettavasti.
2 tykkäystä
M2-raha paisuu kovempaa vauhtia koskaan, ja vielä ollaan oletettavasti tukitoimien alkupäässä. 
Brrr!
Nordean makroa kiinnostuneille Nordea Corporate
Tuossa on hyvä pointti myös, että jossain vaiheessa euroalueen pitää addressoida ongelma kun Pohjois-Euroopan turistit eivät pääse Etelä-Eurooppaan, mikä on hieman tasoittanut maiden vaihtotaseita (turismi on tavallaan ollut tasausjärjestelmä jolla Saksan ylijäämästä edes murusia valuu etelään).
5 tykkäystä
Mäpäs puolustan hieman Malista ettei mene ihan koulukiusaamiseksi 
Enkä nyt tarkoita sinua vaan ihan yleisenä kommenttina tietty!
Malinen on toki pessimistinen tulevaisuuden suhteen - ja siitä hyvällä tavalla, että hänellä on näkemykselleen perusteet, joista voi sitten olla joko samaa tai eri mieltä. Asiat riitelee, ei miehet. Mutta tämän lisäksi hänellä on käsittääkseni jotain, mitä useimmat lehdet eivät muista koskaan mainita haastattelujen yhteydessä. Nimittäin jonkinnäköiset todennäköisyysarviot skenaarioille! Usein kun on kirjoitettu otsikko ”Talous romahtaa, sanoo ekonomisti”, on mainitsematta jätetty, että tämä oli Malisen skenaarioista se, jolle hän oli antanut esim. 10% todennäköisyyden.
Ja sitten argumentoinkin jo omaa ”malisen puolustuspuheenvuoroani” vastaan sanomalla, että toki todennäköisyyksien mainitsemisessa on se epäreiluus, että niin kauan kuin sen pitää alle sadan ja todellisuus meneekin eri suuntaan voi perustellusti sanoa, että ei tokikaan ole ollut varsinaisesti väärässä - ennustuksesta poikkeava toteutuma vaan mahtui todennäköisyyksiin
11 tykkäystä
Sehän on just näin! Tunnustan kuunnelleeni Malista suurella mielenkiinnolla ainakin parissa podissa. Hän perustelee ja selittää ja siitä hatunnosto. Ne podit on lisänneet ymmärrystäni, sehän ei edellytä koko paketin ostoa Osin tästä syystä olisi vinkeää kuulla Malinen perustelemassa myös päinvastaista.
Tottapuhuen olen itse aina hieman skeptinen jos menee liian hyvin ja ehkä siksi tykkään käydä mielessä niitä huonoja skenarioita ennen kun lyön taas rahaa kiinni.
4 tykkäystä
Mustaa kultaa. 
4 tykkäystä
Eikö ole lähes varmaa markkinoiden suhtautuvan rajusti negatiivisesti tähän öljyn hinnan laskuun?