Tähän voi kommentoida puolesta ja vastaan, mutta tässä ketjussa on yleensä aikajänne pörssin suunnasta ollut kuukausista vuosiin.
Ainakaan itselleni nämä lähes minuuttitason arvailut, ilman sen suurempia perusteluita, eivät tuo kauheasti lisäarvoa. Tuoko muille?
En tiedä, olisiko niille parempi paikka treidausketju yms. Teknisen analyysinkaan ketjuun ne eivät sovi jos niissä ei ole TA:ta. 
Tästä varmaan kannattaisi jokunen viesti siirtää pörssiromahduksen seurantaan. Omanikin meni “väärään threadin” kun kuvittelin että oltiin sillä puolella
Mutta tänään / huomenna ollaan kyllä vedenjakajalla vähän pidemmälläkin tähtäimellä. Onko koronadipistä toipumisen trendi edelleen tukevalla pohjalla vai käydäänkö vielä kokeilemassa alempaa vauhtia (ja jos sinne lähdetään, kuinka alhaalta sitä vauhtia pitää ottaa ennen pidempää nousutrendiä)
Tässä kyllä menee näköjään sekaisin itselläkin threadit. Monta ikkunaa auki koneella ja yrittää monta asiaa yhtä aikaa tehdä niin sekoaa Pahoittelut jos sotkin tämän keskustelun antia.
Pitäisikö olla esim. Pörssit tänään ketju jossa voisi keskustella pörssien suuntaan lyhyella aikavälillä vaikuttavista tapahtumista yms?
Varmaan tuo tekninen analyysi tms ketju olisi hyvä. Meinaa omaakin pitkän tähtäimen fokusoitumista ja yhtiön liiketoiminnan fundamentteihin keskittymistä häiritä, kun viestit keskittyvät paljolti päiväliikkeisiin… itsekin välillä sorrun tähän kirjoitteluun eli synnitön heittäköön ensimmäisen kiven
Pörssiromahdus-ketjussa (jos pörssi tekee ATH:t tuon ketjun nimeä pitää miettä…) sitä on tehty jo aiemminkin Pörssin päiväliikkeet ja korjaukset (Karhunpesä & Härkätaisteluareena) - #5811 käyttäjältä Jarnis
Toinen sopiva voisi olla treidausketju, joka on ollut hieman hiljainen Treidaus - liveseuranta - #320 käyttäjältä Jarnis
En lähtisi avaamaan taas uutta ketjua, koska se tekee foorumista vaikeamman seurata.
Jo nyt, kuten moni totesi, menee ketjut ja aiheet sekaisin. Näkisin parhaana tilanteen, jossa hedelmälliset ja mielenkiintoiset jutut löytyy yhdestä ketjusta, ei sirpaloituneina moneen samankaltaiseen ketjuun.
Toinen pointti tähän on se, että ellei ole päiväkauppias ja oikeasti treidaa vaan sijoitustoiminta on enemmän holdaamista, niin kuinka relevanttia on pohtia päivänsisäisiä liikkeitä pörssissä? Mitä pidempi aikahorisontti, sitä enemmän huomion pitäisi olla a) yhtiöiden fundamenteissa ja b) talouden pitkän aikavälin kehityssuuntaan vaikuttavissa ilmiöissä. Ymmärrän tuon viihteellisyyden fundeeraa miksi DAX laski 0,1 % viimeisen 30min aikana, mutta en ymmärrä miten se kehittää meitä sijoittajina täällä foorumilla? Onko se parhaalla tavalla käytettyä aikaa sijoittamiseen? On varmasti, jos sijoittaja tekee sillä elannon mutta meistä 99 % ei taida tehdä elentoa tuota kautta. Ja jos tekee, silloin se kuulunee taas TA-ketjuun tai treidausketjuun.
Ajankäyttö kumuloituu. Kuvitelkaa sijoittajat A ja B, jotka ovat molemmat ns. holdareita: käyvät kauppaa harvoin ja sijoittavat, jotta saavat enemmän taloudellista llikkumavaraa myöhemmin elämässään. Salkuissa on perus Suomi-osakkeita: Sampoa, Fortumia ja vaikkapa Marimekkoa ja liuta muita nimiä joita he aikovat pitää pitkään.
Sijoittaja A käyttää vuoden jokaisena päivänä pari tuntia sijoittamiseen. Hän lukee yhtiöiden raportteja, eri analyysitalojen analyyseja ja tätä laadukasta foorumia missä fundeerataan mahdollisia kehityskaaria inflaation, likviditeetin jne. suhteen, oppien samalla miten talous toimii eikä hän sorru siten niin herkästi median tyrkyttämiin populistisiin myrkkyotsikoihin “pörssit romahtaa tämän ennustajan mukaan” eikä hän myy salkkuaan tyhjäksi katsottuaan (vahingossa) Malisen haastattelun.
Sijoittaja B käyttää myös pari tuntia päivässä sijoittamiseen, mutta tämä aika menee DAXin minuuttitason kehityksen kummasteluun ja miettimiseen, miksi Fortumin osake just nyt on 2 % plussalla tai miinuksella. Lisäksi keväisin hän miettii, minä päivinä ne osingot oikein maksetaan, jaksamatta käydä yhtiöiden IR-sivuilla joista tuo tieto löytyisi nopeasti.
Kymmenen vuoden päästä, kumman sijoittajan näette enemmän kehittyneen sijoittajana?
A:lle on kehittynyt massiivinen määrä tietoa yhtiöiden liiketoiminnasta, talouden toiminnasta ja miten se vaikuttaa pörssiin. A voi keskustella ruokapöydässä loputtomasti aiheista Fortumin tuloskehityksestä, Euroopan energiamarkkinasta aina keskuspankkipolitiikkaan asti. A pystyy soveltamaan tätä tietoa myös tulevaisuudessa etsiessään uusia sijoituskohteita. Esim. Marimekon perinpohjaisesta tuntemuksesta tuskin on haittaa, jos hän tutkii muita retail- ja brändifirmoja.
Sijoittaja B sen sijaan, jos hänellä on hyvä muisti, on massiivinen määrä tietoa Daxin minuuttitason liikkeistä päässään 10 vuoden ajalta minkä voisi ladata minuutissa exceliin eri sivustoilta. Jos hänellä on huonompi muisti, hänelle ei jää mitään käteen kuin hähmäinen käsitys DAXin liikkeistä kymmenen vuoden ajalta.
Kumpi sijoittaja te haluatte olla? 
Juu, en ole kryptoihin suuremmin perehtynyt. Mutta mihin sijoittaa, kun sijoittaa Bitcoiniin. Sanoisin, että moni oli sjoittanut eikä osannut tuohon vastata. Siihen sijoitetaan, koska se nousee ja ei välttämättä ymmärretä mikä on liiketoiminta, millä saadaan hyötyä. Järkiperusteita löytyy toki taustalta, mutta oikeita riippuvuuksia aika ikkunaa ja tarpellisuutta, käytettävuyttää jne hankala arvioida. Puhuit mielestäni viestissä lohkoketjuteknologiasta ja jos sijoitat Bitcoiniin oletko sijoittanut lohkoketjuteknolgiian? Mielestäni et. SInun pitäisi sijoittaa esimerkkinä mainittuuun Ripple yhtiöön, jos se on mahdollista). Nämä mielestäni sellaisia kuplan merkkejä. Hinta nousee tulevaisuuden odotuksista. Useasti niissä oikeasti on sitten sitä tulevaisuutta, vaikka kupla puhkeaa se ei tarkoita ettei sitä olisi. Se ei vaan tule vuodessa eikä kahdessa vaan vie yleensä 10- 20 vuotta ennenkuin alkaa realisoitua. Jos vaikka ajatellaan tuota Internetiä niin dot.com kupla alkoi jossain 1997. Silloin alkoi WIndows 95 jyrätä ja Applen sanottiin joutuvan kuolon kierteeseen. Varmaan niillä main kuulin Google hakukoneesta. Se tapahtui Galaxy-ohjelmassa, jossa kouluikäsille oli kisa, jossa piti käyttää Internet-hakua vastatakseen mahdollisimman nopeasti tieto, johonkin kysymykseen. Pärjänneet käyttivät lähes poikkeuksetta google. Se erottui AltaVistasta, Yahoosta ja Ask Jeevesistä sillä, että siinä ei ollut mainoksia mainosbannereita. Googlen “tekstitv” oli kevyt. AltaVista ja Yahoo olivat pörssiyhtiönä monin kertaisia vs. Google.
No nyt sitten kuka voittaja 20 vuoden päästä erittäin vaikea ennustaa oli kyseessä lohkoketju, kannabis tai vertaislainat. Esimerkkinä vertaislainat ja alustat on keveitä ja niillä on käyttöä ja etunsa. Mihin ne kasvaa ja kuka niistä hyöty on hankala sanoa. Voi olla, että lohkoketjut on konsolidoitunut ala ja jokut suuret on maailman johtavia pörssiyhtiöitä. Joku kannabislääkefirma voi olla suuria lääkeyhtiöitä. Joku vertaislainayhtiö voi olla suuri pankkitoimija tai sitten joku vertaislainayhtiö on yhdistynyt kohkoketjutoimijan kanssa suureksi pankkiyhtiöksi. Mene ja tiedä. Asiat vaativat pitkän aika orisontin ja pljon ehtii tapahtua ennen sitä. 20 vuodessa ehtii olla monta miljonääriä monella muulla alla ja mahdollisella “kuplalla”. Bisnes on syklistä ja kehittyy kokoajan. Hyvän yrityksen on vastattava kehitykseen ja sillä on oltava bisnes, menetelmä jolla tekee rahaa. Jollaki onnistaa ja tekee todella tehokkaasti ja syntyy illuusio, että se jatkuu ikuisesti ja kasvaa ikuisesti ja marginaali korkealla ikuisesti. Hyville apajille vaan aina löytyy yrittäjiä.
Täällä ei varsinaisesti ole hirveästi keskustelua tieteellisestä tutkimuksestä koskien talouden kehitystä. Vaikka tämä onkin pankkispesifi kysymys ajattelin laittaa tänne, koska eilettäin uutisissa oli europankkisektorin kärsimisestä päivätasolla.
Minä tykkään pankeista. 
Löysin tässä pari viikkoa sitten vanhahkon raportin siitä, miten toteutuva inflaatio ja toteutuvaksi implikoidun inflaation muutokset vaikuttavat pankki- ja muun rahoitussektorinkehitykseen.
Lyhyesti kuitenkin, inflaation lasku hyvä ja jos sitä on vielä odotuksia vähemmän, hyvä. Sen sijaan nousu paha ja odotusten ylittäminen paha.
Myös hyvin kannattavian pankkien arvostuksethan on nyt painettu pohjille. Olen siinä ymmärryksessä, että markkina tällä hetkellä odottaa valtavaa inflaatiota. Ei pankkisektoria muuten olisi mitään järkeä polkea näin alas. Toki nyt on rommannut kaiken mukana, mutta europankit ovat olleet merkittävän aliarvostettuja ennen rommiakin. Tai ainakin kannattavat sellaiset, ei puhuta mistään Deutche Bankista nyt. Se tarkoittaisi, että jos inflaatiota tulee muttei niin paljon kuin pelätään, niin homeisesta pankkisektorista on nousijaksi.
Inflaatiomietteitä? Olet selvästi vähän kallellaan inflaation heräämiseen päin katsausten perusteella.
Enimmäkseen mietin tätä: ei ole harvinaista kuulla sanottavan, ettei markkina odota inflaatiota tulevaksi. Pankkiarvostuksesta päätellen odottaa, vieläpä aika rankalla kädellä.
Minusta kohtuullinen inflaatio olisi yksi keino koronasta aiheutuvan velkakuorman keventämiseksi. Etelä-Euroopan maat alkavat olla siinä kunnossa että eivät pysty enää kauaa velkojaan hoitamaan. Äärimmilleen viety talouskuri vaikuttaisi varmasti yhteiskuntarauhaan ja söisi kasvun siemeniä.
Pidän todennäköisempänä, että EKP setelirahoittaa velat pois. Koska suora rahan antaminen on muodollisesti kiellettyä, se ostaa velkakirjoja, joille se sopii ikuisen maksuajan ja nollakoron. Jossain vaiheessa kyllin vanhat velkakirjat voi “unohtaa” kun ovat maanneet taseessa vuosikymmenen tai pari, eli se on käytännössä akordi.
Keskustelu menee näin:
Saksalainen säästäjä: Mutta mutta sovittiin ettei setelirahoiteta…
Italialainen “liikemies”: Tämä on laina, capiche?
Kun valtioita setelirahoittaa tarpeeksi, sivutuotteena siitä aiheutuu myös inflaatiota. EKP voi sitten vähitellen lopettaa hölmöilyn negatiivisten korkojen kanssa ja päättää, että tällainen etuoikeus koskee vain valtioita. Pankkijärjestelmä ei tule syömään itseään hallitsemattomalla inflaatiolla. Eihän kukaan pure omaa kättään.
Ongelma nähdäkseni on, että vaikka korkopolitiikalla pyritään auttamaan valtioita, niihin letkuihin on hypännyt liikaa mukaan myös muita talouden toimijoita, hampaisiin vivutetuista yksityishenkilöistä lähtien.
Kiitos artikkelin jakamisesta! Muutama huomio tuohon päättelyysi.
Se, että odotettua voimakkaampi inflaatio on huono asia pankeille ei kääntäen tarkoita, että jos pankki osakkeet mörnii, markkina odottaa voimakasta (tai valtavaa kuten ilmaisit) inflaatiota.
Itse asiassa, inflaatio-odotukset ovat lössähtäneet:
Käsittääkseni pankkisektorin kurimuksen pääsyitä ovat mm.
-Kasvanut regulaatio ja pääomavaatimukset (voitoista isompi osa jää pankeille puskureiksi, vähemmän osinkoja omistajille, isommat complience osastot jotka eivät tuota muuta kuin muiden harmiksi byrokratiaa)
-Nollakorot: tästä on monenlaista mielipidettä, mutta korkokäyrän painuessa alas pankkien marginaalit ovat rusentuneet. Pankkien bisnes on lainata pääomaa, josta on niukkuutta. Jos sinulla on niukkuushyödyke, voit ottaa siitä isompaa siivua itselleen. Mutta mitäs jos raha ei olekaan niukkuushyödyke enää?
-Disruptio: kaikenmaailman digibuntsibum bisnekset Revelutista Facebookiin ja Amazoniin tähyävät pankkien tontille. Tuhannet pienet firmat nakertavat pankkien tulovirtoja sieltä täältä. Yhden piraijan purema ei vielä tunnu, mutta tuhat piraijaa syö isonkin pankin tulosta nopeasti. Myös Inderes on yksi näistä tuhansista piraijoista jotka syö pankkien vanhaa leipää yhdestä kulmasta.
-Yhdysvalloissa pankkisektori, kiitos voimakkaamman talouskasvun, jämäköiden pelastustoimien ja terveemmän korkoympäristön takia voi paremmin. Euroopassa tilanne on paljon huonompi. Japanissa nollakorot ovat tehneet pankeille kunnolla hallaa jo vuosia.
Luin hieman vaikeaselkoisen blogin inflaation vaikutuksesta osakkeisiin yleensä, kannattaa vilkaista.
Miksi inflaatio tarkoittaisi matalampia arvostuskertoimia osakkeille yleensäkin?
Tuon saman asian voinee yksinkertaisemmin ilmaista näin.
Kuvitelkaa yhtiö nimeltä Mordea. Sijoittajat vaativat Mordealta 10 % reaalista (inflaatio huomioitu) tuottoa. Mordean liiketoiminta on vakaata eikä kasvuun investoida, joten koko tulos maksetaan osinkoina ulos. Mordean P/E on siis 10x, koska osinkotuotto on 10 % ja osingonjakosuhde on 100 %.
Mordea toimii 0-inflaatio ympäristössä.
Siten inflaatio kohoaakin 10 %:iin. Sijoittajat eivät tyydy siihen, että heidän reaalituotto (eli heidän ostovoimansa) kasvaa enää vain 0 % vuodessa, jos Mordean tulos ei muutu mihinkään. He juoksevat siis paikallaan Mordean nimellisesti 10 % osinkotuoton kanssa. Sijoittajat vaativat edelleen, että heidän ostovoiman Mordea-sijoituksessa on kasvettava 10 % vuodessa. Täten Mordean osake puolittuu, jolloin P/E 5x ja nimellinen osinkotuotto kohoaa 20 %:iin, mutta reaalisesti se on" vain" 10 % edelleen.
Todella karkea esimerkki, oikeassa maailmassa mukana olisi myös verot. Sen lisäksi on kysymysmerkki, voiko Mordea nostaa hintojaan inflaation mukana? Pitääkö Mordean investoida lisää liiketoimintaansa kompensoidakseen marginaalien heikentymistä isommalla volyymilla? Mitä jos raaka-aineiden hinnoissa inflaatio näkyy täysimääräisesti, mutta Mordea ei voi nostaa hintoja? Silloin sen tulos romahtaisi.
Lisäys: tässä myös Buffettin klassikkoteksti inflaatiosta ja osakkeista vuodelta 1977 Buffett: How inflation swindles the equity investor (Fortune Classics, 1977) | Fortune
Vielä jatkona ylläolevaan:
Inflaatio näkyy verona osakkeissa etenkin kumulatiivisesti pitkässä juoksussa.
Helsingin pörssin nimellinen vuosituotto pörssin olemassaolon ajan on ollut 13 %.
Jos sijoittaja ekstrapoloisi tuosta, hän voisi odottaa 1000 euron sijoituksen kasvavan 30 vuodessa 39 000 euroon.
1000 eurolla saa 1000 juustohampurilaista, 30 vuoden päästä hän laskeskelee syövänsä 39 000 juustohampparia.
Mutta entä kun huomioidaan inflaatio? Helsingin pörssin tuotto on ollut enää 6 % sen jälkeen, vähän vajaa riippuen ajanjaksosta.
Meidän sijoittajan 39 000 hampurilaista putoaa alle 6000 hampurilaiseen.
Sijoittamisessa viime kädessä ratkaisee, kuinka monta hampurilaista enemmän saat tulevaisuudessa luopumalla tämän päivän kulutuksesta ja sijoittamalla rahat. Kova inlfaatio voi aiheuttaa jopa tilanteen, että huolimatta hyvistäkin sijoitustuotoista syöt huonommin tulevaisuudessa, kuin tänään.
Ja tuostakin vielä verokarhu syö piensijoittajan hampurilaispotista liki 2000 ahnaaseen suuhunsa.
Jep, en edes kehdannut mainita jotta esimerkki ei olisi liian masentava.
Mutta miettikää sijoittajaa, joka sijoittaa vaikka johonkin osinko-osakkeeseen 7 % osingon takia.
Verottaja vie ensin 25,5 % ennakonpidätyksessä, eli oikeasti tuotto on 5,3 %.
Ja sitten päälle tulee vielä “inflaatiovero”…
Paitsi, että inflaatio on laskenut, tuon sinun käyräsi mukaan ne vähäisetkin odotukset ovat tulleet alitetuiksi. Pankkiosakkeet eivät ole hirveästi nousseet.
Mutta kurssien pitäisi hinnoitella tulevaa. Samalla korot ovat jo käytännössä niin alhaalla kun niitä realistisesti voi mielestäni laskea, vai odotetaanko täällä ihan realistisesti syvän negatiivisia korkoja? Norjahan on pankkien luvattu maa, ja siellä on keskuspankkikorko vielä positiivinen. Ruotsissakin ainakin ennen koronaa puhuttiin jopa nostosta nollan yläpuolelle 2021 aikana.
En kerta kaikkiaan keksi, mitä ihmetta pankkiosakkeisiin on hinnoiteltu, että niillä pitää normaalioloissakin olla 10 ja ROE% 15-20% ja p/b alle 1. Mahdollisesti kasvava liikevaihtokin jos on pikkupankki.
Regulaatio ja rahanpesuepäilyt joo, mutta ei jokainen pankki ole Mordea tai Schwedbank. 
Verneri hyvä on jo unohtanut valtiovallan kädenojennuksen kotimaisiin osakkeisiin sijoittavalle piensijoittajalle tämän vuoden alusta - osakesäästötilin nimittäin.
Korkojen lasku nollaan riittää jo aiheuttamaan tuhoa. Tässä on europankkien NIM, eli net interest margin: paljonko pankki saa korkotuottoja lainoistaan vs. paljonko pankki joutuu maksamaan korkoja lainaajilleen (lainat, talletukset jne.).
Korkojen laskun myötä NIM on hissukseen kuristunut alati pienemmäksi:
Rapsa on vuoden 2018 lopulta, mutta trendi on sama käsittääkseni.
Miettikää, kun samalla pääbisnes kutistuu joudut investoimaan a) digitalisaatioon joka vie miljardikaupalla rahaa kuten Nordeassa ollaan nähty ja b) joudut kasvattamaan useamman tuhannen ihmisen compliance osaston ja vielä c) palkkiotuotot esim. osakevälityksessä on paineessa.
Ei ihme, että pankkien tuotot ovat romahtaneet finanssikriisin jälkeen.
Moni on uumoillut, etenkin ns. deep value -kaverit (diippejä pankit ovatkin todellakin), käännettä halvan näköisellä sektorilla mutta vastoinkäymiset tuntuvat jatkuvan.
Itsekin pohdiskelen miten oman työssäkäyntini järkkään Koronan jälkeen. Minulla on työssäkäyntipaikkakunnalla vuokra-asunto, missä ennen koronaa olin 3-4 yötä viikossa. Viimeisen 2kk aikana olen käynyt siellä kerran. Varsinaiselta asunnolta työpaikalle alle 2h matka.
Kunhan tiedossa mitä koronan jälkeinen aika on niin voi olla että pk seudun vuokra-asuntomarkkinoille tulee yksi vapaa kämppä lisää, lounasravintola menettää yhden vakiasiakkaan ja työnantajalle tulee pienempi paine etsiä suurempaa toimistoa.
Tuskin olen ainoa näitä asioita pohdiskeleva.
Hieman yllättäen trendi on aika vakaa. Itselläni on vain pieniä pankkeja, toki niitä kohdellaan yhtä kovalla kädellä.
Tähän vielä raportti
Antti Saaren (Nordea) mielestä korjausliikkeet on toistaiseksi ehkä nähty?
