Minusta kohtuullinen inflaatio olisi yksi keino koronasta aiheutuvan velkakuorman keventämiseksi. Etelä-Euroopan maat alkavat olla siinä kunnossa että eivät pysty enää kauaa velkojaan hoitamaan. Äärimmilleen viety talouskuri vaikuttaisi varmasti yhteiskuntarauhaan ja söisi kasvun siemeniä.
1 tykkäys
Pidän todennäköisempänä, että EKP setelirahoittaa velat pois. Koska suora rahan antaminen on muodollisesti kiellettyä, se ostaa velkakirjoja, joille se sopii ikuisen maksuajan ja nollakoron. Jossain vaiheessa kyllin vanhat velkakirjat voi “unohtaa” kun ovat maanneet taseessa vuosikymmenen tai pari, eli se on käytännössä akordi.
Keskustelu menee näin:
Saksalainen säästäjä: Mutta mutta sovittiin ettei setelirahoiteta…
Italialainen “liikemies”: Tämä on laina, capiche?
Kun valtioita setelirahoittaa tarpeeksi, sivutuotteena siitä aiheutuu myös inflaatiota. EKP voi sitten vähitellen lopettaa hölmöilyn negatiivisten korkojen kanssa ja päättää, että tällainen etuoikeus koskee vain valtioita. Pankkijärjestelmä ei tule syömään itseään hallitsemattomalla inflaatiolla. Eihän kukaan pure omaa kättään.
Ongelma nähdäkseni on, että vaikka korkopolitiikalla pyritään auttamaan valtioita, niihin letkuihin on hypännyt liikaa mukaan myös muita talouden toimijoita, hampaisiin vivutetuista yksityishenkilöistä lähtien.
7 tykkäystä
Kiitos artikkelin jakamisesta! Muutama huomio tuohon päättelyysi.
Se, että odotettua voimakkaampi inflaatio on huono asia pankeille ei kääntäen tarkoita, että jos pankki osakkeet mörnii, markkina odottaa voimakasta (tai valtavaa kuten ilmaisit) inflaatiota.
Itse asiassa, inflaatio-odotukset ovat lössähtäneet:
Käsittääkseni pankkisektorin kurimuksen pääsyitä ovat mm.
-Kasvanut regulaatio ja pääomavaatimukset (voitoista isompi osa jää pankeille puskureiksi, vähemmän osinkoja omistajille, isommat complience osastot jotka eivät tuota muuta kuin muiden harmiksi byrokratiaa)
-Nollakorot: tästä on monenlaista mielipidettä, mutta korkokäyrän painuessa alas pankkien marginaalit ovat rusentuneet. Pankkien bisnes on lainata pääomaa, josta on niukkuutta. Jos sinulla on niukkuushyödyke, voit ottaa siitä isompaa siivua itselleen. Mutta mitäs jos raha ei olekaan niukkuushyödyke enää?
-Disruptio: kaikenmaailman digibuntsibum bisnekset Revelutista Facebookiin ja Amazoniin tähyävät pankkien tontille. Tuhannet pienet firmat nakertavat pankkien tulovirtoja sieltä täältä. Yhden piraijan purema ei vielä tunnu, mutta tuhat piraijaa syö isonkin pankin tulosta nopeasti. Myös Inderes on yksi näistä tuhansista piraijoista jotka syö pankkien vanhaa leipää yhdestä kulmasta.
-Yhdysvalloissa pankkisektori, kiitos voimakkaamman talouskasvun, jämäköiden pelastustoimien ja terveemmän korkoympäristön takia voi paremmin. Euroopassa tilanne on paljon huonompi. Japanissa nollakorot ovat tehneet pankeille kunnolla hallaa jo vuosia.
Luin hieman vaikeaselkoisen blogin inflaation vaikutuksesta osakkeisiin yleensä, kannattaa vilkaista.
Miksi inflaatio tarkoittaisi matalampia arvostuskertoimia osakkeille yleensäkin?
Tuon saman asian voinee yksinkertaisemmin ilmaista näin.
Kuvitelkaa yhtiö nimeltä Mordea. Sijoittajat vaativat Mordealta 10 % reaalista (inflaatio huomioitu) tuottoa. Mordean liiketoiminta on vakaata eikä kasvuun investoida, joten koko tulos maksetaan osinkoina ulos. Mordean P/E on siis 10x, koska osinkotuotto on 10 % ja osingonjakosuhde on 100 %.
Mordea toimii 0-inflaatio ympäristössä.
Siten inflaatio kohoaakin 10 %:iin. Sijoittajat eivät tyydy siihen, että heidän reaalituotto (eli heidän ostovoimansa) kasvaa enää vain 0 % vuodessa, jos Mordean tulos ei muutu mihinkään. He juoksevat siis paikallaan Mordean nimellisesti 10 % osinkotuoton kanssa. Sijoittajat vaativat edelleen, että heidän ostovoiman Mordea-sijoituksessa on kasvettava 10 % vuodessa. Täten Mordean osake puolittuu, jolloin P/E 5x ja nimellinen osinkotuotto kohoaa 20 %:iin, mutta reaalisesti se on" vain" 10 % edelleen.
Todella karkea esimerkki, oikeassa maailmassa mukana olisi myös verot. Sen lisäksi on kysymysmerkki, voiko Mordea nostaa hintojaan inflaation mukana? Pitääkö Mordean investoida lisää liiketoimintaansa kompensoidakseen marginaalien heikentymistä isommalla volyymilla? Mitä jos raaka-aineiden hinnoissa inflaatio näkyy täysimääräisesti, mutta Mordea ei voi nostaa hintoja? Silloin sen tulos romahtaisi.
Lisäys: tässä myös Buffettin klassikkoteksti inflaatiosta ja osakkeista vuodelta 1977 Buffett: How inflation swindles the equity investor (Fortune Classics, 1977) | Fortune
13 tykkäystä
Vielä jatkona ylläolevaan:
Inflaatio näkyy verona osakkeissa etenkin kumulatiivisesti pitkässä juoksussa.
Helsingin pörssin nimellinen vuosituotto pörssin olemassaolon ajan on ollut 13 %.
Jos sijoittaja ekstrapoloisi tuosta, hän voisi odottaa 1000 euron sijoituksen kasvavan 30 vuodessa 39 000 euroon.
1000 eurolla saa 1000 juustohampurilaista, 30 vuoden päästä hän laskeskelee syövänsä 39 000 juustohampparia.
Mutta entä kun huomioidaan inflaatio? Helsingin pörssin tuotto on ollut enää 6 % sen jälkeen, vähän vajaa riippuen ajanjaksosta.
Meidän sijoittajan 39 000 hampurilaista putoaa alle 6000 hampurilaiseen.
Sijoittamisessa viime kädessä ratkaisee, kuinka monta hampurilaista enemmän saat tulevaisuudessa luopumalla tämän päivän kulutuksesta ja sijoittamalla rahat. Kova inlfaatio voi aiheuttaa jopa tilanteen, että huolimatta hyvistäkin sijoitustuotoista syöt huonommin tulevaisuudessa, kuin tänään. 
10 tykkäystä
Ja tuostakin vielä verokarhu syö piensijoittajan hampurilaispotista liki 2000 ahnaaseen suuhunsa.
4 tykkäystä
Jep, en edes kehdannut mainita jotta esimerkki ei olisi liian masentava.
Mutta miettikää sijoittajaa, joka sijoittaa vaikka johonkin osinko-osakkeeseen 7 % osingon takia.
Verottaja vie ensin 25,5 % ennakonpidätyksessä, eli oikeasti tuotto on 5,3 %.
Ja sitten päälle tulee vielä “inflaatiovero”…
4 tykkäystä
Paitsi, että inflaatio on laskenut, tuon sinun käyräsi mukaan ne vähäisetkin odotukset ovat tulleet alitetuiksi. Pankkiosakkeet eivät ole hirveästi nousseet.
Mutta kurssien pitäisi hinnoitella tulevaa. Samalla korot ovat jo käytännössä niin alhaalla kun niitä realistisesti voi mielestäni laskea, vai odotetaanko täällä ihan realistisesti syvän negatiivisia korkoja? Norjahan on pankkien luvattu maa, ja siellä on keskuspankkikorko vielä positiivinen. Ruotsissakin ainakin ennen koronaa puhuttiin jopa nostosta nollan yläpuolelle 2021 aikana.
En kerta kaikkiaan keksi, mitä ihmetta pankkiosakkeisiin on hinnoiteltu, että niillä pitää normaalioloissakin olla 10 ja ROE% 15-20% ja p/b alle 1. Mahdollisesti kasvava liikevaihtokin jos on pikkupankki.
Regulaatio ja rahanpesuepäilyt joo, mutta ei jokainen pankki ole Mordea tai Schwedbank. 
3 tykkäystä
Verneri hyvä on jo unohtanut valtiovallan kädenojennuksen kotimaisiin osakkeisiin sijoittavalle piensijoittajalle tämän vuoden alusta - osakesäästötilin nimittäin.
2 tykkäystä
Korkojen lasku nollaan riittää jo aiheuttamaan tuhoa. Tässä on europankkien NIM, eli net interest margin: paljonko pankki saa korkotuottoja lainoistaan vs. paljonko pankki joutuu maksamaan korkoja lainaajilleen (lainat, talletukset jne.).
Korkojen laskun myötä NIM on hissukseen kuristunut alati pienemmäksi:
Rapsa on vuoden 2018 lopulta, mutta trendi on sama käsittääkseni.
Miettikää, kun samalla pääbisnes kutistuu joudut investoimaan a) digitalisaatioon joka vie miljardikaupalla rahaa kuten Nordeassa ollaan nähty ja b) joudut kasvattamaan useamman tuhannen ihmisen compliance osaston ja vielä c) palkkiotuotot esim. osakevälityksessä on paineessa.
Ei ihme, että pankkien tuotot ovat romahtaneet finanssikriisin jälkeen.
Moni on uumoillut, etenkin ns. deep value -kaverit (diippejä pankit ovatkin todellakin), käännettä halvan näköisellä sektorilla mutta vastoinkäymiset tuntuvat jatkuvan.
3 tykkäystä
Itsekin pohdiskelen miten oman työssäkäyntini järkkään Koronan jälkeen. Minulla on työssäkäyntipaikkakunnalla vuokra-asunto, missä ennen koronaa olin 3-4 yötä viikossa. Viimeisen 2kk aikana olen käynyt siellä kerran. Varsinaiselta asunnolta työpaikalle alle 2h matka.
Kunhan tiedossa mitä koronan jälkeinen aika on niin voi olla että pk seudun vuokra-asuntomarkkinoille tulee yksi vapaa kämppä lisää, lounasravintola menettää yhden vakiasiakkaan ja työnantajalle tulee pienempi paine etsiä suurempaa toimistoa.
Tuskin olen ainoa näitä asioita pohdiskeleva.
5 tykkäystä
Hieman yllättäen trendi on aika vakaa. Itselläni on vain pieniä pankkeja, toki niitä kohdellaan yhtä kovalla kädellä.
Tähän vielä raportti
2 tykkäystä
Antti Saaren (Nordea) mielestä korjausliikkeet on toistaiseksi ehkä nähty?
11 tykkäystä
Hyvä nosto!
Tuosta twiittiketjusta poimin tällaisen graafin joka on tänne nostamisen arvoinen myös.
Jos suhteuttaa osakkeiden riskilisää 10v Yhdysvaltain lainankorkoon, näkyy ostopaikat aika hyvin ja kuinka ainutlaatuinen (ja nopea) paikka tuo maaliskuu olikaan viimeisen 20 vuoden aikana.
5 tykkäystä
Otanpa minäkin vielä kantaa tähän asiaan. Minuuttitason arvailuista en tiedä, mutta olen palstaa seurannut satunnaisesti muutamia kuukausia, ja koko ajan olettanut, että tässä on kyse PÄIVÄN PÖRSSIN suunnasta. Perusteluja toki pitäisi olla aina. Oikeastaan päivän pörssin suunta on ainoa syy, miksi tätä palstaa luen. Toki myös makrotason muutokset kiinnostavat, mutta pörssihän on etupainotteinen: makro-uutiset heiluttavat pörssiä heti, kun uutiset tulevat julki, joten itsekin täytyy reagoida nopeasti. Joten kyllä, päivän pörssin suunta on tärkeä asia tällä palstalla, koska se tulee näkymään myös pitemmällä aikajänteellä pörssissä. Eikä kannata avata uutta ketjua, koska samat tekijät heiluttavat pörssiä sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Lisäksi näitä keskusteluketjuja alkaa olla jo turhan paljon, eikä tähän ketjuun tule mitenkään turhan runsaasti sisältöä, joten tämä olisi loogisin paikka kaikenlaiselle pörssien suuntaan liittyvälle keskustelulle ja uutisille. Kiitos nam 
9 tykkäystä
Jotenkin minun päässäni on sellainen muistikuva, että suomalaisten pankkien NIMmit eli korkokatteet ovat kääntyneet kasvuun viime aikoina — ei tosin ehkä trendiksi asti vielä. Muistikuvani saattaa toki olla aivan väärä.
1 tykkäys
Hyvä nosto, muistin väärin: trendi on ollut vakaa tai hieman elpyvä kuten tuosta Helelin ajantasaisemmasta kuviosta näkyy. 
2 tykkäystä
Eipä ole syytä ainakaan Inderes forumilla pitää useampia välilehtiä tai ikkunoita auki, koska yksi riittää vallan mainiosti. Tuolta vasemmalta ylhäältä kun klikkaat mökin kuvaa, niin sen alta näet mitä viestejä sinulla on lukematta eri ketjuissa, joita normaalisti seuraat. 
2 tykkäystä
Hyvää sisältöä herra Winston! Lisää vain iltakatsauksia! 
1 tykkäys
Et sikäli ollut väärässä, että kuvaajasta ilmi käyvällä tavalla suomalaiset pankit ovat Euroopan pohjasakkaa, mitä tulee NIM:iin. Eli tuossahan suomalaisittain NIM on sellainen 1% kun Vernerin kuvaajasta voisi ymmärtää jopa 1.5%, mikä eurooppalaista keskitasoa olisikin.
Itselläni on Pareto Bank suosiossa, jolla NIM ollut siinä päälle 5%. Tavanomaiseksi “oikeaksi” liikepankiksi varsin kova. Toki se on norjalainen, eli douppaa totta kai. Toinen suosikkini ruotsalainen Resurs Bank, joka hieman spugempaa lainailee, mutta kasvavassa taloudessa ja NIM vajaa 10%
Mutta pankkisektori on hyvin painettu kannattavuudesta riippumatta. Huonosti kannattavalle nykyarvotuksen tai matalammankin ymmärtää, mutta kaikkea on tarjolla.
No eihän nuo kumpikaan europankkeja ole, että sikäli fuskaan.
2 tykkäystä
Pakko todeta tähän, että esim itseäni kiinnostaa eniten rahan tekeminen mitä sijoitustoimintaan tulee, niin kuulostaa aivan järkyttävälle tuo vaihtoehto A, kun ilmeisesti muuta ei jää käteen kun kyky halutessaan tappaa muut tylsyyteen ruokapöytäkeskusteluissa ja mahdollisesti joku indeksien kaltainen tuotto eläkeikään, mikä sekin taitaa jäädä suurimmalta osalta saamatta.
Vaikka sarkastiseen ja kärkevään tapaan ilmaisit mielipiteesti tästä tyypistä B, eli “muut tavat kuin omani, ovat vääriä” tyyppisestä sijoittajasta, niin itseäni tuo kurssiliikkeiden analysoiminen, enemmin kun mihin jotkin (suomi)yhtiöt on menossa, on tuonut keinot ja kiinnostuksen oppia ymmärtämään miten pörssissä saa painettua rahaa aina vaan enemmän ja lyhyemmällä aikahorisontilla. Maalaat kovin tyhmän kuvan tästä vaihtoehdosta B, mutta fiksu osaa suodattaa saamansa informaation ja itse päätellä asioista ihan huolimatta siitä minkä tyyppinen sijoittaja on.
Moni tosiaan käyttää merkittävän paljon aikaa esim “oppimalla miten talous toimii”, mutta käsittääkseni monikaan ei kuitenkaan saa kummoista vastinetta käyttämälleen ajalle ainakaan tuottojen valossa. Minusta ihmiselämän lyhyttä aikaa voi käyttää huomattavasti viisaamminkin, mutta se on tietysti vain oma subjektiivinen mielipiteeni. Käy kai jotkut lottovoittajatkin vielä töissä, joten meitä on moneen junaan.
Lienen vähemmistöä kun 10v päästä minua ensi sijaisesti kiinnostaa paljonko tällä toiminnalla on tehty rahaa (ajankäyttöön suhteutettuna), mutta samalla myös tyytyväinen, että suurinosa muista keskittyy olemaan niitä “kehittyneitä sijoittajia” ja tankkaamaan tietoa, mitä itse ei jaksa lukea ja välillä jakavat sitä tietoa briiffatumpina versioina esim tämän kaltaisille foorumeille. Arvostus siitä.
Nimimerkki: Ei ainuttakaan yhtiöraporttia luettu, mutta käsitys miten pörssissä tehdään tuottoa yli indeksien.
8 tykkäystä