Tässä on ytimekkäästi TS Lombardin koonti, mikä on tällä hetkellä asiain laita rokotteen suhteen. Pisimmällä putkessa on tällä hetkellä Oxfordin yliopistossa kehitetty rokote. TS Lombardin mukaan syksyyn mennessä saadaan aikaisintaan vahvempaa tietoa toimivuudesta, mitä seuraa vielä viranomaisporras.
Optimistiseksi kuvattavan arvion mukaan tässä tapauksessa UK olisi saatu rokotettu ensi vuoden alussa ja vasta pitkälle vuoden kuluessa muut maat. Tuotanto, jakelu, kansallisten viranomaisten syynit ja rokotukset kun ottavat oman aikansa.
Oma kysymyksensä varmaan on, millaisia mahdollisia vaikutuksia tiedolla toimivasta rokotteesta voisi olla ihmisten käyttäytymiseen. Missä määrin tieto muutaman kuukauden säteellä saatavasta rokotteesta kannustaa pidättäytymään esim. amerikkalaisia vielä hetkeksi sosiaalisista kontakteista ja niin sanotusta normaalista elämästä viime hetken tartunnan välttämiseksi?
Heitin aikaisemmin tänään linkin YouGovin kuun alussa toteuttamaan kyselyyn, josta voi yrittää vetää parempi kuin ei mitään -indikaation tähän pohdintaan.
Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #37
Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen.
Indeksit:
Oikein hyvää perjantaita ja erinomaista viikonloppua foorumilaiset! Tänään pörsseissä nähtiin kehitystä kohti ylempiä lukemia. Helsingin pörssi ja NASDAQ nousivat n. puolen prosentin verran, Muiden indeksien kehittyessä yli prosentin verran.
Markkinoita ajoivat viime aikojen positiiviset ja optimistiset ajatukset normaaliin paluusta. Koronahoidon saralta saatiin positiivisia uutisia. Tapausmäärät Yhdysvalloissa ovat silti erittäin korkealla, kun uusia päiväkohtaisia huippuja tehdään koko ajan.
Mä olen tässä jo pidempaan pohtinut “uutena sijoittajana” sitä että miksi makrotasolla eri maiden ja maanosien pörssit seuraavat niin identtisesti toisiaan? Jos USA:ssa tullaan 1% alaspäin jonkun koronahulen takia niin miksi euroopan tavallaan kuuluisi tulla perässä sen samat 1%. Ymmärrän kyllä että eletään globaalissa markkinataloudessa, mutta eikö juuri euroopan pitäisi tällä hetkekllä indeksitasolla nousta paljon voimakkaammin sen sijaan että se lähestulkoon orjallisesti seuraa USA:n ineksejä. Nasdaq ja S&P 500 vaan porhaltaa ohi kaikesta ja vaikka Euroopan tilanne on paljon parempi kuin USA:ssa Covidin suhteen…
Mä olen hyvin onnistuneesti peitonnut Helsingin indeksit mennen tullen (esimerkiksi tänään +1,4%-yksikköä verrattuna Helsikiin) mutta mulla on paljon Suomi-osakkeita joiden mörnimistä ihmettelen suuresti. Ihan konkreettinen esimerkki: Omistan Cargotecia, Wärtsilää ja Digiaa jotka ovat kaikki REILUSTI ALLE analytikoiden suositusten ja tulevaisuuden näkymien. Menevät kuitenkin silti aikalailla maailmanpörssin mukana eli ylös ja alas sitä samaa rataa kuin kaikkki muukin.
Mikä tässä on se “pihvi”, nimenomaan sijoitan osakevalintaprusteisesti, muttakun nämä ei irtaannu siitä kokonaisuudesta vaikka kaikki merkit sanoo että YLÖSPÄIN vaan ja jätetäään heikommat tuleen makaamaan (no ei ehkä Wärtsilä kuulu tähän lyhyellä aikavälillä mutta pidemmällä ehkä kuitenkin).
Eli se mitä halusin kysyä, oli että miksi useampi firma seuraa maailmanmarkkioita kuin sitä mikä on firman todellinen turnaukestävyys? Alan olla kyllästynyt siihen että kurssit eivät reagoi yhtiötasolla vaan maailmanmarkkinatasolla (nimimerkki: salkun kolmannes 80% plussalla ja kaikki muu vaan mörnii paikallaan.)
Minusta tuntuu, että tarkastelet sijoittamista nyt hivenen lyhytjänteisesti. Ensiksikin, jos et ole perehtynyt sijoituskirjallisuuteen, niin suosittelen vahvasti tekemään niin. Jos olet jo, niin hyvä. Jatka vaan opiskelua. Kirjallisuus antaa hyvät pohjat ymmärtää markkinoiden maanis-depressiivistä luonnetta, kuten Benjamin Graham toteaisi. Tässä on yksi esimerkki:
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna markkinat seuraavat reaalitaloutta, kuten evankelista @Verneri_Pulkkinen on meille lukuisia kertoja saarnannut. Lyhyellä aikavälillä, kuten päivä, viikko, kuukausi tai vuosi, ne toimivat kuten Graham tuossa edellä on kuvannut.
Toiseksi, kun tarkastellaan Jeremy Siegelin akateemista tutkimusta osakemarkkinoiden pitkän aikavälin kehityksestä, huomataan, että 30 vuoden jälkeen osakemarkkinat ovat huonoimmillaankin tuottaneet positiivisesti sillä oletuksella, että osingot palautetaan takaisin eli osingoista ostetaan lisää osakkeita. Lyhyellä aikavälillä (1 vuosi) huomataan, miten tuotto vaihtelee lähes +70 % ja -40 % välillä. Tästä esimerkkikuva:
Lopuksi on hyvä nostaa ajatuksiin myös sijoittajan ja spekulantin erot. Kuten on monesti tuotu esiin, muun muassa Sauli ja Juha, pitkällä aikavälillä sijoittajalle volatiliteetti ei ole riski - se on mahdollisuus joskus ostaa osaketta edulliseen tai jopa naurettavan halpaan hintaan. Sijoittaja saa siis tuottonsa yhtiöstä ja sen menestymisestä, kun taas spekulantti saa tuottonsa muilta sijoittajilta.
Lähteet:
Hämäläinen, K. & Oksaharju, J. (2016.) Sijoita kuin guru. Oksaharju Capital Oy.
Lisäys: Aki Pyysing jaotteli mielestäni osuvasti ihmisiä, jotka eivät sijoita osakkeisiin viimeisimmässä Teerenpelissä. Pyysing totesi, että osa ei sitten niin kun uskonnollisista syistä mene osakkeisiin, koska osa on sitä mieltä, että osakkeissa on aina kupla. Ja osa ei pysty ostamaan osakkeita sen takia, kun melkein joka toinen päivä niiden hinta laskee, mikä on melko ahdistavaa.
Nähdäkseni hän on tehnyt oivan ja oikeansuuntainen analyysin sekä ihmisistä että itse markkinasta.
Ole kärsivällinen. Kyllä ne parhaat yhtiöt pitkällä aikavälillä erottuvat.
Lyhyt vastaus kysymykseesi: osakkeiden hintoja ajaa kysyntä ja tarjonta. Jotta osakkeen hinta voisi nousta se vaatii aina vaan uutta rahaa, jolla halutaan ottaa riskiä.
Ja tämän vuoksi osakkeiden osto sopivalla aikajänteellä voi olla täysin OK vaikka reaalitalous olisi kuinka kuralla. Jos tänään kaikki on maansa myyneitä koska virus ja GDP-sakkaus, spekulantti spekuloi heti että 6kk päästä tilanne on jo paljon parempi, eli ei kun lappua kassiin. Tämä ajaa kursseja ylös. Jopa “järjettömän” ylös.
KoronaDippi oli äärimmäisen jyrkkä koska botit ja algoritmit tekevät tästäkin nykypäivänä nopeampaa.
Q2 tuloskaudella ennustan että nähdään pieniä notkahduksia ala- tai yrityskohtaisesti kun tulee uutta dataa miten huonosti oikeasti meni, ja sitten spekulantit ostavat ne vauhdilla kiinni. Sijoittaja ei hötkyile pätkääkään ellei halua lähteä spekuloimaan ko. dipin mahdollisuudella (myy ennen Q2 tulosta, osta kun jotkut panikoi) mutta tällöin hän ei ole enää sijoittaja vaan spekulantti.
Ihan hyviä pointteja teillä on, mutta haeskelin enmmän takaa sitä että mistä tämä johtuu. Miksi yhtiöiden kurssit seuraavat niin paljon toisiaan eivätkä seuraa omaa arvoaan (siis lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä varmasti). Ja minulla ei ole mitään kiirettä tässä, pohdiskelen vaan niitä tekijöitä mitä tän taustalla on.
Kysyntä ja tarjonta ajavat hinnanmuodostumista, mutta juuri tästä johtuen rahaa ei tarvita aina paljoakaan.
Pienikin määrä rahaa nostaa kurssia, jos tarjonta on niukkaa. Tämän rahan ei edes tarvitse olla “uutta” ulkopuolelta tulevaa rahaa, vaan periaatteessa samatkin ihmiset voivat ostaa ja myydä ringissä nousevaan kurssiin ajaen hintaa ylös.
Silloin tällöin kurssi muuttuu ilman rahanvaihtoakin, jos monet osapuolet implisiittisesti hyväksyvät, että käypä arvo “nyt vain on korkeampi/matalampi”. Kaupankäynti vain alkaa uudelta tasolta silloin ja arvonnousu on kaupankäynnin välissä.
Mieti asiaa vaikka yksilön kannalta: jos henkilö menee ostamaan yhtä osaketta, niin kuinka usein sama henkilö ostaa myös toista tai kolmatta osaketta? Sama pätee myös myyntiin. Jos suurin osa markkinoilla olevista pelureista tekee samaa, niin äkkiä kurssit alkavat seuraamaan samaa sentimenttiä. Varmasti monimutkaisempi asia kuin tässä esitän tosin.
Näinhän se juuri on. Suurin osa uudesta riskiä ottavasta rahasta on peräisin vanhoilta sijoittajilta. Mutta yhtä kaikki: vaikka sekä ostajien että myyjien mielipide osakkeen (osakkeiden) hinnasta muuttuu samaan aikaan korkeammaksi, kurssi ei nouse ellei jollakulla ole lisää rahaa ostaa kalliimmalla hinnalla.
En muista lähdettä, mutta kuvio on tavallaan simppeli. Kun jokin osa markkinasta lähtee laskuun, monet haluavat varmistaa oman tuottonsa/rahansa instrumentista riippumatta → osakkeet myyntiin → tarjonta kasvaa ja kysyntä vähenee (eli hinta laskee). Toisekseen kun rahastoista ja etf:stä vedetään rajoja pois, niiden on pakko myydä kaikkea tasaisesti. Lisäksi monen instituutiosijoittajan käsiä voi sitoa tietyt rajaehdot. Kaikki tuo luo helposti itseään ruokkivaa kehää (molempiin suuntiin).
Lisäksi on hyvä huomata, että hinta muodostuu oikeastaan vain ostajien ja myyjien toimista. Buy and hold omistajat eivät osallistu hold vaiheessa ollessaan hinnanmuodostukseen ja siksi markkinaturbulensseissa aina korostuvat myyjät/ostajat, eivät omistajat kokonaisuudessaan.
Suhtaudu ilmiöön niin, että tämä on koko osakepoiminnan mielekkyyden pointti. Jos yhtiöitä ei koskaan joutuisi väärin hinnoitelluksi, olisi sama laittaa rahat indeksiin.
Samalla pitäen mielessä, ettei hinnoitteluvirheillä ole mitään velvollisuutta korjautua vain siksi, että juuri sinä keksit sen. Ainakin kunnes olet niitä keksimällä vaurastunut niin, että sijoitat miljoonia. Hyvänkin yhtiön osake voi mörniä muutaman vuodenkin, ennen kuin yhtiön “hyvyys” pakottaa kurssin nousuun.
Osa arvopaperien hintakäyttäytymisestä johtuu siitäkin, että ne ovat “luonteensa vankeja”. Esim. Kehittyvien markkinoiden riskistä osa johtuu siitä että ne mielletään riskisiksi. Kun sijoittajat mieltävät jonkun riskiseksi, he vetävät niistä rahansa herkemmin pois. Taas vähäriskiseksi mielletyistä ei. Näin ennakkokäsitys vahvistaa ilmiötä.
Otetaan esimerkiksi vaikka osake jonka beta-kerroin on kaksi, ts. osakkeen hinta liikkuu indeksin suuntaan keskimäärin kaksinkertaisella nopeudella. Sijoittajilla on tämä mielessä jo sijoitushetkellä. Kun pörssi-indeksi liikahtaa vaikkapa kaksi prosenttia, aika äkkiä markkinat huomaavat jos korkean betan osake ei olekaan muutoksessa mukana, ja alkavat toimia sen mukaisesti. Niinpä useimmiten ainakin kerran päivän aikana markkinaliike tarttuu vastavirtaan liikkuvaan korkean betan osakkeeseen, vaikka pääsuunta jäisikin lopulta ennalleen.
Tuo oli hyvä vastaus, noinhan se menee pitkälti. Suomihan on ihan takapajula isoihin markkinoihin verrattuna ja suomi-osakkeita omistaa todennäköisesti ulkomaalaiset sijoittajat paljon enemmän kun Suomalaiset. Joten lyövät heti myyntiin tälläisen reunamarkkinan osakkeet ja kurssit kyykkää. Mutta sehän on vaan ainoastaa positiivista, voi saada jopa ihan ok hintaan jotain osakkeita.
Tämä on just näin. Ketjujen kiinnostavuus muuttuu päivä päivältä vähemmän kiinnostavimmiksi, kun ne täyttyy otsikon ulkopuolisista tarinoista. Kun käyttäjien määrät kasvaa ja mukaan tulee uusia laiskimuksia, kysellään itsestään selvyyksiä tai jo moneen kertaan käsiteltyjä aiheita. Kun viitsittäisiin käyttää etsi-toimintoa, niin ei tarvitse koko ketjua lukea, vaan voi poimia käsiteltyjä aiheita. Laiskuus ärsyttää sekä ketjujen täyttyminen aiheen ulkopuolisista viesteistä.
