Eivät ne kuplahinnoissa olleet, mutta ei niilläkään monella mitenkään erityisen hienosti mennyt. Tässä muutamia esimerkkejä:
Coca cola: Oli tehnyt huiput jo 1998, mutta laskutrendi jatkui v. 2005 saakka ja uudet huiput tehtiin vasta 2014
Walmart: vuoden 2000 huiput ylitettiin vasta v. 2012
Johnson & Johnson: Teki 2000 vuoden alussa yli -30% dipin, jonka jälkeen jatkoi tasaista nousua. Jos osti v. 1999 huippuun niin seuraavan n. 12 vuoden tuotto oli kuitenkin vain 25% (+osingot) eli n. 2% / vuosi, joten ei tämäkään mikään menestystarina ollut.
Ylipäätään tuo 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli kyllä sijoittamisen suhteen aika menetetty vuosikymmen ja S&P 500kin tosiaan ylitti v. 2000 huiput vasta 2013
Coca-Colankin P/E kohosi 40x ja monet muut kasvujätit samoin ysärin lopulla. It-osakkeet vei huomion, mutta kyllä kuplaantuminen koski laajemminkin pörssiä joskaan ei kaikkia sektoreita kuten teollisuutta yms., kuten täällä nostettu esiin.
Lopuksi vain it-osakkeet nousivat mikä näkyy hyvin siinä, että muu pörssi aloitti karhumarkkinan hissukseen jo 1998 mutta indeksitasolla huiput tehtiin maaliskuussa 2000.
Tämä kuvastaa hyvin sitä, että indeksien käppyröiden alla voi olla monenlaista markkinavaihetta ja tilannetta päällä samaan aikaan.
Nyt softafirmat tekevät parasta tulosta pörssissä mitä kannattavuuteen ja bisnesprofiiliin tulee. Samalla korot matelee nollassa.
Vaikka pörssin arvostus (jenkeissä) lähentelee jo -99 tasoa ja paikoitellen on selkeitä ylilyöntejä (vety, jotkut softafirmat, Zoomit yms), tuskin voi olla yllättynyt jos nyt vedettäisiin vielä pahemmat överit.
2000 koko pörssin P/E kipusi 35x tasoille… ja korot oli kuitenkin 5-6 %.
Tämä on erinomainen nosto. Ihan sama ilmiöhän toistui 20-vuotta myöhemminkin, kun voimakkailla kasvuosakkeilla painettiin ATH-lukuihin vaikka suuri osa perusteollisuudesta teki huippunsa 2018 ja oli parin vuoden laskutrendissä jo ennen Korona-rotkoa.
Kiitos, kunhan pohdiskelin täällä esiinnostettua. Nuo käppyrät kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Meillähän oli käytännössä teollisuustaantuma 2018/2019 globaalisti. Sijoittajat riiteli koko vuoden 2018/19 siitä, painaako kauppasota koko maailmantaloutta taantuman puolelle. Se painoikin vain teollisuutta ja niin voitiin rallatella aina 2020 alkuun asti. Korona katkaisi elpymisen äkillisesti.
Tuossa hyvä kuvapari kotipörssistä josta käy hyvin ilmi mitä tapahtuu, kun fear & greed index lähestyy 100 eli puhdasta ahneutta. En nyt ota kantaa siihen, onko Solteq kotipörssin aliarvostetuin firma, kun en siihen ole sen tarkemmin tutustunut, mutta tuollaiset keulinnat kuukaudessa Inden viimeisestä tavoitehinnasta ilman posareita tai vastaavaa alkaa kyllä näyttämään siltä, että nyt metsästetään ehkä hiukan väkisin sitä seuraavaa QT ja FOMO jyllää täälläkin
Hyvältä taas näyttää. Suurimpien positioiden stop-losseja saanut tänään taas hilata muutaman pykälän ylöspäin. Näissä saa tietysti olla tarkkana ja varsinkin volatiliteetin omaavien lappujen kanssa: ettei tule turhaa lopetettua positiota päiväheilunnan takia. Sinänsä tyydyttävää, varsinkin jos laskee salkun kehityksen stopp-loss arvojen mukaan- pessimisti ei pety.
Onko joku miettinyt, mikä voisi olla seuraava tekijä/asia markkinat voivat laskea merkittävästi? (itse koronavirusta ei lasketa). Koronaviruksen takia maiden suurivelka määrä on sellainen asia, mikä varmasti nousee esille, kun ihmisiä on rokotettu ja pandemia alkaa olla ohitse. Ennen koronavirusta oltiin erittäin huolissaan maiden velkamäärästä, nyt pitäisi olla periaatteessa paniikissa.
Mitä uskotte tapahtuvan, kun koronavirus on selätetty ja julkista velkaa täytyy alkaa maksaa pois, mutta valtio ei välttämättä kykene? Ainakaan riittävän tehokkaasti.
Onko muita merkittäviä asioita, jotka pinnan alla kuplii, josta voisi syntyä uusi kriisi?
Tuossa on ylempänä keskustelua jenkkien koronnostosta. Ehkä seuraavat tutinat markkinoiden punteissa tulee silloin kun ruvetaan kuiskuttelemaan asiasta. Se voisi mennä vähän kuin nämä koronauutiset: vuoropäivinä sillä selitetaan miksi kurssit menee ylös ja seuraavana päivänä miksi ne menee alas.
Ei mun mielestä kyse ole valtioiden velasta, niistä on yleensä keploteltu tavalla tai toisella - myös valtioiden maksukyvyyttömyydellä. Mun nähdäkseni sen todellisen ongelmakohteen muodostaa yritysten lainojen maksukyky. Korona-aikana joka puolella maailmaa on annettu maksuaikaa jos jonkinlaista. Ei maksuaika tarkoita velkojen anteeksiantamista, se on taseessa. Miten ihmeessä aiemmin huonosti-heikosti- tyydyttävästi selviää tuosta silmille räjähtäneestä miinasta- Ongelmia tulee myös ennen koronaa hyvin voineilla yrityksille. Minne ja milloin paska leviää ja kuinka pahasti on lienee suuri mysteeri lähes kaikille
Schumpeter creative destruction-teoria pitää huolta talouskasvusta. Huonosti suoriutuvien yritysten vaihtoehtona on mukautua tilanteeseen ja luoda uutta innovaatiota. Avuista huolimatta, jos yritys ei tuota lisäarvoa onko yrityksen parempi lopettaa liiketoimintaa?
Totta helvetissä on, mutta koronan aiheuttama velkaantuminen tulee tappamaan ison kasan yrityksiä, jotka ilman sitä olisivat kukoistaneet, mutta toisaalta antaa buustia yrityksille joilla ei ole mitään muuta hyvää kuin isot kassavarat tai laupiaat lainoittajat. Nuo jälkimmäiset tulevat kuolemaan kilpailun normalisoituessa, mutta edellisten tuho on pysyvää.
21.12.2020 alkaen voi pörsseissä olla joitain päiviä, ehkä viikkoja vahvaa volatiilisuutta…
Tesla’s size and the billions of dollars put to work around its inclusion have led investors to position for greater gains in its shares, some even anticipating a flurry of demand from index giants. The stock has jumped 39% since its inclusion was announced on Nov. 16 and there has been a frenzy of options trading tied to the shares jumping higher. Some of the most popular options bets tied to Tesla recently have been bullish calls tied to the shares advancing to $650 or $700, according to data provider Trade Alert, at least a 15% jump from the close of $567.60 Monday.
“It’s kind of the perfect storm for speculators,” said Steve Sosnick, chief strategist at Interactive Brokers.
Tilanne on huima mahdollisuus pörssien spekulanteille, sanoo Steve Sosnick, Interactive Brokers’ilta.$
Tesla’s unusual addition has also highlighted some oddities surrounding the S&P 500 index itself, and how induction into the S&P 500 club isn’t strictly formulaic. Rules govern which companies are eligible for the S&P 500, such as around profitability and the fact that stocks need to trade on a U.S. exchange.
But a secretive committee makes the final call on what goes in and what doesn’t.
*S&P 500:n suljettu, tietosulun takana kokoustava komitea päättää, mitä Teslan liittämisessä tapahtuu, mitä ei. Suurimpien indeksirahastojen johto on hyvin valmistautunut Teslan liittämiseen, mutta massiivinen määrä kauppoja ja työtä on tehtävä!
Tesla’s inclusion “will require a fairly numerous amount of trades,” said Mr. Bartolini. But he said the biggest managers of index funds are well prepared considering the additional lead time given by the index giant ahead of inclusion. He added that fund managers have handled other complex rebalanc-ings before, such as the addition of Facebook in 2013 and the creation of the S&P 500’s communications sector in 2018. Still, Tesla’s size is hard to ignore.
Hyvä esimerkki luovan tuhon ja dynaamisten voimien toiminnasta on viimeisten sadan vuoden aikana taloudessa ilmenneet muutokset, erityisesti USA:ssa - Schumpeter on yksi talousteorioiden aikaa kestävimmistä ajattelijoista.
U.S. legislators also indicated progress on economic stimulus. Top U.S. Senate Republican Mitch McConnell said on Tuesday that Congress should include a new coronavirus stimulus in a $1.4 trillion spending bill aimed at heading off a government shutdown in the midst of a pandemic.
Tätä pohtiessahan ne päivät kuluu. Nyt on markkinoilla niin paljon etukenoa, intoa, uutta rahaa, robinhood -sijottajia ja innostusta, että ei mielestäni tarvita hirveesti mitää suurempaa uutista heiluttamaan markkinoita voimakkaasti alaspäin. Päiväheilahtelut yksittäisten toimialojen ja firmojen kohdalla on jo aika kovia.
Oikeestaan kursseihin on hinnoiteltu, että kaikki menee nappiin ja virus on historiaa alkukesään mennessä. Äskettäin indeksitasolla ylitettiin koronaa edeltävät tasot, vaikka taloudessa on vielä monta mutkaa matkassa, pörssit on pumpattu täyteen BRRRRR -rahaa ja tän shokin pidempiaikaiset vaikutukset on vielä pimennossa tai sitten niitä ei huuman keskellä haluta ajatella.
En halua liikaa karhuilla, mutta tuntuisi ihmeelliseltä jos tästä kaikesta selvitään näin ”helpolla”. Toisaalta kulunut vuosi on ollut taloudessa ja pörssissä ihmeiden ja anomalioiden aikaa, mikään ei oikeen enää yllätä.
Kai kauppasodat tai tukipakettien kaatuminen voisi jotain aiheuttaa. Itse uskon, että hyvät yhtiöt pärjäävät kyllä jatkossakin vähän pidemmällä aikataululla, ellei koko maailman talous lakkaa olemasta. Pienet koronadipit kuuluu asiaan
Nuo käppyrät kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Meillähän oli käytännössä teollisuustaantuma 2018/2019 globaalisti. Sijoittajat riiteli koko vuoden 2018/19 siitä, painaako kauppasota koko maailmantaloutta taantuman puolelle. Se painoikin vain teollisuutta ja niin voitiin rallatella aina 2020 alkuun asti. Korona katkaisi elpymisen äkillisesti.
Nyt kolkutellaan 3 euron pintaa.
