DAX lähti mukavaan nousuun. Taustalla ei taida olla muuta, kuin positiiviset uutiset EU:n automyynnin piristymisestä. Q4/2019 uusien autojen myynti oli yksi vuosikymmenen kovimmista Euroopassa ja selvä yllätys.
Trumpin autotullien uhka ja käynnissä oleva kauppasota vaikutti koko Euroopan talouteen negatiivisesti. Josko tämä toimisi myös toisin päin ja tästä positiivisesta vireestä autoteollisuudessa olisi talouden nostattajaksi?
osari- 
?
Ei kai sentään kahvia ruveta EU:n toimesta säännöstelemään.
Verotushan muuttui muutamassa maassa (kuten joka vuosi) ja saattaa osan tuosta kasvusta selittää, mutta kasvu oli yli 20% Euroopan mittakaavassa. En tiennyt, että tällä Clean Air for Europe -hankkeella olisi jotain deadlineja 2020.
Lisäys: Tässähän sitä CAFEeta on selitetty. Ihan selvä juttu. Jotain lisämaksuja jollekin osalle autoja porrastetusti alkaen 2021, mutta tavallaan jo 2020. CO₂ emission performance standards for cars and vans
Mielenkiintoisesti CASSin rahti-indeksi ei ole elpynyt, päinvastoin! Ilmeisesti teollisuuden heikkous reflektoituu CASSiin Yhdysvalloissa… Muistakaamme, että rekkakuskit ovat melko hyvin tienaava ja itseasiassa suurin työllistäjä jenkeissä.
Lisäys: huolimatta läträämisestä ja keskuspankeista ei kämästen CCC-lainojen “spreadit” ole hirveästi kaventuneet.
SPY breikkasi jo 330 tason ja S&P 500 samalla nyt jo 3300 yläpuolella, huh huh mitä menoa 
OMXH25 pääsi 4300 päälle 
Löydätkö vastaavaa suositusjakaumaa vuoden takaa?
Minusta Indellä on suositusjakauma ollut kautta aikain (näin noin vuoden kokemuksella ) takanojainen. Huomasin ison eron Nordean suosituksiin verrattuna.
Valmistajat puskivat loppuvuodesta 2019 erityisesti ICE autoja markkinoille ja vastaavasti viivästyttivät sähköisten toimituksia 2020 puolelle, jotta saavat paremman mixin sähköisiä 2020 ja pääsevät CAFE rajan alle.
Rangaistus CO2 ylityksestä on ihan messevä, koska perustuu valmistettujen autojen kokonaismäärään ja monella valmistajalla on ollut ongelmia tuon ICE/sähkö mixin kanssa. Tuntuu, että monet valmistajat yllätettiin housut nilkoissa, vaikka CAFE olisi kyllä pitänyt olla tiedossa.
Esim. Toyota on erinomaisesti asemoitunut tilanteeseen hybrideillään, vaikka eivät ne mitään ympäristöystävällisiä oikeasti ole. Sähköisistä malleista ainoastaan lataushybridit ja täyssähköautot vähentävät päästöjä todellisuudessa.
Vanhoja aamareita selaamalla selviää.
Esim. 20.12.2018 aamarissa (muutama päivä ennen pörssin pohjaamista) suositusjakauma oli:
Osta 9
Lisää 50
Vähennä 47
Myy 3
Negis silloinkin, mutta sentään yli puolet positiivisia eli 53 % 
Joo, vähän oli positiivisempi. Mutta jos ajattelet kuinka alhaalla osakkeiden hinnat silloin olivat, niin aika karhua nämä, vai mitä? Eli pelottiko pörssin sentimentti antamaan negatiivissävytteiset arviot, ihan niinkuin nyt ehkä vahvistunut greed pelottaa vastaavasti? Food for thought 
Onko Analyytikoilla (yleisellä tasolla) suurempi tarve olla oikeassa, kun ottaa rohkeasti näkemystä.
Onko siis turvallisempaa olla jostain jotain mieltä, jos on markkinan tuki taustalla.
Sama pätee toki myös sijoittajiin.
Sijoittajahan kaivaa kurssin noustessa ne positiiviset asiat vaikka kivenkolosta, jos näin saa tukea kurssinousulle. Laskun hetkellä toimitaan taas päinvastoin, eikä nähdä kuin ne vaaran merkit. IMO
Lähinnä viittasin tuohon sentimentin muuttumiseen tässä vuoden aikana.
Inderesin analyytikot tykkää käyttää melkein joka yhteyksissä “varovaisia arvioita”. Kun aina ollaan varovaisilla arvioilla liikenteessä, niin sitten keskimäärin myös aliarvioidaan nousut. Ei siis ihme, että suositukset on negatiivispainotteisempia. Voisivat Inderesin analyytikot alkaa käyttää todennäkösimpiä arvioita tai odotusarvoja.
Jos analyytikko on ostapuolella tavotehinnalla 10e ja kurssi onkin vuoden päästä 20e, tulkitaanko tuollainen tilanne huippuonistumiseks? Jos kurssi onkin vuoden päästä 10e, onko analyytikko suoriutunut tehtävästään paremmin? Jos paikallaan junnaavan osakkeen tavotehinta osuu täysin oikeeseen, niin onko se analyytikolta parempi onnistumunen, kuin ensimmäisessä tapauksessa?
Niin en nyt muista miten analyytikoiden ”onnistumista” mitataan. Eikös siinä ole muutakin kuin suositushinta 
Se mitä hain takaa on, että jos ottaa yhtiötasolta vaikka Nokian. Q3 jälkeenhän kyseenalaistettiin kaikki yhtiöön liittyvä, yhtiön johto, tuotteet, yrityskulttuuri yms. -suositukset ropisi alas.
Kun kurssi lähti korjaamaan ylös, alettiin nähdä asiat positiivisemmassa valossa ja mahdolliset ongelmat unohdettiin, alkoikin tulla lisää/osta suosituksia. Toinen hyvä esimerkki on Nordea, täysin sama. Oltiinko näkemyksessä alunperin liian varovaisia ja pelkkä kurssinousu sai katsomaan yhtiötä optimistisemmin vai tapahtuiko yhtiössä aidosti jotain mikä muutti mielen.
Itse aloitin sijoittamisen juuri finanssikriisin jälkeen ja usein kuulee, silloin oli kaikkien aikojen ostopaikat tms. Näin varmasti, mutta oliko se sillä hetkellä kuitenkaan niin selvää. Viimeisin vähän isompi ”romahdus” oli 2018 lopulla. El silloin juuri huudettu nyt all-in, vaan varovaisuutta markkinoilla, täysin samaa kuin nyt. Oliko silloin parempi ostopaikka kuin nyt? Mahdollisesti mutta jälkikäteen kaikki on aina niin selvää.
Itse olen sitä mieltä että optimisti pärjää aina markkinoilla paremmin pitkässä juoksussa ja kun tiedostaa riskit, on yllättävän paljon turhaa hälinää.
Minä olin aika lähellä all in tasoa 2018 lopussa
Joo. Nordean ja Nokian kohdalla oltiin kauheen kriittisiä, kun kurssi laski. Ääni kellossa muuttu, kun kurssi lähti nousuun. Jälkeenpäin sanottiin, että nordea oli 5,5 eurossa järkyttävän halpa. Ei kuitenkaan sitä siinä tilanteessa sanonut. Nokian kohdalla näyttäisi käyneen vähä samansuuntasesti. Oliko molemmissa kyse, ettei uskallettu vain oikeesti ottaa kunnolla näkemystä vaan halutaan ratsastaa ennemmin trendin mukana omilla painotuksilla.
Onko kukaan nyt keventänyt osakepainoa ja mikä saisi keventämään sitä? Jos kukaan ei kevennä, niin eihän se markkina laskuun lähde. Tässä voidaan hyvin rakentaa oikeen kunnon kupla, kun kellään ei oo syytä myydä ja markkinalla on kurssitasojen turvaajana taho, jota ei saa mainita joka ketjussa x)
Mielestäni myös tällaista havaittavissa. Samoin tapahtuu kyllä positiivisessakin mielessä. Jonkin osakkeen kurssi alkaa olla ostohinnoissa, mutta kuulee mainittavan, että ei ehkä ihan kahmia vielä kannata. Usein nämä on ollut tulkitsettavissa alla in keisseinä. Tietysti jälkeen päin, kun lopulta ei tullut sijoitettua ollenkaan.
Eli aika paljon rivien välistä joutui myös positiivisissa näkemyksissä lukemaan. Harvoin kuulee selkeitä kannanottoja.
Edit: selkeitäkin kannanottoja tietysti ollut toisinaan ja itse näistä ainakin hyötynyt pari kertaa.
Inderesin tavoitehinnat ja niihin perustuvat suosituksethan on näkemys siitä, minkälaisen arvostuksen markkinat ovat valmiit hyväksymään seuraavan 12 kk kuluessa. Eli ihan rehellisesti myönnetään ja mainitaan joka välissä.
Nordeasta en tiedä kun en vielä silloin seurannut, mutta Nokiastahan tuli ostosuositus pari viikkoa ennenkö osake oli teknisesti mitenkään vahvassa nousutrendissä. Kurssi paukutti samaa vastustasoa aika pitkään, ennenkö sitten lopulta rikkoi sen.
Osakekurssi voi elää omaa elämäänsä, vaikka pidemmällä aikavälillä korreloikin fundamenttien kanssa. Molemmissa yhtiöiden tulevaisuudesta luotiin synkkää kuvaa ja keskityttiin negatiivisiin asioihin. Näkemys yhtiöstä ei siis ole sama asia kuin suositukset. Yhtiöön voi suhtautua myös hyvänä pitkänaikavälin sijoituksena, vaikka virallinen 12 kuukauden päähän tähtäävä suositus olisikin laskun puolesta.
Nouseva kurssi on nousevassa trendissä, vaikka ei täyttäisikään jotain teknisen analyysin trendin määritelmää.
Ainakin itse myin loput Nordeat ja kevensin Talenomia pikkuisen. Nyt käteistä jo 17% salkusta kun syksyllä oltiin jo välillä käytännössä all in. Vaikea löytää ostettavaa, taidan odotella osinkoja ja seuraavaa markkinadepressiota.
