Yli 2 triljoonan elvytyspaketti saattaa tulla Usasta ja Saksa ottaa ehkä 150 miljardia lisävelkaa.
6 tykkäystä
Saksan elvytys on nousemassa jopa 10 %:iin BKT:sta, tai yli 350 miljardia euroa. Nyt pistetään haisemaan.
Saksan elvytys tulee isossa kuvassa kymmenen vuotta myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. 
31 tykkäystä
Joo todellakin.
Mihin tuo elvytys käytetään, onko siitä selvyyttä?
Hyvin argumentoitu, Helel. Tällä hyvin samantapaisia ajatuksia. Nyt pitää olla rohkeutta jo valikoiden ostaa, jos ylipäätään ostaa aikoo.
2 tykkäystä
Muutama ajatus tuosta elvytyksestä ja valtionvelasta.
Selvää on, että velkatasothan tulevat nousemaan rivakasti kuin sota-aikana konsanaan (ei tätä turhaan huudella pahimpana kriisinä sitten toisen maailmansodan esim. Italiassa).
Sijoittajien piirissä on paljon säästäväisiä ihmisiä, ja useimmiten omat hyveet voi ylettää kokonyhteiskunnan tasolle. ”Minä en ole korruptoitunut, eikä koko yhteiskunnan tasolla korruptio ole hyvästä” tai ”minä autan isovanhempiani, koko yhteiskunnan tasolla vanhemmista huolen pitäminen on hyvä asia” jne.
Säästäminen, meidän monen perushyve, ei itseasiassa ole sitä yhteiskunnan tasolla (ns. Paradox of thrift). Toisen kulutus on toisen tulo ja säästäminen on pois kulutuksesta. Säästöjen avulla voidaan investoida, mutta esim. meillä länsimaissa maailma on jo suht valmis joten säästöt valuvat lähinnä sijoituksina muualle. Monesti toisen säästöt onkin jonkun toisen velkaa. Esim. Saksa, jota pidän euroalueen antagonistina, alikuluttaa eli ”ylisäästää” (Saksan talousreformit 2000-luvun alussa olivat massiivisia tulonsiirtoja työntekijöitä yityksille eli omistavalle luokalle, joka tietysti ylisäästää) ja pakottaa muut euroalueen jäsenet joko imemään heidän säästöt ja bemarit eli hyväksymään korkeamman työttömyyden tai sitten, kuten ennen eurokriisiä, investoimaan ne säästöt (kuten Espanjassa rakennettiin tyhjiä lomakaupunkeja halvalla saksalaisrahalla).
Siksi tuo Saksan lämpeneminen elvytykselle (maan oma kulutus tai investoinnit nousee) on niin hyvä uutinen koko euroalueelle.
Toinen pointti. Mitä valtion velalle tapahtuisi, jos ei elvytettäisi enempää? Todennäköisesti, tai varmasti, BKT putoaisi vielä enemmän jolloin velan määrä suhteessa BKT:hen nousisi joka tapauksessa. Tähän päälle tulee vielä verotulojen romahduksesta johtuva ”normivaje” heikossa syklissä.
Siten aggressiivinen elvyttäminen voi olla jopa tie velkatason hallintaan, mikäli sen ansiosta BKT ei putoa kuin kivi ja sen kasvuvauhti jopa lisääntyy kriisin jälkeen.
Yhteiskunnan tasolla on sosiaalisesti parempi kasvaa veloista ulos, kuin maksaa ne pois säästämällä ja kuristamalla taloutta alá euroalueen malli 2011–2019.
75 tykkäystä
Amen to that. Aggressiivisen elvytyksen tarkoitus on ylläpitää tietenkin paitsi kulutusta niin myös omaisuuserien arvostustasoja. Jos nyt vedettäisiin tiukkaa linjaa Kiinan ja Amerikan elvyttäessä, Euroopasta tulisi entistä nopeammin edellä mainittujen tytäryhtiötalous.
Alan muutoinkin epäillä, että 2020-luvulla EU-alue seuraa Amerikan tietä ja velkakatoille annetaan palttua pidemmäksi aikaa. Veikkauksia - milloin korkotaso nousee yli prosentin 
6 tykkäystä
Prikulleen näin! 
Yu, koodaisitko jonkun supertykkäysnapin, jota saa käyttää kerran kuussa
Saako tätä kirjoitusta lainata muihin foorumeihin?
3 tykkäystä
Itse toivoisin että jos pienyrityksiä ajautuu konkurssiin elvytyksestä huolimatta, niin voitaisin muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin että nämä yrittäjät jotenkin pystyisivät aloittamaan mahdollisimman helposti uuden liiketoiminnan. Nämä yrittäjät ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeä ryhmä yhteiskunnassa luomaan taloudellista aktivisuutta ja työpaikkoja.
19 tykkäystä
Haha, tottakai saa🤗 Tälle varmasti löytyy vastakkaisia näkemyksiä ns. ”austerity”-leiristä, ei tuo ainoa näkemys ole.
1 tykkäys
Tiedän, että löytyy. En ole itse osannut pistää asiaa tuolla tavoin selkeästi sanoiksi. Varaudun mellakkavarusteilla siinä kohtaa, kun tätä käytän 
2 tykkäystä
Vielä yksi seikka on herännyt itselläni viime päivinä. Tämä lienee ensimmäisiä taantumia nykyaikana, kun me tiedämme tasan tällä hetkellä olevamme taantumassa sen alusta alkaen.
Normaalisti taantuma todetaan vasta jälkikäteen tai jos se on pitkä lama, niin vasta hyvin myöhään sen kehityksessä. Siten elvytys tulee nyt todella nopeasti vrt. ”normaali” taantumassa. Esim. enemmistö ekonomisteistakaan ei uskonut taantumaan 1990, 2001 ja 2007 siinä vaiheessa, kun jälkikäteen todettiin talouden olleen jo siinä. Kuvaa tietysti myös ennustamisen vaikeutta.
23 tykkäystä
Euriborkorot on kehittynyt aika mielenkiintoisesti. Menisköhän tuonne nollan tienoille lyhyemmällä aikavälillä. Mielenkiintoinen aika pankeille, jos velkatasot kasvaa selvästi ja samalla korkotaso nousee. Syntyykö luottotappioita enemmän kuin korkokate kasvaa, jää nähtäväksi. Pankit on ainakin lähteneet mukaan “talkoisiin” antamalla lyhennysvapaata, minkä luulisi pienentävän luottotappioiden määrää.
5 tykkäystä
Omalla keittiöekonomistin logiikalla tämä tarkoittaa sitä, että
- Nyt elvytetään tarvittaessa keskuspankkien setelipainoa laulattamalla
- Tästä seuraa nimellisen BKT:n kasvua ja inflaation kiihtymistä jos verrataan ”austerity”-skenaarioon
- Valtioilla on austerity-skenaariota paremmat edellytykset ”kasvaa ulos veloistaan”
- Laskun maksavat itse asiassa käteisvuoren päällä istuvat ”ylisäästäjät” - kuten ehkä järkevää onkin
Oikeat ekonomistit tai asiaa paremmin ymmärtävät voivat tarvittaessa korjata.
21 tykkäystä
Erittäin hyvin kirjoitettu. 
Säästämisen ja kuluttamisen suhde mietityttää nyt erityisesti. Meillä koko perhe kuluttaa rahaa melko reippaasti varsinkin palveluihin. Viime päivinä olemme keskustelleet aiheesta paljon ja todenneet tavanomaisen kuluttamisen olevan poikkeuksellisen vaikeaa; esimerkiksi kulttuurielämystä, kampaajalla käyntiä tai uuteen veneeseen tutustumista on vaikea hoitaa etänä — matkustamisesta puhumattakaan. Tämä on tietenkin myrkkyä palveluntuottajille ja kansantaloudelle. Tunne on ristiriitainen, olo hieman neuvoton. Kovasti mietityttää sekin, että poikkeuksellisen iso osa yhdestä ikäluokasta jää vaille kesätyöpaikkaa — ja sillä on mitä luultavimmin kauaskantoinen vaikutus. Omalta osalta tekee mieli auttaa nykyistä enemmän, mutta tuntuu olevan vaikeaa löytää riittävästi keinoja.
Erityisen huolestuttavaa on, että kulutuskysyntä ei ole varsinkaan palveluiden osalta patoutunut vaan tyrehtynyt. Vuorilta ei sula lunta eikä taivaalta sada vettä, joka kertyisi patoaltaisiin ja virtaisi aikanaan generaattoreihin. Monien voimalaitosten ylläpito on nyt valtiovallan käsissä.
11 tykkäystä
Mistähän tuo korkojen herääminen johtuu? Ennakoivat tulevaa elvytystä ja inflaation nousua?
2 tykkäystä
Itse olen nyt realisoinut osakesalkun. Nyt on asunto, käteistä ja yksi pieni osuus eräästä osuuskunnasta. Asunnosta on jäljellä velkaa, mutta fyrkkaa on itse asiassa nyt enemmän kuin lyhennettävää tuleville vuosille. Mitähän sitä tekisi, jos korot nousevat? Asuntolainan 12 kk euribor korkokustannus nousisi, mutta niin nousisi myös ainakin yhden korkeakorkoisemman 6 kk euribor tilini korko, jossa on käteistä ok määrä sielläkin.
1 tykkäys
Enemmänkin heijastaa rahoitusriskien kasvua.
4 tykkäystä
Nyt kun on poikkeuksellisen epävarmat ajat ja ihmiset säästävät sukanvarteen → rahan kiertonopeus pienenee. Onko todennäköistä, että ajaudutaan aluksi deflaatioon?
2 tykkäystä
Tämä selvä, ainakin Masse-sedälle! Ostot jo pikkuhiljaa aloitettu…vanha kankea sormi ei ehdi ostonapille, kun hauki lähtee rannasta 
Aston_Livingstone : ikicashholdari? tai sitten tämänkin pelin
kylmänviileä voittaja?
Masse-setä, FA, cash polttaa jo niin maar pirusti 
3 tykkäystä
Lyhentäisin asuntolainaa ainakin vähän. Käteinen katoaa niin ihmeellisen helposti, ettei aina huomaakaan.