Samoin. 90-luvun lama kosketti rajuimmin ja oli eniten päin persettä Suomessa hoidettu. Silloin toteutettua hoitotapaa on vaikea laittaa huonommaksi, vaikka kuinka yrittäisi.
1 tykkäys
Siinä vaiheessa kun rahan kiertonopeus (joka olennaisesti vaikuttaa inflaatioon) nytkähtää ylöspäin pitkän laskukautensa jälkeen, niin on mielestäni liian myöhäistä säädellä rahan luomista.
Toki voi myös olla, että näin epävarmoina aikoina porukka alkaa säästämään toden teolla, mistä seuraa deflaatiota → keskuspankit puskevat yhä lisää valuuttaa markkinoille
2 tykkäystä
Metkaa kun taloustieteessa pohditaan yleisimmin keynesiläisyyden ja monetarismin vaikutuksia, kuitenkin todellisuudessa niitä sekoitetaan keskenään niin paljon, ettei kummankaan teorian toimivuudesta voi tehdä selkeitä johtopäätöksiä.
Noilla kansantaloustieteen opeilla ei post finanssikriisimaailmassa ole tehnyt yhtikäs mitään. Talouden mekanismit on niin sekaisin kuin vain voi olla. Voi olla ettei ulospääsyä enää ole, vaan rahan pumppaaminen jatkuu ikuisesti.
1 tykkäys
Tällä hetkellä on vielä aikaista pohtia tätä asiaa kun pandemia on vasta kärjistymässä maailmalla lähi kuukausina, mutta mielenkiintoista nähdä tämän vaikutukset Usan ja Kiinan välisiin suhteisiin ja sitä kautta tietenkin myöskin kauppasotaan kun tilanne alkaa hieman rauhoittua… Tämä tuli kuitenkin Jenkeille niin kalliiksi, että ne välit Kiinaan eivät aiemmasta todellakaan ainakaan parantuneet, vaikka Trump vakuutti välien olevan kunnossa… Ensin oli kauppasotaa, sitten Usan hyökkäys Kiinaa vastaan 5G:n suhteen ja nyt se sitten kärjistyi vielä tällä tavalla… Mitäköhän Chapter 4 pitää sisällään…
5 tykkäystä
Minä näen COVID-elvytyksen dopingina, jota käyttävät pakotettuna muutkin suuret talousalueet suht tasavertaisesti. Rahan riittävyydestä ei tule ongelmaa - ongelma on miten se kanavoidaan keskuspankista eteenpäin ja kuinka se päätyisi sinne, missä sillä on kovin tarve. EKP takaa, pankki jakaa - kaunis ajatus, mutta pankit eivät toimi kuten Punainen risti. Doping aiheuttaa tässäkin ongelmia, mutta se on sitten myöhemmän ajan murhe jos tädistä kuoriutuukin setä.
Arvatenkin velkatasot kipuavat alkushokin jälkeen ylös ja raha kanavoituu takaisin osakkeisiin ja muihin assetteihin. On eri asia, saadaanko sillä talouskasvua aikaan. Tuetaan sentään halvan velkarahan jo valmiiksi kohottamia omaisuushintoja. Ilman lisärahaa lumipallo jauhaisi omistusrakenteet atomeiksi ja yhteiskunnat samoin. Yksikään poliitikko ei halua kokea tuollaista talouden ydintalvea.
Jo vuosia on puhuttu kuinka luovia pois edellisen kriisin matalasta korkoympäristöstä kohti “normaalia”. Sama aihe jatkuu, mutta kriisin nimi vaihtuu. Luotsi on edelleen hukassa, mutta löytyykö sellaista? Suhtaudummeko valtioiden velkaan enää kuten ennen? Leikimme, että ne muka maksetaan joskus pois, vaikka ne tulisi suurelta osin alaskirjata Mesopotamian “debt jubileen” hengessä.
EU:n tulisi startata omia Marshall-pakettejaan investointien vauhdittamiseksi. Seuraava kriisi, ilmastonmuutos, odottaa nurkan takana. Se ei tule päälle hyökynä kuten korona, joten sen aiheuttamat kustannukset eivät lyö samalla tavalla silmille. Nuo kaksi asiaa koplataankin todennäköisesti yhteen.
Tällaista sekavaa hajatelmaa aamun ratoksi.
13 tykkäystä
Tämä varmaankin (ja toivottavasti(?)) on osittain tarkoituskin. Kun usan ja eun elvitysrahoista kanavoituu osa kyseisten maiden osakemarkkinoille, yritysten arvot eivät romahda niin paljoa mikä puolestaan hankaloittaa sellaisten tahojen yritysvaltausten tekemistä kenelle rahaa sattuu olemaan. Käsittääkseni Merkel jotain tämänsuuntaistakin yritysten pelastamisesta puhunut.
Esimerkiksi Kiinalla taitaa olla ihan hyvät valuuttavarannot ja jos se onnistuu kärsimään koronasta seuraavien kuukausien aikana vähemmän kuin usa tai eurooppa ja jos yritysten arvostustasot romahtaisi oikein kunnolla, voisi syntyä tilanteita missä kiinalaiset ostaisivat Volvoa suurempiakin autonvalmistajia yms karkkirahoilla. Kiinasta löytynee jokunen lisenssivalmistaja/alihankkija mikä mielellään ostaisi valtion tukemana asiakkaansa.
Agressiivisella eurojen ja dollareiden painamisella kiinan valuuttavarantojen arvo sulaa ja ehkäpä joidenkin ylivelkaantuneiden kehitysmaiden tilanne paranee (esim afrikasta löytynee maita joissa malarian, ebolan yms jälkeen korona on vain yksi tauti lisää mikä ei aiheuta ennenkuulumattomia lockdowneja yms).
5 tykkäystä
Sinänsä talouskriisin paikkaaminen rahaa painamalle on yhtä tarkkaa hommaa kuin ripulin korjaaminen pieremällä.
6 tykkäystä
Pitäisi sanoa, mihin nähden euron ja dollarin arvo sulaa - vahvistuuko Kiinan juan? Kiina on elvyttänyt vähintään samalla voimalla, joten en usko sen vahvistuvan. Euron ja dollarin keskinäinen suhde voi hieman muuttua, mutta sitä se on tehnyt ennenkin. Mielestäni Kiinan valuutavarannot eivät sula tai dilutoidu mihinkään.
Ylivelkaantuneet maat pysyvät yhä ylivelkaisina, vaikka niiden valuutta hieman vahvistuisikin euroon tai dollariin verrattuna - isossa kuvassa tällaisella seikalla ei ole mitään merkitystä vaikkapa suomalaišelle piensijoittajalle.
2 tykkäystä
Otitkin tuossa toisessa kappaleessa esille seikan, jota olen itsekkin miettinyt… Tähän kun vielä yhdistetään Kiinan halun pudottaa Jenkit polvilleen kaiken viimeisen puolen vuoden jälkeen nähdyn jälkeen, niin… Ehkä kaikella on ja on ollut tarkoitus kaiken aikaa. Nyt en mene tähän enää syvemmälle ettei vain syytetä foliohattuilusta.
2 tykkäystä
Tarkoitin ennemminkin “loputtoman” rahan painamisen vaikutusta inflaatioon, mikä on käsittääkseni väistämätön seuraus jos rahaa painetaan “loputtomasti” lisää ja se tuupataan markkinoille useita eri reittejä. Inflaation laukatessa nollakorkomaailmassa lainan antajista tulee lopulta suuria sirkuksen maksajia.
Elvytystä tulee tekemään ja tekee toki muutkin kuin eu ja usa ja valuuttakursseja kaikki koittavat hieroa kohdilleen, jotta vienti vetää.
Täältä löytyy Suomen verotilastot. Erityisen kiinnostava on arvonlisäveron kertyminen tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. ALV kuvaa hyvin talouden toimeliaisuutta. Koska ALV pitää tilittää joka kuukauden 12 päiva, on tämä tilasto varsin ajantasainen. Koronapandemian mahdollinen vaikutus Suomen valtion verotuloihin kiinnostanee kaikkia. 
Helmikuussa oltiin ALV:n osalta 2,9% jäljessä viime vuoden verokertymää.
10 tykkäystä
Arvopaperit ovatkin infloituneet huomattavasti. Inflaatiota perinteisessä mielessä mitataan kuitenkin kuluttajahintaindekseillä, ja siellä ei inflaatiota ole tapahtunut. Elvytysrahat nimittäin ovat pysyneet tiukasti poissa reaalitalouden kierrosta ja lähinnä kasautuneet omaisuusluokkien arvostukseen. Laajalti näin käynee nytkin.
Elvytysraha on “uutta rahaa” talouden kierrossa, mutta sillä ei ole inflatoivaa vaikutusta, koska reaalitaloudessa se vain korvaa “vanhan rahan”, joka on lakannut kiertämästä. Kun rahavirta lakkaa kiertämästä, vanha raha alkaa tuhoutua velkojen maksamiseen. Jos uudella lainalla ei uskalleta synnyttää lisää rahaa, seuraa likviditeettiongelmia.
Ei pidä ajatella, että taloudessa olisi joku vakio määrä rahaa ja että jos nyt keskuspankki kaataa lisää rahaa, sitä on enemmän kuin ennen. Suurin osa rahasta on vain velkaa (lainaa), joka joko uskalletaan myöntää tai ei.
Tai no, reaalitaloudessa on vakiomäärä fyysistä käteistä ja sitä on vähemmän kuin rahaa. Siksi talletuspako voi tappaa pankin. Siihen asti, että käteisen käytöstä luovutaan.
Katselusuositus:
Erityisesti osat 3, 4, 5 ja 6. Edellyttää kriittistä suhtautumista kyllä, mutta monelta osin relevantteja pointteja.
Alkaen 26.3.2020 Yhdysvaltain keskuspankin varantovaatimus 0%
Mutta voit olla oikeassa inflaation suhteen. En kuitenkaan näkisi sen olevan seurausta niinkään kasvaneesta rahamäärästä kierrossa. Sen sijaan on mahdollista, että koronavirus vaikuttaa globalisaatiokehitykseen ja tuotantoketjuihin niin, että kuluttajahinnat nousevat. Sehän on inflaatiota.
7 tykkäystä
Yksityissijoittajat ovat pessimistisimiä osakkeiden suhteen sitten kevään 2009. Ns. ammattilaisten piireissä mielipiteet hieman jakaantuneempia, on Ackmaneita ja sitten paljon karhua.
”Retail investors are particularly bearish, with a survey showing them the most pessimistic about the stockmarket since spring 2009.
Action in haven assets such as gold also points to continued skepticism. George Gero, managing director at RBC Wealth Management, said he received calls from clients wanting to add to their gold holdings last week through exchange traded funds.
“Everywhere investors look, they see worry, problems and strife,” Gero said.”
7 tykkäystä
Jarkko Aho kirjoittaa tänään Kauppalehdessä:
“Menestyminen sijoittajana ei onneksi edellytä ennustajan lahjoja. Ostamalla osakkeita tasaiseen tahtiin silloin, kun ne ovat riittävän halpoja, pääsee pitkällä aikavälillä erinomaiseen lopputulokseen.”
Siinä se on, olennainen.
48 tykkäystä
Komppaan. Pitää tunnistaa, milloin osake on riittävän halpa. Lisäksi pitää olla tuolla hetkellä rahaa sijoitettavaksi.
Joten pieni polli foorumin menestyjistä sijoittajina tästä eteenpäin
- En tiedä osaketta, joka on riittävän halpa.
- Tiedän osakkeen, joka on riittävän halpa, mutta rahaa ei ole.
- Tiedän osakkeen, joka on riittävän halpa ja rahaa on.
0 voters
1 tykkäys
Uskon tietäväni useitakin osakkeita, jotka ovat riittävän halpoja. Pulmana on ajoitus, koska uskon myös niitä saatavan vielä selvästi halvemmalla. Ei olisi muutaman vuoden tähtäimellä huono juttu ostaa nytkään. Se ahneus on tässä katalaa ostaako osaketta nyt 100 kpl vai kytätä ja kärvistellä sekä ostaa samalla rahalla vaikka 110 kpl.
25 tykkäystä
Tämä on tasan sitä samaa pulkkamäen ahneutta, minkä olen tunnistanut myös itsessäni.
Paitsi, että haluan vähintään 120 kpl. 
24 tykkäystä
Tässä ei nyt ole sitä vaihtoehtoa, että osti jo nykyisestä kuopasta koko rahalla.
2 tykkäystä