Hyvä pointti. Olisi pitänyt kirjoittaa “tällä hetkellä”. Muutenkin tämän vuoden ja ensi vuoden ennusteet lienee hyvin hyvin vaikeita muodostaa tällä hetkellä, joten en itse ainakaan pahasti mieltäni pahoita vaikkei analyytikko ihan lankulle osuisikaan nykyisillä tiedonmurusilla.
2 tykkäystä
Tämä tietysti. Ja tuloskomponenttiinkin voi tulla muutoksia muuttuneen kulutuskäyttäytymisen myötä, johon firmojen täytyy pystyä puuttumaan ja koittaa muovautua sen mukana. Itse uskon vahvasti, että mm. matkustaminen tulee vähentymään ainakin jollain tasolla tämän myötä.
2 tykkäystä
Olet varmaankin oikeassa, jos odotat sellaista pelkoa, ettei osakkeita haluttaisi omistaa.
Maanantaina 23.3 käytiin vähän kastamassa varpaita sellaisiin tunnelmiin ja nähtiin jonkin verran pakkomyyntejäkin todennäköisesti. Osakekohtaisesti on nähty selvemmin tätä, jos on katsottu oikea konkurssiuhka akuutiksi.
Koronan kanssa ei välttämättä tulekaan päivää, jolloin sijoittaja antaisi periksi ja ei enää haluaisi omistaa osakkeita. Perusskenaario näyttää olevan, että korona menee joskus ohi ja palataan normaaliin. Luotetaan siihen, että raha- ja finanssipolitiikka saavat riittävästi hillittyä vahinkoa. 2008 tämä ei ollut itsestäänselvyys. Kaikki karhumarkkinat, taantumat ja lamat eivät suinkaan ole olleet finanssikriisejä. Ei kai ole itsestäänselvää, että tällä kertää pitäisi mennä samalla tavalla kuin viimeksi.
Kyllä vähintään minut bongaat foorumilta ja näet, kuinka vain kyttäilen lehmän kello kaulassa parhaita ostopaikkoja entistä alempaa viimeiseen laskupäivään asti. Muutenkin aika käsittämättömän paha pitäisi tilanteen olla, että sijoitusfoorumilla ei haluttaisi ostaa osakkeita. 
En tiedä, uskovatko markkinat palattavan ATH:hon ensi vuonna. Vaikea sanoa, mitä massa kulloinkin keskimäärin ajattelee. Nykyiset nykyiset voimassa olevat ennusteet antavat odottaa paluuta normaaliin ainakin vuoden verran, ts. että vuoden kuluttua ei olla missä lähdettiin kevättalvella 2020.
En osaa sanoa, voiko piensijoittajien sentimentistä (Google trends) tehdä päätelmiä markkinoiden nousun kestävyydestä, ts. voiko tätä sanoa “ääliöralliksi”, koska nimenomaan piensijoittajat ostavat. Jotenkin mieltäisin pikemminkin piensijoittajan ansioksi sen, että ymmärretään ostaa laskun jälkeen eikä ennen sitä. Kurssiliikkeet kaiken lisäksi tapahtuvat piensijoittajasta riippumatta.
Mutta jotkin asiat ovat myös eri tavalla. Nimittäin meillä on ennätysmäärä algoritmeja puikoissa. Ehkä ne osaavat tehdä jotain fiksuja odotusarvoihin perustuvia ratkaisuja ja välttää paniikkimyyntejä? Toisaalta ne kai myyvät epäröimättä, kun näyttää pahalta. Ainakin laskettiin rivakasti enimmät löysät.
Eihän “kaikki” ole markkinoilla halpaa nytkään, mutta halvanpuoleista hyvääkin saattoi viime viikkoina löytää. Yliarvostetut muuttuivat vain vähemmän yliarvostetuiksi, halvat törkyhalvoiksi, Kyllä ne fundamentit vielä potkaisevat sieltä. On paljon mahdollista, ettei juuri se kyseinen yhtiö laskenutkaan kylliksi.
9 tykkäystä
no johan nyt, kurssit vaan elpyy… ihan mahdottomalta tuntuu silti laittaa loppu kassaa hommiin…
3 tykkäystä
Yksityissijoittajat ovat olleet äärikarhuja jokaviikkoisessa kyselyssä… Ainakin tähän asti nuo eniten karhut viikon olivat parhaita ostopaikkoja. Aika näyttää, miten käy.
Mutta tämä pitää lukea aktiivisten sijoittajien näkemykseksi. Tosiaan nettona yksityssijoittajat ovat olleet maaliskuun ostolaidalla per Nordnetin data.
5 tykkäystä
Kyllä markkina heittää kaikkea eteen, jotta sijoittajien olisi mahdollisimman vaikea olla. Pari viikkoa sitten isolla käteispainolla olleet sijoittajat vaikuttivat fiksuilta, nyt taas voi olla psykologisesti vaikea hypätä kyytiin.
Meilläkin laadukkaammat yhtiöt ovat kimmonneet suht ripeästi (ainakin oman) ostotutkan ulkopuolelle.
Aika näyttää, kuinka nopeasti tästä rämmitään ylös ja paheneeko tilanne vielä uudestaan.
17 tykkäystä
Pläräilin jutun hätäisesti läpi, pitää lukea ajan kanssa koko tarina.
Luin taannoin Nicholas Shaxsonin suomeksi käännetyn kirjan nimeltään ”Finanssikirous” ja tästä tulee kovasti samanlaiset fiilikset pintaan. Lohduton fiilis, ikävä maku. Shaxsonin päätelmä esimerkiksi Lontoon Cityn vaikutuksesta koko Englannin talouteen oli nimenomaan kurjistava eikä kehittävä. Koko maailman finanssisektori on kasvanut hänen mielestään aivan liian suureksi suhteessa reaalitalouteen. Ja tämä finanssisektori ei luo uutta varallisuutta lainkaan, vaan keskittyy vain jakamaan sitä epätasaisesti ihmisten kesken. Kun tuo finanssimaailma nielaisee maailman älykkäimmät vero- ja rahoitusjuristit kitaansa, niin mitä jää vastapuolelle jäljelle? Millä resursseilla verottaja käy näiden monikansallisten yhtiöiden huippujuristien kimppuun?
Oman osansa saivat kirjassa yritysmaailman ”viralliset valvojat”. Tilintarkastusjättiläisten (KPMG, PWC, EY jne.) liikevaihdosta 40% tulee perinteisestä tilintarkastuksesta ja 60% samojen yhtiöiden konsultoinnista eli veronkiertoneuvonnasta ilkeästi sanottuna. Nämä asiantuntijoista arvovaltaisimmat ovat hämmentävän usein olleet tarkastamassa yhtiöitä, joista on sitten kuoriutunut maailman suurimmat konkurssit ja taloudelliset skandaalit.
A-studiossa palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen lausui mielestäni kuvaavasti valtion pohjattomasta kirstusta, että eihän valtioilla ole lainkaan rahaa, on vain veronmaksajien rahaa. Sama koskee tietysti keskuspankkeja. Uusi raha synnytetään velkasuhteeseen ja sen velan maksavat lopulta veronmaksajat.
Linkin tarinassa siis paiskotaan veronmaksajien rahaa kaikkialle, missä jotakin liikkuu. Kun tullaan siihen hetkeen, että veronmaksajilta aletaan keräilemään niitä rahoja pois, niin siinä hetkessä pitäisi varmaan pälyillä ympärilleen ja katsoa ketkä kaikki osallistuvat maksuhommiin. Keskituloiset palkansaajat varmaan kiltisti kärjessä. Samaan aikaan nämä katalat finanssinerot lymyilevät takahuoneissaan viekas hymy kämmenen suojassa. Toisilla veroprosentti 30-50% ja toisilla siinä nollan pinnassa.
Mietin yhä edelleen, kenen valtuutuksella nämä poliitikot ja keskuspankkiirit sitä rahaa kylvävät? Marianne valaisi taannoin, että keskuspankkeja valvotaan valtionvarainministeriöissä, mutta mietityttää kovasti vieläkin, miten tehokasta se valvonta on vai onko siellä pukki kaalimaan vartijana? Äänestäjät tietysti valvovat poliitikkoja äänestämällä mikä ei sekään vaikuta oikein tehokkaalta. Jotenkin on sellainen olo, että varsinaista politiikkaa on tehty viimeksi 70 -luvulla ja sen jälkeen poliitikoista on tullut talouselämän juoksupoikia ja -tyttöjä. Kilpailukyvyn mannekiineja. Oikein pelottaa, kun poliitikko puhuu valtion kilpailukyvystä ja terveydenhuollon kilpailukyvystä. Finanssimaailma on vienyt jo pikkusormen ja kohta taitaa mennä koko käsi.
Sinänsä ei tarvitse ihmetellä tätä läntisen maailman elvytysintoa, kun sehän on jonkun toisen rahaa, mitä siellä paiskotaan ilmaan. Ja finanssimaailma odottaa haavi alla, mitä sieltä leijuu. Ja jakaa sen sitten parempiin taskuihin.
Voiko tässä tosiaan olla enää kyse kapitalismista vai onko päästetty monipäinen hirviö valloilleen eikä sitä pysäytä enää mikään.
14 tykkäystä
Ei minulla varsinaisesti tällaista (eikä minkään muunkaanlaista) odotusta ollut, lähinnä tämä oli tällainen “sivustahavannoijan” kokemus, että tällaista tämä on ollut. Ehkä se mikä oli pointtini oli se, että olen ollut hieman hämmästynyt siitä kovasta luotosta ja optimismista mikä mentaliteettia on koko matkan ajan sävyttänyt (enkä siis tarkoita vain tätä foorumia vaan muutenkin mitä olen asiantuntijoiden kommentteja seurannut).
2 tykkäystä
Samaa olen miettinyt, kun maailma on todennäköisesti siirtymässä finanssikriisin jälkeen taloukriisiin. Tässä ollaan ehkä vielä alkutohinoissa.
Lukisin tuon nuorehkojen ja keski-ikäisten ostajien dataksi. Heidän, jotka eivät saaneet 90-luvun nyrkistä ja eivät muista tyhjien liiketilojen reunustamia katuja. Heidän, jotka ovat ehkä ryhtyneet vasta “oikeiksi sijoittajiksi” uuden osakesäästötilin ja Nordnetin huumassa - ei sillä, ei siinä ole mitään pahaa. Niinkuin ei siinäkään, että katselee menneiden karhujen sivaltamia arpiaan ja on hieman varovaisempi tylsä ilonpilaaja. 
5 tykkäystä
OMXH mid-/small-cap -sijoittajille on käynyt toistaiseksi vähän kehnosti niin, etteivät kaikki kiikaroidut edes laskeutuneet tutkan sisäpuolelle. Ja ne jotka laskivat, niissä oli jo positio.
En sit tiedä onko tää just näin
2 tykkäystä
Itse tunnustaudun äänestyksen karhuksi, mutta silti olen ollut varovaisella ostolaidalla tietyissä valikoiduissa yhtiöissä (joskin nyt huhtikuussa jo kevennellytkin). Maaliskuun datan osalta siis on hyvinkin voinut sama ihminen sekä olettaa pörssien laskevan puolen vuoden säteellä, että aloittaa Nordnetissa osto-ohjelmia joissain lyödyissä helmissä.
3 tykkäystä
En oikein allekirjoita minäkään.
Jälleenmyyjiin sijoittajien toive markkinoiden normaalistumisesta toki mielellään toteutukoon, mutta luulen, että saatujen ja ennakoitujen työttömyyslukujen yhä kasvaessa ja aiheuttaessa dominoefektin, lähes kaikki kulutus vähenee niin pitkäksi aikaa, että liekö kaupoissa ostajia.
1 tykkäys
Just näin. Pörssiromahdukset perustuvat aina joukkopaniikkiin, missä juuri kukaan ei sillä hetkellä halua omistaa osakkeita. Tuleeko tässä kriisissä vielä sellaisia tunnelmia, jää nähtäväksi. Jotain odottamatonta se aina vaatii, sijoittajat pitää tönäistä kunnolla pois mukavuusalueelta, pelästyttää puun takaa.
3 tykkäystä
Kuitenkin pitää muistaa, että koronakaan ei automaattisesti ole ohimenevä riesa, koska se voi kriisiyttää esim. euroaluetta (heikot etelän maat) ja tuoda siten mukanaan systeemisiä ongelmia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
1 tykkäys
Kun vanha setä katselee näitä liikkeitä Helsingissä, Euroopassa ja sitten Jenkkilässä, niin tulee kyllä tänäänkin mieleen, että meillä menee huonosti ja Jenkkilässä iso raha on koko ajan lähdössä osakkeisiin, tänäänkin yli +5% S & P ymv.
Mitähän se on jenkeillä, kun ensimmäinen oikeasti positiivinen uutinen tulee?
Masse-setä, FA, tällainen jänishousu OMXH ukkeli 
12 tykkäystä
Tämä nykyinen tilanne on kyllä jotenkin outo. Paljolti data viittaa siihen että edessä on syvä lama. Poliitikotkin puhuvat että edessä on 90-luvun lamaa pahempi talouskriisi. Yrityksiä uhkaa konkurssiaalto. Silti pörssikurssit ovat nousseet melkoista tahtia parin viime viikon aikana. Se tässä on kyllä erona 90-luvun lamaan että silloin valtio leikkasi menojaan reilulla kädellä, nyt ollaan elvyttämässä mutta minun näkemykseni mukaan nykyinen elvytys ja yritystuet eivät riitä.
Nyt on varmasti ihan hyvä aika poimia pitkään salkkuun hyviä yhtiöitä ja joitakin potentiaalisia lottokuponkeja yhtiöistä jotka ovat saaneet selkäänsä liiankin kanssa. Itse olen toistaiseksi hyvin varovainen pankkien, lentoyhtiöiden ja turismista tulonsa saavien yhtiöiden kanssa. Niiden näkymät ovat vielä täysi arvoitus. On hyvä muistaa että monien ihmisten talous on ollut vahvasti velkavetoista ja matalienkin korkojen aikana tiukilla. Työttömyys kasvaa hurjaa vauhtia ja esim. YTK arvioi että työttömyyskorvaushakemusten käsittely kestää nykytahdilla ensi vuoden puolelle. Ihmisille tulee pitkiä katkoksia tuloihin ja se voi laukaista luottotappiokriisin.
2 tykkäystä
Luultavasti ath poksuu 
2 tykkäystä
Korona on kuitenkin hyvin todennäköisesti ohimenevä kriisi ja tähän markkinatkin luottavat. Finanssikriisi on hyvin muistissa, silloin puhuttiin oikeasti rahoitusjärjestelmän kaatumisesta ja tulevaisuuden kuvat olivat hyvin epävarmoja. Siksi tuo pohjakin kesti puoli vuotta ennen kurssinousua. Nyt kaikki tapahtuu pikakelauksella, kun toivo lisääntyy päivä päivältä talouden nopeasta palautumisesta normaaliin.
Uudet uutiset ovat kyllä positiivisia ja juuri nyt on vaikea nähdä mikä laskisi selvästi nykykursseja. Jotain shokkia tarvittaisiin reilumpaan laskuun.
3 tykkäystä