Nopeamman nousun esti pankkien huono luottamus toisiin pankkeihin ja luoton saaminen oli hankalaa. Kaikki rahat oli aina yön yli tallessa keskuspankissa, kukaan ei uskaltanut antaa lainaa. Ihmiset pelkäsi pitää jopa tilillä liian paljon rahaa. Kenelläkään ei tullut mieleen sijoitella esimerkkinä yrityskorkorahastoihin. Olet varmaan kuullut PIGS:eistä ja Kreikasta. Kaikki puhe alkoi finanssikriisissä ja jatkui näihin päiviin. Nytkin suuri pelko siihen finanssikriisiin tulee Italiasta.
Koronassa ero finanssi kriisiin pankkien kaatuminen. Yhtään suurta pankki ruumista ei ole. Bear&Sternssista ja Lehmannista puhuttiin, kuten Deutche Bankista nyt, mutta kaatuminen tuli yllätyksenä. Oikeasti näitä huonoja uutisia pitäisi tulla paljon enemmän. Nyt on tullut Stockmann yrityssaneeraus, mutta sama tarvittaisiin Noholta ja parilta muulta isommalta ravintolalta. Useampi autokauppa nurin niin, että rahojen pitäminen Kamuxissa jännittäisi tosissaan jne. Sitten jonkun Bank of Norwegainin kaatuminen yhdessä lentoyhtiön kanssa.
Finanssikrrisissä Bearn&Sternsissa tuli lasku, mutta sitten tuli, että elämä jatkuu. Sitten Lehmannin jälkeen päivät oli niin, että jos tuli 2% nousua tuntui, että varma, että huomenna laskee 4%. Jos noustiin 4% laskettin seuraavaksi kahdeksan. Se pitkään ja raastaen. Aina vaan alaspäin, kukaan ei uskonut, että oikeasti noustaan. Pankkien kaatuminen tuntui jatkuvan. Wahovian pelasti Well Fargo, Fanny Mae meni valtiolle. Nordeassa oli osake anti 3€ kurssilla sai sitten osaketta 1,8€. En uskaltanut osallistua, myin poissa Norttini.En uskaltanut ostaa vielä 2 vuotta pohjan jälkeenkään, jos tulee PIGSit tai Deutche kaatuu.
“Täysin” vanhaan ei varmastikaan palata, ilman koronaakin ihmisten käyttäytymienn ja kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti. Koronan myötä nopeammin ja enemmän. Myös yritykset tulevat miettimään tuotantoketjujaan entistä enemmän, ehkäpä toimistusketjuja suoraviivaistetaan ja muutetaan läpinäkyvemmiksi, ehkäpä alihankintaa vähennetään, ehkäpä omia varastoja kasvatetaan, ehkäpä 3D tulostuksella haetaan toimitusvarmuutta jne.
Matkailun toipumiseen vaikuttaa paljon se miten tämä korona case lopulta päättyy. Jos tämä vain pikkuhiljaa tukahdutetaan ja uusia sairastuneita tulee jatkuvasti pikkuhiljaa, se on matkailulle, ravintoloille ja yleisltapahtumille hankala. Jos yhtäkkiä löytyisi joku superlääke minkä ansiosta viruksesta tulisi vaaraton niin kyllä matkailu yms räjähtäisi käsiin.
Hyvää analyysiä ja historiatietoa Toisaalta eihän rajoitusoloissa olla vielä kovin pitkään ehditty olla ja luulisi pankki ja yritysruumiiden tulevan vasta tietyllä viiveellä, kuten korona ihmisuhrinsakin nitistää Ellei sitten puhuta jopa valtioruumiista (Italia, Espanja). Vaikka palava talo ei ole vielä romahtanut niin ei kait turvassa olla niin pitkään kun liekit ei ole sammuneet.
Finanssikriisi me jo tiedetään mutta korona kriisin
koko kaarta vielä emme. Siksi näiden vertailu lopullisen johtopäätöksen muodostamiseksi on liian aikaista ja luo ehkä vääränlaista turvallisuuden tunnetta (?)
Citibank, JPMorgan tai Goldman Sachs saattaa hyvinkin olla seuraavan finanssikriisin yllätyskaatuja. Kassat tyhjänä suurella vivulla sekä yrityslainoissa että niiden Credit Default Swapeissa kiinni. Jos arpa kaatuu huonoon suuntaan, tulee CDS:istä maksettavaa ja jos samanikaisesti omat yrityslainat eivät mene nurin, niin kassa tyhjenee pikavauhtia.
Kiinassa edelleen tupsahtelee virallisestikin sairastuneita vaikka maskeja taitaa näkyä enemmän kuin koronaa ennen ja ainakin viikonloppujen liikennemäärät on vielä jotain muuta kuin normaalia.
Jos “superlääke” löytyisi ja jos lentoyhtiöt lentäisi jne niin kyllä ainakin minä olisi viimeistään alkukesästä välimerellä vaikka se olisi vähän normaalia hintavampaakin, mutta jos siellä edelleen tupsahtelee uusia koronoja ja on erilaisia rajoituksia liikkumisen yms suhteen niin ei se niin lomalta tuntuisi että sinne väkisin hakeutuisi.
Näin on. Suomen Ylen uutisten mukaan pankit ja mm. Nordnet ovat jo pakkomyyneet huomattavia määriä vaikeuksiin joutuneitten sijoittajien osakepapereita. Surullista.
Ei taideta kuitenkaan ihan turvallisilla vesillä olla vielä.
A broad coalition of mortgage and finance industry leaders on Saturday sent a plea to federal regulators, asking for desperately needed cash to keep the mortgage system running, as requests from borrowers for the federal mortgage forbearance program are pouring in at an alarming rate.
…
The Cares Act mandates that all borrowers with government-backed mortgages — about 62% of all first lien mortgages according to Urban Institute — be allowed to delay at least 90 days of monthly payments and possibly up to a year’s worth.
…
Those payments would then have to be made at a later time through a payment plan. Servicers are granting the payment deferrals to borrowers with no questions asked, as is required by the law, but the servicers still have to pay mortgage bond holders.
…
In normal times, they have enough to cover these payments, and, in fact, at the end of last year the mortgage delinquency rate was near a record low, according to CoreLogic. Now that rate is skyrocketing, and servicers do not have nearly enough cash to cover those payments to bondholders.
FEDin painokoneet kuumaksi, jos ylipäätään ovat ehtineet jäähtyä sillä seuraava ongelmapesäke kriisiytymässä. Ylipäätään tuo koko jenkkien asuntolainamarkkina on vaikuttaa upealta himmeliltä.
2013 was also the year when the picture began to go dark on the non-agency securitized mortgage market. The very important quarterly report on non-agency mortgages put out by the American Securitization Forum ceased publication that year. The last comprehensive database which was a reliable source for the non-agency mortgage market was that of BlackBox Logic. Its entire database and analytic software was sold to Moody’s in 2016. I have not found any Moody’s report which made use of this important database.
What can we infer from all this? First, the true condition of mortgage markets around the country is murkier than ever. Second, a full picture of mortgage modification re-defaults would offer us a much clearer understanding of how bad the delinquency situation really is. Third, data providers show no interest in giving us a more complete view, and finally, don’t count on any help from the mortgage servicers.
Joka päivä oppii jotain uutta. En edes tiennyt, että tällaisia “Mortgage servicer” -yhtiöitä on olemassa.
Onko tässä riskiä, että FED/Liittovaltio ei ryhtyisi likviditeettiä tarjoamaan, kuten liittyykö toimintaan jotain epäselvää / kiistanalaista / aiempia kriisejä joiden vuoksi rahan pumppaaminen olisi poliittisesti hankalaa?
Mielestäni se mikä tässä jutussa on se mielenkiintoisin pointti on se miten nää kaikki ketjut vaan valuu valtiolle saakka ja kaikkien tappiot sosialisoidaan:
Ei voi sysätä taakkaa kuluttajalle → ei tarvitse maksaa asuntolainoja
Ei voi sysätä taakkaa lainantarjoajalle → heille pitää antaa rahaa paikkaamaan puuttuvat lyhennykset
Ei voi sysätä taakkaa sijoittajalle joka on sijoittanut näihin lainoihin ettei korttitalo kaadu → heillehän tämä tuki sitten lopulta valuu.
Kyllä käy v2020 Fedin kone kuumana että saadaan kaikki bail outattua.
On niin monimutkainen pumppu tuo koko jenkkien asuntolainamarkkina ettei kokonaisuuden hahmottaminen ole ihan helppoa. Käytännössä ensin katosi jälkimarkkinan likviditeetti samalla, kun sijoittajat alkoivat vetämään rahojaan pois näihin sijoittavista rahastoista ja muutenkin pienentämään riskiä luottotappioiden pelossa. Käytännössä siis esim kiinteistörahastot pistivät nousumarkkinan aikana hienosti performoineeseen laivaansa aina vain enemmän vauhtia vivuttamalla kunnes tuli koronanmuotoinen jäävuori kyselemään kuulumisia ja alkoi käydä selväksi, että yhteisellä laivalla oli Antti Rinnettä lainatakseni sama suunta ja se oli kohti pohjaa eikä kaikkien pää tulisi jäämään tuossa rytinässä pinnalle. No tuota vuotoa on jo hetken FED pyrkinyt paikkaamaan finanssikriisistä tutuilla keinoilla eli ostamalla markkinoilta asuntovelkaa jolle ei muuten ostajaa enää markkinoilta löydy.
Nyt ongelma on ilmeisesti sitten nämä välikädet eli mortagage servicers. Politicon artikkelista lainattuna:
When individuals stop making payments on their home mortgages, the companies that handle the loans and process those payments, so-called mortgage servicers, are still on the hook: They’re legally obligated to keep sending money to insurers and investors in mortgage-backed securities, the giant bundles of home loans that are packaged and sold on the securities markets.
…
Concerns about liquidity in the mortgage finance system have been building for years, as the companies that service mortgage loans are increasingly nonbanks — which don’t have banks’ access to Fed loans or their strict capital requirements and deposits to fall back on. Banks, which once dominated the business, have steadily pulled back since the 2008 housing market meltdown.
Kyllä tässä väkisin tulee tunne ettei sijoittajien varsinkaan isojen sellaisten tarvitse täyttä riskiä kantaa. Miksi näin? No esim tässä tapauksessa asuntolainat ovat pohjana yli 10 000 miljardin dollarin jälkimarkkinalle, minkä lonkerot jo ihan kokoluokastakin on helppo huomata ulottuvan koko rahoitusmarkkinan läpi. Periaatteessa elintärkeiden rahoitusmarkkinatoimijoiden pitäisi olla nyt vahvempia ja paremmin pääomitettuja, mutta onko kellään keskuspankeissa tai valtiojohdossa kuvainnollisia säkkejä lähteä testaamaan noita riskipuskureita käytännössä, kun uusi Lehman Brothers olisi Juha Kinnusta lainatakseni game over?
Tässä muutaman päivän takainen asiaa liippaava artikkeli:
Toisaalta eihän rajoitusoloissa olla vielä kovin pitkään ehditty olla ja luulisi pankki ja yritysruumiiden tulevan vasta tietyllä viiveellä, kuten korona ihmisuhrinsakin nitistää 
Ellei sitten puhuta jopa valtioruumiista (Italia, Espanja). Vaikka palava talo ei ole vielä romahtanut niin ei kait turvassa olla niin pitkään kun liekit ei ole sammuneet.
