Tämä Italia on hiertänyt mieltä jo pitkään, joten pitänee lausua avoimesti mielipiteensä.
Jostakin historiallisesta romaanista jäi mieleen Italiasta aikakausi, jolloin Italiassa oli noin 300 kaupunkivaltiota saman maan sisällä. Nämä piskuiset valtiot varustivat vuorotellen mahtavia armeijoita ja eikun hyökkäämään naapuri(kaupunki)valtion kimppuun, raiskaten, ryöstäen, tappaen, kaikilla valloittajan elkeillä mitä maailmasta löytyy. Jokunen vuosi oltiin vallan kahvassa kahden kaupunkivaltion verran ja joskus vielä useamman, kunnes joku vielä hiukkasen äveriäämpi naapurivaltio palkkasi samat kokeneet palkkasoturit omaan leiriinsä, teroitti keihäänsä ja kilpensä ja auta armias, lähti tömistelemään kohti meidän vallihautoja. Ja ylihän ne tuli, raiskaten, ryöstäen, tappaen ja hirmuiset tuhot jäljelle jättäen. Entiset hallitsijat päineen keihään nokassa ja ylensyöty torso ojan pientareella löyhkäämässä.
No sittemmin Italiakin on sivistynyt monella tavalla, luulisin. Jotenkin kuitenkin on sellainen epäilys, että nuo äidinmaidossa saadut rosvogeenit puskevat pintaan enemmän kuin olisi tarpeen. Mafian miehet puuhailevat varjoissa omiaan ja eräätkin Berlusconit sitten avoimemmin ja röyhkeämmin esillä, mutta samoissa puuhissa kaiketi. Viimeksi tämä sitkeääkin sitkeämpi Väyrysen Paven kaksoisveli kampesi itsensä ruutuun Ylen dokumentissa, jonka nimi taisi olla ”Assholes”.
Ehkä enemmän olen ollut kuitenkin huolissani Italian toisesta suuresta pojasta, Mario Draghista. Hän kun kampesi itsensä vallan kamariin suoraan EKP:hen ja johti suurenmoisella otteella koko Euroopan rahanpainatuskeskusta. Uskoisin, että Mariolla on ansionsa talous- tai rahoitussektorilla enkä halua sitä lähteä epäilemään, mutta jotenkin tuntuisi oudolta, jos se kaukainen kotimaa hyvä veli -verkostoineen ei olisi lainkaan piipahtanut Marion päiväunissa.
Italia on Euroopan suurimpia talouksia ja muistaakseni viime syksynä Inderesin videoilla puheltiin Euron kaatumisen riskeistä ja siinä yhteydessä taisi tulla esiin, että Italian kaatuminen voisi kaataa Euron, ei juuri mikään pienempi häppeninki. Toisin päin ajatellen olisi siis niin, että Italia on liian suuri kaatumaan, jotta tämä Eurovaluutta voisi pinnistellä vielä eteenpäin. Tästä taas seuraa ajatus, että EKP:n on pidettävä Italia pystyssä keinolla millä hyvänsä, tilanteessa missä hyvänsä, syystä mistä hyvänsä.
Ja kun peilaa sitä tuohon Italian rosvoiluhistoriaan ja miettii mitä syytä Italialla olisi paikkailla budjettivajeitaan missään vaiheessa, niin tulee vähän orpo olo puseroon.
What ever it takes!
In Italy!