Pörssien suunta (Osa 1)

[Olli_Koponen]

Nykymarkkinaa askarruttava kysymys: voiko konsensus olla oikeassa?

Yleensä se yleisin narratiivi tai konsensus ei välttämättä ole oikeassa. Varsinkin, jos puhutaan markkinoista ja sen suunnasta lyhyellä aikavälillä.

Mutta mikä on se konsensus?

No tällä hetkellä mielestäni lähes jokainen vastaan tullut isojen pankkien analyysi on viitannut jo hetken siihen, että SP500 tulee laskemaan 2000 pisteeseen ja sen alapuolelle. Tästä on tullut omaan silmään konsensus.

Olli Koponen

Mielestäni myös Dead Cat Bouncesta tuli konsensus, kun markkina korjasi nopeasti ylöspäin. Sen nähtiin suoraan jatkavan alaspäin kohti uusia pohjia. Yleensä juuri kovan laskun tai karhumarkkinan alkuvaiheessa tilanteen nähdään vain pahentuvan ja sen nähdään tapahtuvan yleensä nopeammin kuin se luultavasti tapahtuu eikä pompulle nähdä mitään fundamentaalista syytä.

Olli Koponen

Harvoin kuitenkaan asiat markkinoilla menee kuten konsensus sen ajattelee. Markkinoiden tehtävä on huijata mahdollisimman montaa toimijaa. Myös minua ja sinua.

Tämän vuoksi en olisi yhtään yllättynyt, jos markkinat nousisivatkin korkeammalle SP500:ssa.
Voiko olla, että ”korjaamme” ylöspäin vielä 10 % korkeammalle (mm. 61,8 % retrace), jonka jälkeen narratiivi ja konsensusajattelu muuttuu pörssien vihertäessä, virustilanteen huiputtaessa ja rajoitustoimien höllentyessä. Nähdään jälleen mahdollisena, että V- tai U-mallin palautuminen onkin se perusskenaario.

Konsensuksen ja yleisen mielipiteen ollessa jälleen hieman enemmän härkämaisempi, iskee kuitenkin viruksen toinen aalto, joka jälleen lamauttaa talouden (tosin en usko enää samankaltaiseen vaikutukseen, koska siihen osataan varautua). Yleisen mielipiteen muutos ei kuitenkaan edes tarvitse mielestäni vakavaa viruksen toista aaltoa, vaan yksinkertaisesti talous ei palautuisikaan niin nopeasti kuin aikaisemmin ajateltiin. Epävarmuus on suurta eikä ihmiset uskalla kuluttaa, matkustaa tai elää normaalia elämää.

Tämä tuo markkinan jälleen fundamenttien äärelle ja hitaasti palautuvaan tuloskasvuun ja korkeisiin arvostuskertoimiin. Tällöin ajattelu voi muuttua ja luultavammin pahimmat skenaariot eivät jää siihen, että SP500 laskisi 1800 pisteeseen (Jos näin on, siihen ei luultavasti lasketa).

Toisaalta voin olla myös ajatuksissani täysin väärässä ja konsensus on oikeassa (tai että jopa minä olenkin konsensus, mutta en huomaa sitä harhojeni vuoksi?). Tällöin Dead Cat Bounce onkin elänyt jo liian pitkään ja lasku alkaa. Lasku jatkuu alle 2000 pisteen SP500-indeksissä, jonka jälkeen markkina pohjaa. Tällöin luultavasti myös konsensus muuttuu ja odottaa vielä isompia vaikutuksia talouteen sekä osakekursseihin.

Täälläkin on mielestäni tästä paljon keskusteltu, mutta mikä teidän mielestänne on tällä hetkellä konsensus tai yleinen mielipide asiasta?

[timontti]

[Verneri_Pulkkinen]

@Olli_Koponen

Täälläkin on mielestäni tästä paljon keskusteltu, mutta mikä teidän mielestänne on tällä hetkellä konsensus tai yleinen mielipide asiasta?

Samoja havaintoja. Itseäni on eniten markkinalla rohkaissut kaikkien pessimistisyys. Tämä vähentää sitä riskiä, että odotukset olisivat liian positiivisia. Henkilökohtaisesti puhuttuna, luonnollisesti pörssinousun myötä oma varovaisuus lisääntyy, ei pidä antaa nousun sokaista.

Monella sijoittajalla “häntä heiluttaa koiraa” kun tulkitaan liikaa maailmanmenoa pörssien lyhyen välin heilunnan mukaan.

Bloombergilta olen kyllä lukenut paljon härkä-argumentteja, mutta se on melko pirstaleinen lähde.

Yksi asia, mikä hieman on epäilyttää, on se että vaikka yksityissijoittajat vaikuttavat puheentasolla olevan karhuja, käytännössä osakkeita ostetaan pää märkänä ja uusia arvo-osuustileja avataan kuin viimeistä päivää.

Voi myös olla, että vanhat tarinat yksityissijoittajien “tyhmyydestä” versus “ammattilaiset” (joiden enemmistö itse systemaattisesti häviää indekseille…) ei pidä enää paikkaansa ja sijoittamisen kulttuuri on jotenkin… muuttunut. This time its different?

---

Tuohon liittyen, poimin tämän suttuisen graafin mistä käy ilmi, kuinka hajallaan analyytikoidenkin ennusteet ovat. Voi olla, että konsensusta ei ainakaan ennusteissa tällä hetkellä edes kunnolla ole.

Nyt korostuu sijoittana kyky ajatella itse, eikä nojata konsensukseen koska siihen ei nyt voi luottaa.

Lisäys: Howard Marksin uusimmassa memossa oli hyvä muistutus, miten parhaat ostohetket on silloin kun kukaan ei halua ostaa osakkeita ja niiden ostaminen aiheuttaa pahoinvointia.

Oma subjektiivinen havainto on, että se hetki oli pari viikkoa sitten kun nähtiin 10 % päivälaskuja ja jengillä alkoi hermot repeämään ja samalla odotukset tuosta lisälaskusta syvenivät.

Nyt on taas monelle helpompaa ostella eikä se enää “okseta”.

[Masse]

Ennen vanhaan sanottiin, että kaikki mikä menee ylös tulee myös alas. Ja sama päinvastoin. Eipä taida olla maailma muuttunut noista vuosista, jolloin kaikki oli paremmin Ehkäpä tahti on vähän kiihtynyt, muuten sama

Jos on talo, piikkilangalla suojattu tontti, vahtikissa, perunat istutettu pääsiäiseen mennessä, menopelit tallissa, julmetusti käteistä ja pikkusen myös lähes-varmoissa osakkeissa … ja v. 1941 Luger… niin mikään ei voi mennä pahasti pieleen

Masse-setä, FA, naapurin ukostahan se setä tässä vähän kateellisena jorisee…

[Verneri_Pulkkinen]

Niin, tuossa on se viisauden siemen että ei tiedostamattamaan jätä asioita todennäköisyyslaskelmien tai ”ennusteiden” (tässä tilanteessa ennustamisen ja arvaamisen välinen ero on kaventunut merkittävästi) varaan vaan varautuu kaikkeen jollain tasolla.

Finanssihistoria on täynnä ruumiita, jotka kuoli iskuun minkä piti olla tilastollisesti mahdoton. Vähän kuten ”uppoamattomien” laivojen track record .

[Manubet]

Tänään shorttia kyytiin.
Perusteella,että markkina laittaa painetta Eu-paketin neuvottelijoille.

[TraderHanski]

@Verneri_Pulkkinen

Nyt korostuu sijoittana kyky ajatella itse, eikä nojata konsensukseen koska siihen ei nyt voi luottaa.

Juurikin näin

[Verneri_Pulkkinen]

@Manubet

Tänään shorttia kyytiin.
Perusteella,että markkina laittaa painetta Eu-paketin neuvottelijoille.

Omat kaupat voi laittaa ostin myin -ketjuun.

Pidetään tämä niistä vapaina ellei niiden kera tule oleellisia ja syväluotaavia perusteluita, enemmän kuin yksi lause.

[Verneri_Pulkkinen]

Kiinassa kuluttaminen elpyy, vaikka elpymisen kestävyys on vielä kysymysmerkki.

Sieltä kommentoivia kun seuraa, on minulle jäänyt kuva että karanteenien ollessa pahimmillaan on keskiluokkainen harrastus eli ”defeatismi” korkeimmillaan ja sen jälkeen optimismi palaa ja tilanne hiljakseltaan normalisoituu.

China’s consumers binge on travel, cosmetics in signs economy is reviving

[Helel]

Itse ajattelin kyllä jättää täysin todennäköisyyslaskelmieni varaan.

Kukaan tilastomatematiikkaa tunteva ei tule sanomaan, että “kaikki munat samaan koriin” on voittava strategia. Se on itse asiassa perinteisessä vedonlyönnissä jossa häviäjä menettää koko panoksen ainoa strategia, jolla pitkällä aikavälillä varmasti häviää kaiken riippumatta voiton oddseista (paitsi jos 100%).

Konsensus saakin sitten olla mikä on.

@Verneri_Pulkkinen

Voi myös olla, että vanhat tarinat yksityissijoittajien “tyhmyydestä” versus “ammattilaiset” (joiden enemmistö itse systemaattisesti häviää indekseille…)

Kerrohan muuten @Verneri_Pulkkinen, kuka tässä tarinassa ennen on sitten voittanut? Välittäjät?

Indeksi on markkinan keskimääräinen tuotto. Instituutiot sille ovat keskimäärin hävinneet, jos myös yksityissijoittajat ovat “tyhmiä” ja häviävät paitsi indeksille, myös instituutioille, kuka sitten on se keskimääräistä parempi voittaja?

On nimittäin selvää, etteivät kaikki toimijat voi olla keskimäärin indeksiä huonompia. Vähän kuin enemmistö ei voi olla keskimääräistä parempia autoilijoita.

@Asklepios

Voittajien prosentuaalinen osuus voi olla esimerkiksi vain 10 % kaikista aktiivisista sijoittajista, mikäli voittajilla on vain tarpeeksi pääomaa olla tekemässä voitollisia treidejä näitä huonosti menestyviä vastapuolen sijoittajia vastaan.

Näinhän se on. Voittajia ei tarvita niin paljon, jos kukin heistä voittaa isosti. Minulla on kuitenkin muistikuva, ettei aktiivisissa rahastoissa systemaattisia voittajia olisi käytännössä lainkaan eikä suurikaan pääoma takaa niille voitollisuutta.

Indekseissä on tyypillisesti muutama erittäin hyvin suoriutuva, jotka nostavat kokonaisuutta.

[JL1]

Onko olemassa jokin yksinkertainen selitys sille, miksi öljyn hinnan nousu nostaa (vai nostaako?) osakkeiden hintoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa? Eikö se, että energiasta maksetaan OPEC-leirille enemmän vain nosta tuotantokustannuksia?

[Asklepios]

Juuri näin, kaikki toimijat eivät voi olla keskimäärin indeksiä huonompia. Indeksin voittajia ei kuitenkaan tarvi olla 50 % muista sijoittajista.

Voittajien prosentuaalinen osuus voi olla esimerkiksi vain 10 % kaikista aktiivisista sijoittajista, mikäli voittajilla on vain tarpeeksi pääomaa olla tekemässä voitollisia treidejä näitä huonosti menestyviä vastapuolen sijoittajia vastaan.

[T3r00]

Taustalla varmaan pelko massiivisista luottotappioista kun todella velkaisia pumppaajia menee konkkaan ja se säteilee koko lainamarkkinaan.

[Verneri_Pulkkinen]

@Helel

Kerrohan muuten @Verneri_Pulkkinen, kuka tässä tarinassa ennen on sitten voittanut? Välittäjät?

Indeksi on markkinan keskimääräinen tuotto. Instituutiot sille ovat keskimäärin hävinneet, jos myös yksityissijoittajat ovat “tyhmiä” ja häviävät paitsi indeksille, myös instituutioille, kuka sitten on se keskimääräistä parempi voittaja?

Minulla on teoria.

a) Sijoittajat ovat eri kokoisia: siten meillä voi olla tilanne missä vain harva voittaa pitkässä juoksussa, ja enemmistö häviää (suhteessa indeksiin: pitkässä juoksussa lähes kaikkien pitäisi silti vaurastua). Se ei ole 50/50 peliä, todennäköisesti enemmänkin 10/90 peliä. Yhtä Buffettia vastaan on sata supertietokoneilla varustettuja ja Harvardin 5 litraa geeliä hiuksiin laittavia fiksuja miehiä, jotka häviävät indeksille…

b) Roolit vaihtelee: on tutkitusti monia rahastoja, jotka syystä tai toisesta (todennäköisesti sattuma tai hyvä tuuri) yliperformoivat vuosia ja sitten aliperformoivat vuosia. Voi olla jopa, että jos aikaa venytettäisiin tarpeeksi (ihmiselämää pidempi) niin yksikään sijoittaja ei voittaisi indeksiä kulujen jälkeen. Jos voitat tarpeeksi, muutut niin isoksi että ylituoton tekeminen tulee todella vaikeaksi (Buffettin first world problem).

c) Indeksi on ilmiö, mitä ei ole ”oikeassa” maailmassa. Ei kukaan voi sijoittaa täysin kuten indeksi: oikealla sijoittajalla on kulut maksettavana, verot odottamassa ja peilistä tuijottaa pahin vihollinen joka aamu valmiina tuhoamaan tuotot. Kuluttomat indeksirahastot ovat lähinnä indeksiä, mutta silti ihmispsykologia voi pettää sijoittajan (monet treidaavat indeksirahastoja).

Indeksejä myös lasketaan eri tavalla: yleensä ne on painotettu markkina-arvoin, mutta niissä on painorajoituksia. Joskus ne on tasapainoisia. Eli indeksi on tosiaan monesti keskimääräinen kuvaus markkinan voittajista. Ei turhaan sanota, että SP500 on maailman paras momentum strategia: istut väkisin aina isoimpien juggernauttien kyydissä koska siinä indeksissä kasvaakseen isoon painoon pitää todella menestyä kuten Apple tai Amazon.

Loppukädessä ratkaisee, pääseekö sijoittaja omiin tavoitteisiinsa ja kuinka mukava tie sinne tavoitteisiin oli. Jos saa hermoromahduksen joka toinen vuosi 50 vuoden sijoittamisen ajan, pitää todella nauttia lajista jotta se oli sen arvoista.

Lisäys: ja tottakai välittäjät ja ammattimainen varainhoito ovat olleet ne suurimmat voittajat.

Tosin olen hieman epäileväinen, miten välittäjät pärjäävät tulevaisuudessa kun päätuotteet (osakevälitys) hinnat marssii kohti nollaa… ja sijoittajat osaavat vaatia alhaisempia hintoja (jenkeissä on jo paljon kokonaan ilmaisia palveluita).

[Verneri_Pulkkinen]

Aiheesta kukkaruukkuun…

Nordean -koplalta mielenkiintoinen graafi. Meneekö elvytyksen ylimääräinen likviditeetti taas pörssiin?

Nordea Corporate

Nuokin uskovat, että sitä ennen käydään alempana. Mutta niin tuntuu kaikki odottavan kuten @Olli_Koponen kirjoitti ylempänä.

Entä jos tuota likviditeettiseinää hinnoitellaan jo nyt?

[Verneri_Pulkkinen]

Pengoin aihetta hieman lisää. Selvyydeksi M2 raha on siis laajempi rahan määritelmä johon kuuluu M1-raha (käteinen, heti nostettavissa olevat talletukset) sekä lyhyemmät määräaikaiset talletukset ja rahamarkkinarahastot.

Fedin tilastojen mukaan se nousee nyt vimmalla:

Tuo liittynee Fedin läträämiseen.

Se nousi voimalla myös 2009 ja 2011 kun pörssit kääntyivät nousuun… Voi olla myös sattumaa, koska se nousee pääsääntöisesti aina. Tosin 2008-09 kesti tovin ennen kuin raha löysi tiensä pörssiin mutta tuo jyrkempi kulma näyttäisi ajoittuvan nousun alkamisen kanssa samoihin aikoihin 2009.

Vanhemmissa tutkimuksessa olen nähnyt M1:sta käytettävän merkkinä talouden tilasta, mutta käsittääkseni sitä se ei enää suoraan kerro. En osaa tätä aihetta kyllä kovin syvästi, joten en valitettavasti osaa avata lisää menemättä huteralle pohjalle.

Tässä vielä pisin aikasarja:

Esim. 30-luvun lamaa selittävässä tutkimuksessa katsotaan M1-rahan kehitystä teoksessa Golden Fetters:

[Helel]

@Verneri_Pulkkinen

Nuokin uskovat, että sitä ennen käydään alempana. Mutta niin tuntuu kaikki odottavan kuten @Olli_Koponen kirjoitti ylempänä.

Entä jos tuota likviditeettiseinää hinnoitellaan jo nyt?

Nykyisestä noususta ei voi tehdä päätelmiä siitä, käydäänkö vielä alempana tai ei. On vaarana suorittaa seppuku sokraattisella metodilla, jolloin kyseenalaistaa senkin, voiko omaa tietämättömyyttäänkään tietää.

Nykytilanteessa ihmiset oletettavasti uskovat, että käydään alempana vielä, markkina nousee silti. Jos ihmiset laajalti sen sijaan uskovat, ettei tästä enää alas mennä, niin mitä markkina silloin tekisi?

Näin todetaan, että markkina tässä kohtaa nousisi riippumatta sentimentistä koskien mahdollista tulevaa pohjaa.

Tarvitaan jotain uusia ajureita muuttamaan suuntaa, vaikka tulosjulkaisuja tai kielteisiä uutisia talouden tilasta.

[Wilhou]

Itse olen ollut tässä karhuna niin kuin moni muukin ja miettinyt, että eihän tässä tilanteessa voi olla sp500 siellä missä se nyt on. Räikeästi yliarvostettu. Lisäksi monet ennustaa sepeä alemmaksi kuten yllä lukee.

Mitäs jos tässä vain hinnoitellaan sellaista pörssiä, että jos lasku alkaa, FED kaivaa aina suuremman singon esiin ja toimii ikään kuin markkinatakaajana. Trump tekee aivan kaiken, ettei pörssi pääse ottamaan esim. 20 pinnaa alas. Ollaan siis ajassa, jossa markkina uskoo, että ei huolta, jos lasketaan, Trump ja FED pelastaa. Rommaus tulee sitten jos/kun sinko ei enää tehoa tai sitä ei käytetä, ja tätä mahdollisuutta markkinat eivät ehkä hinnoittele mutta monet analyytikot taas hinnoittelee

[Olli_Koponen]

@Verneri_Pulkkinen

Nordean -koplalta mielenkiintoinen graafi. Meneekö elvytyksen ylimääräinen likviditeetti taas pörssiin?

Keskuspankkien luoma likviditeetti tuntuu olleen viimeisen 10 vuoden paras indikaattori määrittämään markkinoiden suuntaa.

Stanley Druckenmiller (yksi omista sijoittamisen esikuvista tai ihmisistä ketä seuraan) on sanonut, että kannattaa seurata mieluummin Fedin liikkeitä kuin yritysten tuloksia:

Tämän likviditeetin vuoksi meillä on myös paljon hyvin vihaisia sijoittajia. Vihaisuus voi johtua myös siitä, että ei viitsitä (osata, haluta) adaptoitua uuteen ympäristöön.

Minusta on kuitenkin hyvä, että kriiseihin reagoidaan nyt nopeasti ja ennakkoon, kun aikaisemmin piti suurinpiirtein odottaa, että koko talous romahtaa (vrt. 1930 laman aikaan vastaus oli hidasta). 2009 USAn keskupankki vastasi kriisiin nopeasti ja Usan talous palasi nopeasti omilleen. Euroopassa nosteltiin vielä korkoja, kun kriisi oli jo päällä. Moni on sanonut, että mieluummin ylireagoidaan nyt elvytyksellä kuin alireagoidaan ja olen samoilla linjoilla kyllä tuosta.

[Johannes_Sippola]

Pakko heittää rispektit @Olli_Koponen suuntaan, älyttömän hyvää settiä vedät, jatka samaa rataa!