@Marianne_Palmu Hei Marianne. Tuli tämän aamun makrokommentista mieleen, - Italiahan oli jo teknisessä taantumassa ennen tätä kriisiä, lisäksi mittavissa veloissa. Muistaakseni jonkinasteista huolta vielä lisäsi se jonkinaika sitten (vaalien aikaan?) että siellä vaan veroja alennetaan (alennettiin?) entisestään eikä ehkä piitattu niinkään kasvavasta velasta. Miten suurena uhkana näet tämän Italian ja sen velkakriisin varsinkin tänä päivänä euroalueelle, vielä päälle kun toi viruskin on pamahtanut juuri sinne Italiaan todella pahasti?
Niin eihän osakepoimijan kannatane liikaa päätään vaivata pörssi-indeksien liikkeillä poikkeustilanteiden ulkopuolella. Nyt nähty firesale painaa ihan kaiken alas ja silloin kyllä on ihan tervettä seurata indeksitasolla josko pulkkamäelle nähtäisiin pohja, koska tosiaan siinä vaiheessa kaikki painetaan laitaan on sille osakekohtaista fundasyytä tai ei. Toinen esimerkki IT-kupla jossa arvostukset paisui niin, että sokean otsallaankin olisi pitänyt nähdä ettei tuo ralli. Toisaalta hyviä yhtiöitä holdaamalla läpi romahduksen nuokin haavat paranisivat varmaan aika nopeasti voi päättyä hyvin jolloin on syytä olla tarkkaavainen yleisestä markkinakehityksestä.
Tilanne kun rauhoittuu markkinoilla niin kuin tällä hetkellä näyttää VIXin(huom koholla vieläkin, mutta suunta alas) ja valtion velkakirjojen osalta käyvän alkavat sieltä ne tarpeeksi laadukkaat ja tästä kriisistä melko pienin vaurioin selviävät yritykset nostamaan päätään ja se ei välttämättä näy indeksitasolla missä näillä on kriisistä enemmän kärsineet yritykset perässä vedettävänä kivirekenään.
Eniten minua jenkkipörssin kehityksessä häiritsee tuo nopea ralli ylös. Joko tulokset eivät otakkaan sitä neljännestä turpaan tänä vuonna mitä esim Sauli ja Juha käyttivät muistaakseni työlukuna podissa tai sitten arvostustasot ovat edelleen ihan yhtä korkeita suhteessa tämän hetken tuloskuntoon kuin ennen kriisiä mikä loisi merkittävää painetta sille, että yritysten olisi syytä maalata viimeistään Q2 tulosjulkistuksen yhteydessä pirun ruusuista kuvaa tulevasta. No jokatapauksessa tämän hetken indeksitaso PE 10:llä mitattuna on jopa hieman alle viimeisen 30 vuoden keskiarvon mikä on ihan huojentava huomata.
En parempaa ketjua keksinyt, joten ajattelin nyt kysyä fiksummilta täältä. Eli kysymyspatteristoni kuuluu, että kun lähes jokainen analyytikko puhuu jatkuvasti siitä, että kuinka jenkkipörssi on niin kallis ja Helsinki vastaavasti halvempi, niin voisitteko vastata seuraaviin itselleni nousseisiin kysymyksiin?
Milloin viimeeksi Helsinki oli jenkkilään verrattuna kalliimpi ja mistä tätä pystyy jatkossa helpoiten seurata?
Kuinka tehokkaasti markkinat lopulta antavat osakkeille pitkässä juoksussa oikean arvostuksen Helsingin pörssissä? Vai onko tämä niin pieni reuna-alue, että osa yrityksistä, hyvistä luvuista yrityksen takana, ei koskaan yllä lähellekkään “oikeaa” arvostusta?
Mistä arvioitte, että jenkkilän kalleus pohjimmiltaan johtuu?
Kiitos jo etukäteen vastanneille, kun autatte meitä noviiseja!
Huomentapäivää! Italian BKT tosiaan supistui jo viime vuoden Q4:llä eli ihme olisi, jos se ei olisi taantumassa tänä vuonna. Lisäksi maalla tosiaan on se krooninen julkisen talouden alijäämä, joka on osittain leväperäisen talouspolitiikan aiheuttamaa.
Nykyinen kriisi pahentaa luonnollisesti Italian taloudellista ahdinkoa, mutta voi olla itse asiassa synninpäästö sen talouspolitiikalle. Nythän kasvu- ja vakaussopimuksen säännöt on heitetty hetkeksi romukoppaan ja fiskaalielvytykseen oikein kehotetaan eri maissa. Toki Italian elvytysvara on paljon kapeampi kuin muilla (eli sitä ei juurikaan ole), mutta yleisesti velanottoa ei nyt nähdä samanlaisena peikkona kuin ennen.
Todella mielenkiintoista on sitten, kun tästä kriisistä joskus päästään eroon ja julkisen velan tasot ovat kaikissa jäsenmaissa selvästi korkeampia kuin ennen kriisiä. En pitäisi mahdottomana, että vakaus- ja kasvusopimukseenkin suhtauduttaisiin armeliaammin kuin aikaisemmin. Italian velkaongelmat siis pahenevat, mutta tölkkiä saadaan taas potkittua hieman eteenpäin niiden osalta.
Eikö yksi skenaario voisi olla, että ei saada V, L tai U kuviota toipumiseen, vaan mukailtu W.
Eli:
“Maailma loppuu, pandemia jyllää!” → Kovaa alas
“Hetkinen, tähän ei kuolekaan kaikki ja pörssi on halpa” → Kovaa ylös (mutta tuskin ATH-tasolle asti)
“Mitäs h*ttiä, yritysten taloushan on kuralla kun menetettiin 1-3 kk ja kulutus droppasi” → Takaisin alas, mutta ehkä hieman hitaammin
Tilanne oikeasti normalisoituu
Jos eri instiuutioiden veikkaukset BTK:n putoamisesta 4-10% (vai mitä ne nyt olikaan per maa) tosiaan pitää paikkansa, niin näkisin tuon vaiheen 3 kyllä tuolta iskevän jollain aikajänteellä.
Edit: Lisäksi tässä vaiheessa 2 sentimentti on kovin positiivinen kun maailma ei kuitenkaan pysähdy. Sitten vaiheessa 3 iskee krapula, valtiot alkaa säästämään (jotta voidaan maksaa ne elvytyksen ym laskut) ja ilmapiiri muuttuu muutenkin arkisemmaksi ja vähemmän euforiseksi, niin on taas sentimentin puolestakin tilaa lasketella.
Maailma on ilmeisesti sitä mieltä, että Yhdysvaltalaiset arvopaperit ovat paras juttu ikinä. Näkyy myös siinä, miten ahnaasti USD:n arvostus muihin valuuttoihin nousee. Monet haluavat jenkkidollareita. Tätä kalliimpia dollareita (euromääräisesti) sai viimeksi vuosina 2000-2002.
Voihan se olla, ettei tilanne tästä omasta mielestä järkevämmän tuntuiseksi muutukaan, mutta itsekin pidän tätä US-kokonaisuutta häiritsevänä.
Ei välitöntä nousupainetta, mutta pitää jaksaa odottaa. Euroalue on ollut tuhnuinen pitkään, mutta hyvä kriisi Yhdysvalloissa aika nopeasti voisi pudottaa USD 20%.
Itse myös näen että tästä ei mennä ATH lukemiin suoraa ylämäkeä mitenkään.
Mutta se ei tarkoita etteikö nyt voisi ostaa tavaraa jonka toivoo myyvänsä kalliimmalla päivien/viikkojen päästä. Nyt voi myös ostaa vuosien aikajänteellä - tietenkin - ja hetki ei välttämättä ole tämän sopan paras, muttei huonokaan.
Kaksi eri ajuria: Virus ja lockdownien talousefektit.
Virus on nyt antanut merkkejä huipun ollessa lähellä - markkinat reagoi tähän innolla. Lienee pääajuri tälle rallille.
Talousefekteistä on vasta epämääräistä tietoa joka toistaiseksi tuntuu lähinnä heittävän Q2n mäkeen paskana quartterina ja sen jälkeen elämä hymyilee jälleen. Jos tämä ei toteudu, markkinat todennäköisesti vastaavat laskulla. Mutta se voi tulla vasta kuukausien päästä…
Euroalueella tulee olemaan omat isot haasteensa jo Espanjan ja Italian tilanteissa, joten tuskin eurolla hirveää painetta ylöspäin on suhteessa dollariin.
Tällainen kuulostaa äkkiseltään paremmalta uutiselta kuin onkaan.
Mitä tuo nimittäin käytännössä tarkoittaa? Siitä, että pikkukylän kukkakauppa saa taas olla auki 5 päivää viikossa, on aika pitkä matka siihen, että turismi palaa uomiinsa Italiassa.
Tottakai askel parempaan, mutta lockdownien purku tuo ihmisiä jälleen lähemmäksi toisiaan ja tartunnat vääjäämättä lähtevät taas nousuun, oletettavasti pienellä viiveellä.
Sitten jonkun Bank of Norwegainin kaatuminen yhdessä lentoyhtiön kanssa.
Bank Norwegianilla ei ole muistaakseni enää mitään tekemistä lentoyhtiön kanssa, siis tuon bonusohjelman lisäksi. Lentoyhtiö ei moneen vuoteen ole ollut kuin osaomistaja (joku 15-17% osuudella) mutta nekin se myi viime vuonna, jos muisti palvelee.
Mielestäni Bank of Norweigian on lehtoyhtiön suuri rahoittaja lainojen muodossa. Jos yhtiö ei maksa lainojaan se tietää Norjalaista turskaa pankille. Lisäksi se turskaa tulee todennäköisesti muiden välillisesti lentoyhtiöstä riippuvaisten tahojen kautta. Lentopisteohjelman yhdessä ei tietenkään myydä matkavakuutusta, kun maksat kortilla niinkuin muilla toimijoilla. Ja Norwegianin kortilla maksettuja matkojahan ei peruta.
Hmmmmm. Erittäin mielenkiintoista “Talebismia”. Mitä kaikkea talousdataa kerätään tällaisilla kyselymenetelmillä, joihin voisi tulla vinoumaa huonoimmassa jamassa olevien liiketoimintojen pimentoon jäämisestä?
Talousmittareita on kymmeniä ellei satojatuhansia. Päällimmäisenä mieleen tulisi ostopäällikköindeksit, mutta myös ekonomistit jne. ovat tietoisia tästä ongelmista. Biasia yritetään varmasti siis huomioida. Voi myös olla, että osa julkaisuista myöhästyy tai vastaavaa.
Tässä tilanteessa korostuukin, että omat viitekehykset miten näkee maailman, on kunnossa ja toimivat riittävällä tarkkuudella.
Ei nämä nousut perustu mihinkään.
Alun lasku oli tavallista jyrkempi, joten tässä on nyt otettu takas, mutta pidemmässä laskumarkkinassa tässä ollaan. On kyllä huvittavaa seurata tätä ihmisten todellisuudesta irrallaan olevaa optimismia nousu kiimassa.
Talous on kuralla, eikä koronakaan ole kadonnut maailmasta mihinkään ja jotkut haaveilee ath tasosta.
Näen vuosien laskumarkkinat. Taantumaa kohden mentiin ennen koronaa kun nyt mennään lamaa kohden.
-Toki nämä väli nousutkin olisi kannattanut hyödyntää, mutta siinä on tietysti aina riskinsä.
Osakkeet ovat todella kalliita tällä hetkellä näkymiin nähden lamaa vasten…
Tässä yksi esimerkki että aika monta paattia vuotaa / taloa on liekeissä ja pelastustyöt käynnissä. Jos yksi palikka ketjussa menee kumoon koko ketju voi katketa.
Pinnalle tilanne taas näyttää aika rauhalliselta ja pörssi on nousussa.
Sijoittaja sitten punnitsee, mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä vai tekeekö mitään.
Voi olla, että jälkiviisaana tulemme toteamaan nämä idioottiralleiksi, mutta se ei kehitä meitä hirveästi sijoittajina jos teilaamme kaiken kehityksen pörssissä ”vääräksi” jos se ei ole oman mielen mukaista.
Taantuma/lama pitäisi olla pörssille selviö. Sen pituus voisi olla negatiivinen yllätys. Täytyy myös muistaa, että edelleen ollaan reippaasti alle huippujen esim. Suomessa. Teknologiavetoinen Nasdaq ei niinkään, mutta siihenkin on syynsä.
Käsittääkseni talous kiihtyi ennen koronaa. Meillä oli teollisuustaantuma, mutta ei koko talouden taantuma, 2019.
Jeppis. Nousun ja laskun arvosteleminen on tavallaan ihan turhaa. Vaikka ottaisi näkemyksen, niin mun mielestä on viisautta myöntää että lopulta sekin on vain veikkaus eikä kukaan oikeasti tiedä tulevaa. Ehkä voi olla myös viisasta pelata korttinsa niin että nousi tai laski niin sijoituksilla on mahdollista pidemmällä aikavälillä olla hyviä. Silloin irrottaa itsensä veikkaamisen tuskasta ja voi saavuttaa hyviä tuloksia joka tapauksessa. (Veikkausta voi harrastaa muuallakin, vaikka hevosurheilun parissa.)
Olikos se joku vanha sääntö, että 3 selvää nousupäivää putkeen ja muailma pelastuu??
Päällimmäisenä mieleen tulisi ostopäällikköindeksit, mutta myös ekonomistit jne. ovat tietoisia tästä ongelmista. Biasia yritetään varmasti siis huomioida. Voi myös olla, että osa julkaisuista myöhästyy tai vastaavaa.