Tämä taso (50-60 retrace) on myös historiallisesti ollut karhumarkkinoiden pompuille lähtökohtaisesti hyvä vedenjakaja.
Näyttäisi siis siltä, että karhumarkkinalla voisi olla jälleen aineksia jatkaa alaspäin
No mikä tukee nousua?
Ennennäkemättömät poliittiset elvytystoimet (likviditeetti) ja alhainen positioituminen (kassatasot korkealla, systemaattiset strategiat keräilee longejaan).
Tämän vuoksi nousun jatkuminen voisi ollakin vielä se isompi ”pain trade”.
Karhumarkkinoiden jatkumiselle on kuitenkin hyvin nyt aineksia eikä osakemarkkinoilla ole vielä äärimmäisen halpaa. Pitää myös muistaa se, että historiallisesti karhumarkkinoiden osalta se ensimmäinen pohja usein ei ole se viimeinen pohja.
Vaikka otos on pieni, toimii suositusjakauma ja potentiaali yleisesti jonkinlaisena indikaattorina pörssin tilasta nyt kun analyytikot ovat ehtineet päivittää melkeinpä kaikki analyysit korona-aikaan.
60 % suosituksista negatiivisia, ja monissa positiivisssa suosituksissa nousuvara on jo itseasiassa syöty.
Mediaani nousupotentiaali on nyt 2 %, eli käytännössä osakkeet ovat tavoitehinnoissa kiinni nyt (ennen laskuahan oli toisin päin: monesti tavoitehinnat olivat jääneet kauas laukanneista kursseista hilpeissä nousuissa). Tottakai, ennusteisiin liittyy epävarmuutta eli käytännössä tavoitehinnoissakin on sitäkin enemmän epävarmuutta, eikä niihin pidä liikaa kiinnittyä. Ne kuitenkin kokonaisuutena antavat osviittaa, kuinka paljon tuolla on hyviä tilaisuuksia. Nyt tuntuu laadukkaammat yhtiöt taas toipuneen nopeasti ja ne mitkä eivät ole nousseet eivät sitä ole “ansainneetkaan”.
Käsittääkö tämä “suositusjakauma” Inderesin vai laajemman otannan (analyytikot). Sori, jos tämä oli jo mainittu jossain ylempänä. Kiitokset hyvistä ja laadukkaista kirjoituksista.
Tuo on siis Inderesin. Tosin se on lähtökohtaisesti ollut negatiivisempi, kuin pankkien analyytikoiden jakaumat.
Ihannetila olisi, että pienemmilläkin firmoilla olisi useampia analyytikoita seuraamassa, mutta usein näin ei ole. Isoimmilla on kymmeniä, jolloin onkin hyödyllisempää katsoa kaikkien analyytikoiden suositusjakaumaa ja muutoksia.
Tässä yksi näkemys siitä missä ollaan menossa. Itsekin vähän tälle kantille kallistumassa, tuntuu monien osakkeiden arvostus tällä hetkellä olevan turhan korkea talouden näkymiin verrattuna.
Lasku on ollut niin syvä, ettei puhettakaan enää mistään “return to normal” puheista. Kyllä finanssikriisipaniikki kävi jo tuossa marraskuun lopulla, ennen keskuspankkien interventiota ja kun mm. Italian 10-year bondit uhkaavasti nousivat kohti kestämättömiä tasoja.
Ei 40% lasku (tai osakekohtaisesti enemmän) ole mikään bull trap.
Noi kuvaajat on vähän hämääviä ja “oppikirjamaisia”: jos oikea maailma aina toimisi noin, kaikki me olisimme rikkaita koska lukisimme vain noista miten toimia eri tilanteissa. Ihan hyviä esimerkkejä nuo on markkinapsykologiasta, mutta sijoittajat (ammattimaiset, epäilen että monet yksityissijoittajat harrastavat jatkuvaa itsensä kehittämistä vähemmän …) ja robotit kehittyvät koko ajan ja tilanteet muuttuu. En väitä, että ihmisluonne muuttuu (Shakespearilla pärjää edelleen markkinalla), mutta me opitaan koko ja olosuhteet missä ahneus ja pelko pääsevät toteuttamaan itseään, muuttuu. Sen lisäksi peliin ovat tulleet robotit ja muut jotka eivät välitä tunteista.
Olen tykännyt nostella esimerkkinä vuosien 68-72 markkinaa Hong Kongin flunssan ja taantuman kourissa: miten nuo olisi sopineet tähän tilanteeseen? Eipä juuri mitenkään.
Sen sijaan on kyllä muita syitä olla huolestuneempi: nousseet arvostustasot tekevät osakkeista haavoittuvaisempia, pandemian kestoon liittyy isoa epävarmuutta ja sitä kautta talouden elpymiseen jne. Kun SP500 oli 2200 pisteen päällä ja kaikki huusi lisää laskua, oli turvallisempaa niellä oksennusta kurkussa ja ostella pahoinvoivasti osakkeita kuin nyt 2800 pisteessä kun enää ei voi pahoin ja alati harvempi huutelee lisälaskua, moni kylläkin vielä. Mutta huutelijoita on aina. 2009 rommauksen jälkeinen huutelu muistaakseni loppui 2016 tienoilla…
Täytyy sanoa, että näitä juttuja lueskellessa lähes ainoa ajatus on myydä kaikki osakkeet. Voin olla hyvinkin väärässä, mutta tässä on nyt niin suuri käppi reaalitalouden ja osakkeiden arvostuksen välissä. Tämä ns. laskusta ostaminen ja nousuun myyminen on loosers game, mutta nyt se näyttää vain järkevältä. Arvostustasot tulevat näiden artikkeleiden mukaan vielä alas.
On kiistattomasti totta, että nyt on kalliimpaa kuin kaksi viikkoa sitten. Kuitenkin edelleen on mielestäni mahdollista tehdä hyviä löytöjä, jos ei aivan yhtä hyviä kuin aiemmin. Samalla on helpompi astua miinaan.
Jos aluksi kaikki laski samalla mitalla, nyt kaikki nousivat samalla mitalla. Törkeimmin yliarvostetut eivät koskeen siedettävissä hinnoissa käyneetkään, samoin törkeimmin aliarvostetut eivät koskaan käypään arvoonsa nousseetkaan.
Tavoitehintojen ongelma on, että niihin on leivottu sisään yliarvostuksen tai aliarvostuksen jatkuminen.
Vaikka kunnioitankin teidän kovaa työtänne analyysien kanssa.
Samaa mieltä. Jälleen kerran, tämä on markkina missä käydään kauppaa yksittäisillä osakkeilla, ei “osakemarkkina”. Aina löytyy jotain poimittavaa kun tarpeeksi penkoo. Harvoin 100 % liikkeet (kaikki rahat osakkeisiin tai kaikki rahat käteiseen) toimii pitkässä juoksussa. Onko vakavaa, jos nuori osakesäästäjä jää housut kintuissa laskumarkkinan toiseen aaltoon kiinni? Ei, jos hän voi säästää seuraavat 40 vuotta lisää. Sen sijaan jos katkeroituu missattuaan nousun, voi hyvät tuotot jatkossa jäädä saamatta (olettaen, että iso kuva osakemarkkinan suhteen ei muutu ja riskinotosta saa korvausta myös tulevaisuudessa). Tottakai jos omaisuus on massiivinen eikä sitä voi mitenkään palkasta säästämällä tai muutoin korjata jos tulee isosti osumaa, olisi varovaisuuden astetta mietittävä eri tavalla.
Lisäys: jos ostaa ja myy yksittäisiä osakkeita koko markkinaa käsittelevien näkökulmien perusteella, menee myös herkästi hakoteille vaikka lyhyellä välillä osakkeet yleensä meneekin samaan suuntaan. On yksinkertaisesti todella vaikeaa ajoittaa ostoja ja myyntejä yhden osakkeen tasolla, entä sitten koko markkinan? Lähes mahdotonta. Tällekin foorumille ilmestyi monta neroa jotka myivät oikeaan aikaan ja se aluksi näytti taidolta, mutta näyttää siltä että raju nousu yllätti monet housut kintuissa. Sattumaa on vaikea erottaa taidosta lyhyellä välillä.
Kiitos hyvästä yhteenvedosta
Nyt kun Amerikassa suuret pankit ja finanssijätit ovat bullina ja antavat positiivisia lausuntoja osakemarkkinoista, niin mun on pakko olla kontrasijoittajana bearina. Ilmeisesti osakemarkkina hinnoittelee jo Trumpin täydellistä onnistumista USA:n uudelleen avaamisessa, mutta monta mutkaa on vielä edessä. Mielestäni markkianat eivät vielä täysin hinnoittele sitä, kuinka suuri osa työttömistä palaa takaisin töihin sitten kun bisnes avataan uudelleen. Twitterin puolella on paljon spekulaatioita ja karhuja siitä, että USA:n työttömyys jäisi ainakin vuoden loppuun asti korkeaksi, koska osa firmoista ei tule avaamaan enää koskaan ovia uudelleen. Nämä luvut voivat tulla sitten shokkina markkinalle toukokuun jälkeen.
Mä en ole varma onko tämä kuva jo tälla palstalla pyörinyt, mutta laitan sen kuitenkin. Eli kuvaa hyvin sitä miten finanssikriisin aikana tehtiin useita uusia pohjia ja miten markkinoilla nähtiin voimakkaitakin korjausliikkeitä ylöspäin ennen lopullisien pohjien löytymistä 2009 keväällä. Eli likviditeettiä löytyi kumpaankin suuntaan.
FED toki painaa seteleitä mustetta säästämättä, mutta ainakin osalla pienistä yrityksillä on USA:ssa vaikeuksia saada lyhytaikaista luottoa pankeista. Ja tietyt suuret finanssijätit USA:ssa lainaavat vain isoille firmoille, joilla on jo ennestään lainoja ko. pankissa jne jne. Eli ruohotasolla ongelmia, vaikka isossa kuvassa likviditeettiä riittää.
Ne on joskus lähestulkoon näkemyksiä osakkeen käyvästä arvosta (esim. Sammon tavoitehintehinta on tainnut liikkua usein osien summan kanssa suht käsi kädessä), mutta joskus myös analyytikko hyväksyy korkeampia kertoimia “koska markkina hyväksyy” pysyäkseen suosituksensa kanssa sillä puolella missä näkee paremmaksi pysyä. En sijoittajana liikaa tuijottaisi yksittäisiä tavoitehintoja tai suosituksia: analyytikon horisontti niissä on 12kk, kuka ihme sijoittaa oikeassa elämässä 12kk jänteellä? No heitäkin varmaan löytyy. Parasta mitä analyytikko mun mielestä sijoittajalle voi sijoittajalle tuoda on auttaa ymmärtämään yhtiöitä paremmin, niiden riskejä ja mahdollisuuksia jne. Ainakin itselleni monet firmat ilman analyytikon selityksiä menisi oman osaamisalueen ulkopuolelle. Tavoitehinta ja suositukset on kyllä hyvä huomioida siinä mielessä, että miettisin ainakin kolme kertaa jos omasta mielestäni joku firma on hyvä sijoituskohde ja analyytikko paukuttaa myy-suositusta pöytään: mitä tiedän paremmin, kuin tuo kaveri joka käytti juuri kaksi kuukautta tuon analyysin tekemiseen ja jolla on vuorokaudessa koko valveillaolo aikaa miettiä näitä? Toinen hyöty niissä on, että on track record (ennusteiden ohella) mitä voi katsoa: onko analyytikko kuinka hyvin ollut pallon päällä vai ei.
Esim. ammattisijoittajathan skippaa suositukset ja tavoitehinnat suoralta kädeltä yleensä ja hakee analyytikoilta sitä toimialatietoa, mitä muilla ei ole. Muistan kerran Mika kertoi analyytikosta X (en muista nimeä eikä sitä varmaan kannattaisi edes mainita ) pankissa Y, jonka ennusteet oli vedetty ihan hihasta (todnäk. katsoi konsensusta ja veti siitä lukunsa) mutta kaveri sen sijaan tunsi alan ja alan ihmiset käytännössä täydellisesti. Niinpä salkunhoitajat silti suosivat tätä analyytikkoa, koska häneltä sai aina sellaista tietoa ja ajattelua mitä muilla ei ollut.
Inderesin analyytikon pitää luonnollisesti saada ennusteet osumaan, koska isoin lukijayleisö on yksityissijoittajat, ei salkunhoitajat. On yksinkertaisesti pakko saada analyysi oikein, ei mässäillä vaan tiedon määrällä puhelimessa muutamalle ihmiselle.
Kyllä vain. Analyytikot monesti ovat tehneet pohjatyötä valmiiksi paljon. Tavoitehintojakin on pakko kunnioittaa jonkin verran, koska pienissä Suomi-yhtiöissä analyytikon näkemys lyhyellä aikavälillä määrää kurssikehitystä.
Sinänsä 12kk tavoitehinta on ymmärrettävä ja konkreettinen, koska kurssi on jollain tasolla 12kk päästäkin. Koska yritykset eivät mitään päiväperhosia kuitenkaan ole, ei 12kk tuonpuolista tulevaisuutta voi lyhyen aikavälin tavoitehinnoissakaan jättää huomiotta, tässä mielessä horisontti on väkisinkin sanottua pidempi. Niissä on tällöin sisäänrakennettuna olettama, että kehitys on kutakuinkin samanlaista rataa ad infinitum.
Tietysti tästä poikkeaminen edellyttäisi ehtaa selvänäköä, mutta nyppii minua silti.
Varovaisen positiivisesti. Monien kehittyvien maiden velat ovat käsittääkseni vanhaa perua ja ne sitoo maiden käsiä selän taakse. Nyt on sitäkin akuutimpaa vapauttaa resursseja koronan vastaiseen taisteluun. Kuten yleensäkin kriiseissä, ne iskee eniten heikompiin ja vähemmän kehittyneisiin maihin jotka ovat ulkoisen rahoituksen ja raaka-aineiden hintakehityksen varassa ja joiden taloudet eivät ole hajaantuneita.
Mielenkiintoista nähdä, tuleeko velkojen anteeksianto sitten yleistymään muualla. Viime vuosikymmeninä on yleensä puolustettu velkojan oikeuksia enemmän. Velkaantuminenkin on usein kolikon kääntöpuoli eriarvoisuudesta ja erilaisesta asemasta taloudessa. Nallekarkkien tasausta on nähty läpi historian veloissa.
Tällaisia joukkokanteita voi tulla lisää. Ainakin kaksi ehdokasta on: Alcatel-Lucent-kauppa ja Q3/2019 tulosjulkistus. Jokin USAlainen taho on alkanut jo kerätä aineistoa.
Kiitokset tästä kuvasta. Olisi näitä muitakin kriisejä mielenkiintoista nähdä, mutta omana huomiona seuraavaa. Varsin usein yksittäisessä osakkeessa ja indeksissä nousu pohjilta on erittäin vahva. Jos vaikka katsotaan mainittua Finanssikriisiä niin viimeiset nousut noin 20%, kun alkupäässä hiukan yli 10%.
Nyt sitten en sano, että tässä oli pohja, mutta sanon, että olen nähnyt ilmassa FOMO:a ja toisaalta harmittelua junasta jäännistä. Kun kyykätään seuraavan kerran niin siellä on aika monta kässi-Petteriä valmiina. Jossakin puhuttiin jo 50% S&P500 noususta pohjilta. Itse en ole prosentteja tarekmmin katsonut.
Verpulla hyvä kirjoitus samoin. Moni sanoo, että pörssi nousee värin perustein ja jotkut osakkeet korkeammalla kuin ennen. Harva miettii miten tuo mainittu “markkina” on oikeasti muuttunut. Jos vaikka katsotaan yrityksenä Amazonia onko sen tilanne huonontunut? Sanaisin, että se parantunut. Ihmiset pelkäävät mennä kauppaan ja saattavat nähdä jopa vähän vaivaa opetellakseen verkko-ostamisen. Pari kuukautta takaperin tilanne oli toinen. Ihmiset ei halunneet nähdä vaivaa ja menivät mieluummin mielestään helpompaan ratkaisuun eli kauppaan. Kyllä tämä esimerkki yksitääisestä osakkeesta, joka kuitenkin edustaa varsin merkittävää osaa maailman suurimmista indekseistä ja “markkinasta”.
Puhutaan paljon kuluttaja kyssynnästä ja sen heikkenemisistä. Tietyillä tuotteilla kuluttaja kysyntä on räjähtänyt ja hinnoittelu voima on valtaisa. Voit itse asetella hinnan, olemme nähneet hyvän esimerkin suoja maskeissa. Maailmassa on miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä, jotka haluaa tässä suhteessa parasta. Samaan aikaan terveyden huollossa käytetään samoja maskeja räjähdysmäisesti enemmän kuin ennen. Näissä on loistava bisnesmahdollisuus ja se takuulla hyödynnetään niin kauan kuin siinä selvästi ylitarjontaa. Siihen ehditään aika monta tehdasta rakentaa. Sama koskee hengitus koneita.
Sama koskee some laitteita. Ikäihmiset haluavat nähdä jälkikasvuaan ja ovat jopa valmiita näkemään vaivaa hankkiakseen laitteita, joita eivät ole ennen ajatelleet tarvitsevansa. Isommissa perheissä laitteita käytetään useampia yhtäaikaa, enää muutamat yhteiset laitteet eivät enää riitä. Tarjonta on heikompaa johtuen lockdowneista. Ne joilla tarjota laitteita on hinnoitteluvoimaa. Kun jokin aika sitten oli hankala saada 15% marginaalia, nyt voi hyvin jostakin saada 100% marginaalia.
Tuossa nyt muutamia juttuja, mutta yleisesti sellaisena toteamuksena, että kaikki ei ole pelkkää alamäkeä. Moni saattaa olla vaikka sitten sillä työttömyyskorvauksella valmis hankkimaan 50-100€ suojamaskin.
…) ja robotit kehittyvät koko ajan ja tilanteet muuttuu. En väitä, että ihmisluonne muuttuu (Shakespearilla pärjää edelleen markkinalla), mutta me opitaan koko ja olosuhteet missä ahneus ja pelko pääsevät toteuttamaan itseään, muuttuu. Sen lisäksi peliin ovat tulleet robotit ja muut jotka eivät välitä tunteista.
Harvoin 100 % liikkeet (kaikki rahat osakkeisiin tai kaikki rahat käteiseen) toimii pitkässä juoksussa. Onko vakavaa, jos nuori osakesäästäjä jää housut kintuissa laskumarkkinan toiseen aaltoon kiinni? Ei, jos hän voi säästää seuraavat 40 vuotta lisää. Sen sijaan jos katkeroituu missattuaan nousun, voi hyvät tuotot jatkossa jäädä saamatta (olettaen, että iso kuva osakemarkkinan suhteen ei muutu ja riskinotosta saa korvausta myös tulevaisuudessa). Tottakai jos omaisuus on massiivinen eikä sitä voi mitenkään palkasta säästämällä tai muutoin korjata jos tulee isosti osumaa, olisi varovaisuuden astetta mietittävä eri tavalla.
